Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Nouto esitutkintaan ›

Nouto esitutkintaan edellyttää yleensä ensin kutsua. Esitutkinta on rikoksen tutkintaa. Yleisin syy kutsua henkilö esitutkintaa on kuulustelu joko rikoksesta epäillyn, asianomistajan tai todistajan asemassa. Noutoa voidaan käyttää kuitenkin kaikkien esitutkintatoimenpiteiden yhteydessä. Jos esitutkintaan kutsuttu jättää ilman hyväksyttävää syytä kutsun noudattamatta, hänet voidaan noutaa sinne. Hyväksyttävän syyn olemassaolo ratkaistaan tapauskohtaisesti. Hyväksyttävää syy lienee laajempi käsite, kuin Lue lisää ›

Valvotun ajo-oikeuden peruuttaminen ›

Valvotun ajo-oikeuden peruuttaminen on mahdollista. Valvottu ajo-oikeus peruutetaan, jos valvottava rikkoo valvottuun ajo-oikeuteen liittyvää rajoitusta tai vaikuttaa alkolukon toimintakykyyn alkolukkolain vastaisesti. Valvottu ajo-oikeus peruutetaan myös, jos valvottava syyllistyy törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen. Kun valvottu ajo-oikeus peruutetaan, sen ajaksi ehdollisena määrätty ajokielto astuu voimaan. Päätöksen tästä tekee tuomioistuin. Valvottu ajo-oikeus voidaan myös peruuttaa kun valvottava Lue lisää ›

Alkolukon tekniset vaatimukset ›

Alkolukon tekniset vaatimukset on määritelty laeissa ja asetuksissa. Alkolukon tehtävä on estää ajoneuvon käyttöönotto siten, että ennen ajoneuvon käynnistämistä alkolukkoon on puhallettava. Tällä varmistetaan, ettei kuljettaja ole alkoholin vaikutuksen alainen. Alkolukko on siis ajoneuvon kuljettajan uloshengitysilmasta alkoholipitoisuutta mittaava laite, joka estää ajoneuvon käynnistymisen tai liikkumisen, jos kuljettajan uloshengitysilman alkoholipitoisuus ylittää laitteeseen asetetun raja-arvon. Alkolukon saattaminen Lue lisää ›

Valvotun ajo-oikeuden voi saada rattijuopumusrikokseen syyllistynyt ›

Valvotun ajo-oikeuden voi saada vakinaisesti Suomessa asuva henkilö, joka on syyllistynyt alkoholin käyttöön perustuvaan rattijuopumukseen ja joka ei ole muusta syystä ajokiellossa. Rattijuopumukseen voi rikoslain mukaan syyllistyä alkoholirattijuopumuksen lisäksi niin, että veressä on huumausainetta tai muuta huumaavaa ainetta. Muu syy ajokieltoon voi olla esim. toistuvat liikennerikokset. Kun henkilö on jäänyt kiinni rattijuopumuksesta, on poliisi yleensä ottanut Lue lisää ›

Alkolukkoajokortti ›

Alkolukkoajokortti mahdollistaa liikkumisen moottorikäyttöisellä kulkuneuvolla, vaikka kuljettaja olisi syyllistynyt rattijuopumukseen. Alkoholin vuoksi rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta epäilty henkilö voi saada ajo-oikeutensa takaisin asennuttamalla ajoneuvoonsa alkolukon. Kun tarkastellaan rattijuopumusrikoksen rangaistusta, alkolukolla valvottu ajo-oikeus on vaihtoehto ajokiellolle. Oikeuden määräämään rangaistukseen sillä ei kuitenkaan ole merkistystä. Alkolukon asennuttamisesta koituu kuljettajalle lisää kuluja. Termeinä ”ajokortti” ja ”ajo-oikeus” on syytä Lue lisää ›

Näytön perustelemisen vaiheet ›

Näytön perustelemisen vaiheet on esitelty tässä artikkelissa. Perustelemisen vaiheisuus helpottaa näyttökysymysten hallintaa. Oikeudenkäymiskaaren (siviilijutut) ja laki rikosasioiden oikeudenkäynnistä (rikosasiat) mukaan tuomiossa on selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi toteen tai jäänyt näyttämättä. Näytön perustelemisen vaiheet Näytön perusteleminen voidaan jakaa kolmeen osaan; a) Näytön selostamiseen (selostetaan sisältö) b) Varsinaisen näytön arviointiin  (todisteiden harkinta pää- Lue lisää ›

Hypoteesimetodi rikostuomion perustelemisessa ›

Hypoteesimetodi on yksi tapa jäsentää näytön arviointia. Se tulee kysymykseen lähinnä rikosjuttujen näytön arvioinnissa. Menetelmä perustuu vaihtoehtoisten hypoteesien poissuljentaan, jossa todistusharkinnan tarkoitus on testata muodostaako esitetty ja selvitetty todistusteema ainoan järkevän vaihtoehdon jutun todistusaineistolle. Näyttökynnyksenä on edelleen “ei varteenotettavaa epäilyä” -kynnys. Jos tällainen jää, syyte on hylättävä. Todistusharkinnassa tuomari tutkii ovatko vaihtoehtoiset tapahtumainkulut relevantteja ja voidaanko Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi ›

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi tapahtuu joko käymällä poliisin palvelupäivystyksessä tai kiirellisissä tapauksissa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Kadonneen henkilön etsintää johtaa poliisi. Ellei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta, poliisi tekee poliisitutkinnan joka ei ole rikostutkintaa. Kadonneen henkilön etsinnästä ja sen periaatteista löydät yleistä tietoa täältä. Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi – relevantti tieto Jos kadonnut on sairas, vanhus tai Lue lisää ›

Sähköinen rikosilmoitus ›

Sähköinen rikosilmoitus on nimitys rikosilmoitukselle, joka tehdään verkossa sähköisesti. Rikosilmoituksen voi tehdä myös käymällä paikalla poliisin palvelupäivystyksessä. Jos poliisi saa tietoonsa tehtävällä tai valvonnan yhteydessä tiedon virallisen syytteen alaisesta rikoksesta kirjaa se rikoilmoituksen oma-aloitteisesti. Jos rikos on tuore tai muuten vaatii välittömömiä toimenpiteitä ei sähköinen rikosilmoitus yleensä ole riittävä, vaan esitutkinnan alkuvaiheen turvaamiseksi silminnäkijän on Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus.

2.

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esimerkiksi liikennerikosten sanktiona.

3.

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on siis ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4.

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.