Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Esteellisyysperusteet esitutkinnassa ›

Esteellisyysperusteet esitutkinnassa muodostavat virkamiehen esteellisyyden. Menettelyllisesti esteellisyydestä päättää virkamies itse tai tutkinnanjohtaja; tätä käsittelevään artikkeliin on linkki alla. Esteellisyys esitutkinnassa – esteellisyyden poistava menettely   Esteellisyysperusteet esitutkinnassa Esitutkintavirkamies on esteellinen jos hän itse tai hänen läheinen on esitutkinnan asianosainen. Esteellisyys muodostuu myös silloin, kun hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle Lue lisää ›

Esteellisyys esitutkinnassa – esteellisyyden poistava menettely ›

Esteellisyys esitutkinnassa estää esitutkintaan osallistumisen. Tutkinnanjohtaja, tutkija ja muu esitutkintaviranomaisen virkamies eivät saa esteellisinä osallistua esitutkintaan. Esteellisyys voi liittyä esim. siihen, että virkamies on asiassa asianosainen. Asianosaisuus ei välttämättä tarkoita suoraan rikosprosessuaalista asianosaisasemaa, vaan esteellisyys voi syntyä esim. sen vuoksi, että esitutkinta voisi vaikuttaa tavalla tai toisella virkamiehen omaan asemaan, oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Esteellisyys esitutkinnassa ratkaistaan Lue lisää ›

Syyttäjä on poliisirikosten tutkinnanjohtaja ›

Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen syyllistyneen poliisimiehen omasta poliisilaitoksesta. Menettelyillä turvataan esitutkinnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Poliisirikosten tutkinnanjohtaja kun rikos ei liity virkatehtävän suorittamiseen Vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole Lue lisää ›

Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa ›

Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja, poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö, keskusrikospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö, suojelupoliisin päällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty apulaispäällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty osastopäällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty ylitarkastaja ja tarkastaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario ja Lue lisää ›

Esitutkinnassa selvitetään rikos ja siihen liittyvät olosuhteet ›

Esitutkinnassa selvitetään rikos, teko-olosuhteet, rikosvahinko ja rikoshyöty. Samalla selvitetään se, ketkä liittyvät asiaan. Esitutkinnassa on selvitettävä myös muut rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Muita seurauksia on esim. ajokielto, liiketoimintakielto ja eläintenpitokielto. Myös näihin seuraamuksiin liittyvät edellytykset ja olosuhteet on selvitettävä. Esitutkinnassa selvitetään Tutkinnassa sleivtetään myös mahdollisuudet omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta määrättävän menettämisseuraamuksen Lue lisää ›

Rikesakot ja päiväsakot — mitä eroja sakoilla on? ›

Rikesakot ja päiväsakot ovat sakkoseuraamuksia, joita määrä esim. poliisi. Sakkoja voidaan jaotella myös esim. sakkolajeittain (esim. sakkomääräys ja sakkovaatimus). Tässä artikkelissa erotellaan rikesakko ja päiväsakko. Rikesakkoja määrätään lievimmistä teoista. Rikesakot ovat kiinteitä, eikä rikkeen tekijän tulot vaikuta sakon loppusummaan. Päiväsakkojärjestelmässä päiväsakon rahamäärä määräytyy sakotettavan nettotulojen ja elatusvelvollisten perusteella. Teon vakavuus määrittää päiväsakkojen kappalemäärän. Loppusumma saadaan Lue lisää ›

Vangitsemisoikeudenkäynti ›

Vangitsemisoikeudenkäynti on tuomioistuimessa järjestettävä tilaisuus, jossa vaaditaan rikoksesta epäiltyä vangitsemisvaatimuksen mukaisesti vangiksi. Vangitsemisvaatimuksen tekijän tai asiaan perehtyneen virkamiehen on oltava läsnä käsittelyssä. Useimmiten vangitsemista vaatii esim. jutun tutkintaa johtava rikoskomisario. Tätä ei kuitenkaan edellytetä vaan myös esim. päätutkijan läsnäolo on joissakin tilanteissa riittävä. Asianomistaja ei ole osallinen esitutkintavaiheen vangitsemiskäsittelyssä, eikä näin ollen ole siinä läsnä. Lue lisää ›

Rikoksesta epäillyn kuulustelu ›

Rikoksesta epäillyn kuulustelu on osa rikoksen esitutkintaa. Epäillyn kuulusteluun voi päätyä varsin matalalla kynnyksellä. Rikoilmoistuksen kirjaamiseen riittää ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittyminen. Esitutkintaviranomaisella on siten joko omien tutkimustensa tai rikoksen ilmoittajan tai asianomistajan antaman selvityksen perusteella aihe epäillä rikosta. Kuulustelu tapahtumana vaihtelee ja riippuu mm. tutkittavana olevasta rikoksesta kuulustelijasta ja kuulusteltavasta. Rikoksesta epäillyn kuulustelu Epäillylle on Lue lisää ›

Todistajan kutsuminen rikosasiassa ›

Todistajan kutsuminen rikosasiassa tapahtuu yleensä ensin esitutkintavaiheessa kuulusteluun ja tämän jälkeen tuomioistuinkäsittelyyn. Todistaja on asianosaispiirin ulkopuolinen henkilö, jolla on usein ratkaisevaa asian tosiseikkoihin vaikuttavaa tietoa. Todistajan kutsuminen esitutkintaan Esitutkinnassa selvitetään mm. se onko tapahtunut rikos. Siinä selvitetään myös rikoksen osalliset, aiheutettu vahinko ja rikoshyöty. Todistaja kutsutaan esitutkintaan yleensä soitolla tai kirjeellä. Jutun tutkii ja kuulustelun Lue lisää ›

Voimakeinojen käyttö — yleinen kiinniotto-oikeus ›

Voimakeinojen käyttö voi olla tarpeen ja puolustettavaa kun kansalaiset käyttävät laillista oikeuttaan ottaa kiinni verekseltään tavattu tai pakeneva rikoksesta epäilty. Yleinen kiinniotto-oikeus perustuu lakiin ja sen edellytyksiin voit tutustua alta; Yleinen kiinniotto-oikeus Voimakeinojen käyttö Voimakeinojen käytölle yleistä kiinniotto-oikeutta käytettäessä on kaksi vaihtoehtoista edellytystä; joko rikoksesta epäilty pakenee tai tämä tekee vastarintaa. Kiinniottaja saa käyttää sellaisia Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus.

2.

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esimerkiksi liikennerikosten sanktiona.

3.

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on siis ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4.

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.