Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Lapsen kohtelu esitutkinnassa ›

Lapsen kohtelu esitutkinnassa on merkityksellistä, koska lapsi on ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi herkkä ja esim. helposti johdateltavissa. Toisaalta jo esitutkinta kuulusteluineen voi olla lapselle psyykkisesti raskas kokemus. Lapsen kohtelu esitutkinnassa Alle 18-vuotiasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Esitutkinnassa on huolehdittava siitä, ettei tutkintatoimenpiteistä aiheudu hänelle tarpeetonta haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle Lue lisää ›

Esitutkintaperiaatteet ›

Esitutkintaperiaatteet turvaavat esitutkinnan kulkua. Oikeusperiaatteilla voi olla merkitystä yksittäisen esitutkintaa koskevan säännöksen tulkinnassa. Periaatteiden tulkinta- ja ohjausvaikutus korostuu myös silloin, kun laki on monitulkintaista tai aukollista. Periaatteet myös ohjaavat viranomaistoimintaa menettelyllisesti silloin kun kirjoitettu laki vaikenee, eli sitä ei ole. Esitutkintaperiaatteet Esitutkinnan on oltava tasapuolista. Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että Lue lisää ›

Ulkomailla tehty rikos ja sen esitutkinta ›

Ulkomailla tehty rikos voi tulla esitutkintaan Suomessa. Ensimmäisenä dellytyksenä on, että rikokseen voidaan soveltaa Suomen lakia. Jos rikos on suomalaisen rikosoikeusjärjestelmän alla, myös esitutkinta voidaan tällöin suorittaa. Ulkomailla tehty rikos Suomessa tapahtuneiden rikosten lisäksi Suomalaisessa aluksessa tapahtuneisiin rikoksiin voidaan yleensä soveltaa Suomen lakia. Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen sovelletaan myös useimmissa tapauksissa Suomen Lue lisää ›

Rikosilmoituksen kirjaaminen tietojärjestelmään ›

Rikosilmoituksen kirjaaminen on tehtävä viipymättä, kun rikos tai tapahtuma tulee esitutkintaviranomaisen tietoon. Ilmoitus on kirjattava lähtökohtaisesti kun ilmoittaja epäilee tapahtumaa rikokseksi. Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Esitutkintaa ei tarvitse toimittaa, jos toimenpiteestä luopumisen edellytykset täyttyvät. Vaikka rikosilmoitus kirjataan voidaan esitutkintaa rajoittaa monenlaisilla perusteilla. Lue lisää ›

Esteellisyysperusteet esitutkinnassa ›

Esteellisyysperusteet esitutkinnassa muodostavat virkamiehen esteellisyyden. Menettelyllisesti esteellisyydestä päättää virkamies itse tai tutkinnanjohtaja; tätä käsittelevään artikkeliin on linkki alla. Esteellisyys esitutkinnassa – esteellisyyden poistava menettely   Esteellisyysperusteet esitutkinnassa Esitutkintavirkamies on esteellinen jos hän itse tai hänen läheinen on esitutkinnan asianosainen. Esteellisyys muodostuu myös silloin, kun hän tai hänen läheisensä avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle Lue lisää ›

Esteellisyys esitutkinnassa – esteellisyyden poistava menettely ›

Esteellisyys esitutkinnassa estää esitutkintaan osallistumisen. Tutkinnanjohtaja, tutkija ja muu esitutkintaviranomaisen virkamies eivät saa esteellisinä osallistua esitutkintaan. Esteellisyys voi liittyä esim. siihen, että virkamies on asiassa asianosainen. Asianosaisuus ei välttämättä tarkoita suoraan rikosprosessuaalista asianosaisasemaa, vaan esteellisyys voi syntyä esim. sen vuoksi, että esitutkinta voisi vaikuttaa tavalla tai toisella virkamiehen omaan asemaan, oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Esteellisyys esitutkinnassa ratkaistaan Lue lisää ›

Syyttäjä on poliisirikosten tutkinnanjohtaja ›

Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen syyllistyneen poliisimiehen omasta poliisilaitoksesta. Menettelyillä turvataan esitutkinnan riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Poliisirikosten tutkinnanjohtaja kun rikos ei liity virkatehtävän suorittamiseen Vaikka poliisimiehen tekemäksi epäiltyä rikosta ei ole Lue lisää ›

Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa ›

Tutkinnanjohtaja esitutkinnassa voi olla pidättämiseen oikeutettu virkamies. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet määritellään pakkokeinolaissa. Tutkinnanjohtajan tehtäviä ja vastuita käsitellään viimeisessä kappaleessa. Pidättämiseen oikeutetut virkamiehet Niitä ovat poliisissa; poliisiylijohtaja, Poliisihallituksen poliisijohtaja, poliisiylitarkastaja, poliisitarkastaja, poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö, keskusrikospoliisin päällikkö ja apulaispäällikkö, suojelupoliisin päällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty apulaispäällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty osastopäällikkö, esitutkintatehtäviin määrätty ylitarkastaja ja tarkastaja, rikosylitarkastaja, rikostarkastaja, rikosylikomisario, ylikomisario, rikoskomisario ja Lue lisää ›

Esitutkinnassa selvitetään rikos ja siihen liittyvät olosuhteet ›

Esitutkinnassa selvitetään rikos, teko-olosuhteet, rikosvahinko ja rikoshyöty. Samalla selvitetään se, ketkä liittyvät asiaan. Esitutkinnassa on selvitettävä myös muut rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Muita seurauksia on esim. ajokielto, liiketoimintakielto ja eläintenpitokielto. Myös näihin seuraamuksiin liittyvät edellytykset ja olosuhteet on selvitettävä. Esitutkinnassa selvitetään Tutkinnassa sleivtetään myös mahdollisuudet omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta määrättävän menettämisseuraamuksen Lue lisää ›

Rikesakot ja päiväsakot — mitä eroja sakoilla on? ›

Rikesakot ja päiväsakot ovat sakkoseuraamuksia, joita määrä esim. poliisi. Sakkoja voidaan jaotella myös esim. sakkolajeittain (esim. sakkomääräys ja sakkovaatimus). Tässä artikkelissa erotellaan rikesakko ja päiväsakko. Rikesakkoja määrätään lievimmistä teoista. Rikesakot ovat kiinteitä, eikä rikkeen tekijän tulot vaikuta sakon loppusummaan. Päiväsakkojärjestelmässä päiväsakon rahamäärä määräytyy sakotettavan nettotulojen ja elatusvelvollisten perusteella. Teon vakavuus määrittää päiväsakkojen kappalemäärän. Loppusumma saadaan Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.

2

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.

3

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.