Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Hypoteesimetodi rikostuomion perustelemisessa ›

Hypoteesimetodi on yksi tapa jäsentää näytön arviointia. Se tulee kysymykseen lähinnä rikosjuttujen näytön arvioinnissa. Menetelmä perustuu vaihtoehtoisten hypoteesien poissuljentaan, jossa todistusharkinnan tarkoitus on testata muodostaako esitetty ja selvitetty todistusteema ainoan järkevän vaihtoehdon jutun todistusaineistolle. Näyttökynnyksenä on edelleen “ei varteenotettavaa epäilyä” -kynnys. Jos tällainen jää, syyte on hylättävä. Todistusharkinnassa tuomari tutkii ovatko vaihtoehtoiset tapahtumainkulut relevantteja ja voidaanko Lue lisää ›

Näyttökynnys eli tuomitsemiskynnys ›

Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko. oikeustosiseikastosta. Tästä riippuu se voidaanko ko. faktapremissi asettaa tuomion perusteeksi. Milloin näyttökynnys ei ylity tuomioistuin joutuu ottamaan asiaan kantaa joka tapauksessa. Tuomari on oikeutettu ja Lue lisää ›

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi ›

Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi tapahtuu joko käymällä poliisin palvelupäivystyksessä tai kiirellisissä tapauksissa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Kadonneen henkilön etsintää johtaa poliisi. Ellei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta, poliisi tekee poliisitutkinnan joka ei ole rikostutkintaa. Kadonneen henkilön etsinnästä ja sen periaatteista löydät yleistä tietoa täältä. Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi – relevantti tieto Jos kadonnut on sairas, vanhus tai Lue lisää ›

Sähköinen rikosilmoitus ›

Sähköinen rikosilmoitus on nimitys rikosilmoitukselle, joka tehdään verkossa sähköisesti. Rikosilmoituksen voi tehdä myös käymällä paikalla poliisin palvelupäivystyksessä. Jos poliisi saa tietoonsa tehtävällä tai valvonnan yhteydessä tiedon virallisen syytteen alaisesta rikoksesta kirjaa se rikoilmoituksen oma-aloitteisesti. Jos rikos on tuore tai muuten vaatii välittömömiä toimenpiteitä ei sähköinen rikosilmoitus yleensä ole riittävä, vaan esitutkinnan alkuvaiheen turvaamiseksi silminnäkijän on Lue lisää ›

Rikosperusteisesti kiinniotetulle tehtävät ilmoitukset ›

Kiinniotetulle tehtävät ilmoitukset ovat merkityksellisiä ennen kaikkea sen vuoksi, että kiinniotettu tulee tietoiseksi oikeuksistaan. Henkilön vapaudenmenetys voi olla lyhytaikainen ja johtua esim. häiriköimisestä humalassa tai se voidaan tehdä henkilön itsensä suojaamiseksi. Poliisilakiperusteiset kiinniotot eivät edellytä rikosta. Riittää, että kiinniotetulle kerrotaan, että hänet on kiinniotettu ja millä perusteella. Tämä artikkeli käsittelee niitä kiinniottoja, joissa henkilö rikoksen Lue lisää ›

Rikoksesta epäillyn oikeudet esitutkinnassa ›

Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa. Lähtökohtaisesti avustajalla on oikeus olla läsnä ensimmäisestä kuulustelusta lähtien. Epäillyllä on oikeus saada pyynnöstään puolustaja, jos häntä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta Lue lisää ›

Asianosaisjulkisuus rikosasiassa ›

Asianosaisjulkisuus rikosasiassa kertoo sen, ketkä ovat oikeutettuja saamaan meneillään olevasta esitutkinnasta tietoja. Lähtökohtaisesti asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisjulkisuus rikosasiassa ei ole ehdoton Asianosaisellekaan ei tarvitse antaa edellä mainittuja tietoja, jos tietojen antamisesta on haittaa asian Lue lisää ›

Esitutkinnassa käytettävä kieli ›

Esitutkinnassa käytettävä kieli on kansalaisen oikeusaseman kannalta varsin merkityksellinen. On luonnollista, että kaksikielisessä valtiossa palveluja tarjotaan molemmilla kielillä. Perustuslain mukainen oikeus omaan kieleen Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään. Kielinä voidaan käyttää joko suomea tai ruotsia. Myös oikeus saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja Lue lisää ›

Kenellä on oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa? ›

Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa on asianosaisella. Asianosainen voi käyttää valitsemaansa avustajaa. Jos asianosainen on rikoksesta epäilty, on tälle ilmoitettava mainitusta oikeudesta. Myös asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta, jollei asia ole suppeassa esitutkinnassa käsiteltävä. Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa – epäilty Esitutkintaviranomaisen on selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen Lue lisää ›

Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa ›

Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa on laissa määriteltyä. Edunvalvojan tehtävänä on valvoa, että lapsen edut ja oikeudet toteutuvat sellaisena, kuin ne lapselle kuuluvat. Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa – tuomioistuin määrää Tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa asianosaisen Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.

2

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.

3

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.