Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Rikosperusteisesti kiinniotetulle tehtävät ilmoitukset ›

Kiinniotetulle tehtävät ilmoitukset ovat merkityksellisiä ennen kaikkea sen vuoksi, että kiinniotettu tulee tietoiseksi oikeuksistaan. Henkilön vapaudenmenetys voi olla lyhytaikainen ja johtua esim. häiriköimisestä humalassa tai se voidaan tehdä henkilön itsensä suojaamiseksi. Poliisilakiperusteiset kiinniotot eivät edellytä rikosta. Riittää, että kiinniotetulle kerrotaan, että hänet on kiinniotettu ja millä perusteella. Tämä artikkeli käsittelee niitä kiinniottoja, joissa henkilö rikoksen Lue lisää ›

Rikoksesta epäillyn oikeudet esitutkinnassa ›

Epäillyn oikeudet esitutkinnassa on pääsääntöisesti ilmoitettava siinä vaiheessa kun ilmenee, että häntä epäillään rikoksesta. Ilmoitukset on kuitenkin annettava viimeistän ennen ensimmäistä kuulustelua. Epäillyn oikeudet esitutkinnassa Epäillyllä on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa. Lähtökohtaisesti avustajalla on oikeus olla läsnä ensimmäisestä kuulustelusta lähtien. Epäillyllä on oikeus saada pyynnöstään puolustaja, jos häntä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta Lue lisää ›

Asianosaisjulkisuus rikosasiassa ›

Asianosaisjulkisuus rikosasiassa kertoo sen, ketkä ovat oikeutettuja saamaan meneillään olevasta esitutkinnasta tietoja. Lähtökohtaisesti asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisjulkisuus rikosasiassa ei ole ehdoton Asianosaisellekaan ei tarvitse antaa edellä mainittuja tietoja, jos tietojen antamisesta on haittaa asian Lue lisää ›

Esitutkinnassa käytettävä kieli ›

Esitutkinnassa käytettävä kieli on kansalaisen oikeusaseman kannalta varsin merkityksellinen. On luonnollista, että kaksikielisessä valtiossa palveluja tarjotaan molemmilla kielillä. Perustuslain mukainen oikeus omaan kieleen Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään. Kielinä voidaan käyttää joko suomea tai ruotsia. Myös oikeus saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja Lue lisää ›

Kenellä on oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa? ›

Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa on asianosaisella. Asianosainen voi käyttää valitsemaansa avustajaa. Jos asianosainen on rikoksesta epäilty, on tälle ilmoitettava mainitusta oikeudesta. Myös asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta, jollei asia ole suppeassa esitutkinnassa käsiteltävä. Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa – epäilty Esitutkintaviranomaisen on selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen Lue lisää ›

Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa ›

Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa on laissa määriteltyä. Edunvalvojan tehtävänä on valvoa, että lapsen edut ja oikeudet toteutuvat sellaisena, kuin ne lapselle kuuluvat. Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa – tuomioistuin määrää Tuomioistuimen on määrättävä alle 18-vuotiaalle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvoja, jos on perusteltua syytä olettaa, että huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen edustaja ei voi puolueettomasti valvoa asianosaisen Lue lisää ›

Lapsen kohtelu esitutkinnassa ›

Lapsen kohtelu esitutkinnassa on merkityksellistä, koska lapsi on ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi herkkä ja esim. helposti johdateltavissa. Toisaalta jo esitutkinta kuulusteluineen voi olla lapselle psyykkisesti raskas kokemus. Lapsen kohtelu esitutkinnassa Alle 18-vuotiasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Esitutkinnassa on huolehdittava siitä, ettei tutkintatoimenpiteistä aiheudu hänelle tarpeetonta haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle Lue lisää ›

Esitutkintaperiaatteet ›

Esitutkintaperiaatteet turvaavat esitutkinnan kulkua. Oikeusperiaatteilla voi olla merkitystä yksittäisen esitutkintaa koskevan säännöksen tulkinnassa. Periaatteiden tulkinta- ja ohjausvaikutus korostuu myös silloin, kun laki on monitulkintaista tai aukollista. Periaatteet myös ohjaavat viranomaistoimintaa menettelyllisesti silloin kun kirjoitettu laki vaikenee, eli sitä ei ole. Esitutkintaperiaatteet Esitutkinnan on oltava tasapuolista. Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon sekä rikoksesta epäiltyä vastaan että Lue lisää ›

Ulkomailla tehty rikos ja sen esitutkinta ›

Ulkomailla tehty rikos voi tulla esitutkintaan Suomessa. Ensimmäisenä dellytyksenä on, että rikokseen voidaan soveltaa Suomen lakia. Jos rikos on suomalaisen rikosoikeusjärjestelmän alla, myös esitutkinta voidaan tällöin suorittaa. Ulkomailla tehty rikos Suomessa tapahtuneiden rikosten lisäksi Suomalaisessa aluksessa tapahtuneisiin rikoksiin voidaan yleensä soveltaa Suomen lakia. Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen sovelletaan myös useimmissa tapauksissa Suomen Lue lisää ›

Rikosilmoituksen kirjaaminen tietojärjestelmään ›

Rikosilmoituksen kirjaaminen on tehtävä viipymättä, kun rikos tai tapahtuma tulee esitutkintaviranomaisen tietoon. Ilmoitus on kirjattava lähtökohtaisesti kun ilmoittaja epäilee tapahtumaa rikokseksi. Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty. Esitutkintaa ei tarvitse toimittaa, jos toimenpiteestä luopumisen edellytykset täyttyvät. Vaikka rikosilmoitus kirjataan voidaan esitutkintaa rajoittaa monenlaisilla perusteilla. Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus.

2.

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esimerkiksi liikennerikosten sanktiona.

3.

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on siis ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4.

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.