Rikosoikeus, oikeudenkäynti

Rikosoikeus sääntelee rikosoikeudelliseen vastuuseen liittyviä kysymyksiä. Rikosoikeuteen kuuluu erilaisia rikoslajeja, joista yleisimmät ovat henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset, huumausainerikokset, vapauteen kohdistuvat rikokset sekä seksuaalirikokset. Kyseiset teot ovat rikoslain mukaan kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus. Rikoslain tarkoituksena on antaa kansalaisille käsitys siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Kun yhteiskunta on määrittänyt rikoksen rangaistavaksi se osoittaa teon moitittavuuden ja pyrkii näin vähentämään rikollisia tekoja.

Suullinen valmistelu rikosprosessissa ›

Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun liittyviä kysymyksiä tai vain osaa niistä. Asiassa on toimitettava suullinen valmistelu, jos pääkäsittelyn keskittämisen turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, ROL 10:5.1). Keskitysperiaatteen Lue lisää ›

Korkein oikeus ›

Korkeimman oikeuden Tehtävät Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä. Korkeimman oikeuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on antaa ennakkopäätöksiä sellaisista oikeudellisista pulmista, joihin laki ei anna selvää vastausta. Ennakkopäätösten tarkoitus on antaa oikeusohjeita tulevien vastaavien oikeusriitojen varalle ja näin Lue lisää ›

Laillisuusperiaate rikosoikeudessa ›

Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on Lue lisää ›

Sovittelu konfliktinratkaisussa ›

Sovittelu konfliktinratkaisussa on usein vaihtoehto raskaalle oikeusprosessille. Lyhyesti konflikti on erimielisyyden yhteentörmäys. Erimielisyys voi olla lyhyt tai pitkäaikainen, mutta riidassa tilanteeseen haetaan jo jotakin ratkaisua. Perinteisesti yksityishenkilöiden riita-asioita on viime kädessä käsitelty käräjäoikeuksissa. Tämän päivän suuntaus on kuitenkin se, että yhä useammat riita-asiat saavat ratkaisunsa sovittelussa. Sovitteluratkaisu on usein halvempi. Väitetään myös, että sovitteluratkaisut ovat pysyvämpiä. Lue lisää ›

Pidättämismääräajat ›

Pidättämismääräajat kertovat sen milloin pidätettävä on joko vangittava tai päästettävä vapaaksi. Tässä artikkelissa vastataan siihen, milloin pidättäminen päättyy ja miten. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen tarkoitus on turvata esitutkintaa ja rikosvastuun toteutumista. Vapaudenmenetyksen liittyy tavallisesti yhteydenpidon rajoituksia. Pidättettäessä pidättämisen edellytysten on täytyttävä. Pidättämismääräajat kun epäiltyä ei vangita Pidätetty on Lue lisää ›

Pidättämispäätös ja sen kirjaaminen ›

Pidättämispäätös ja sen kirjaaminen on tärkeää mm. osapuoliin liiityvistä oikeusturvasyistä. Joskus jälkikäteen tulevat arvioitavaksi pidättämisen edellytykset, määräajat ym. pidättämiseen liittyvä kysymys. Pidättämisestä voidaan erottaa kaksi vaihetta; pidättämispäätös ja sen toimeenpano. Pidättämispäätöksen tekee pidättämiseen oikeutettu virkamies, mutta tehtävän toimeenpanee kiinnioton tekevä poliisimies. Valtaosassa tapauksissa henkilö on kuitenkin jo poliisin hallussa kun päätös pidättämisestä tehdään. Pidätysmääräys on Lue lisää ›

Pidättämisen vaaraedellytysten täyttymisen arvioinnista ›

Pidättämisen vaaraedellytysten  täyttymisen arvioinnista saadaan johtoa sille, ovatko pidättämisen erityiset edellytykset olleet voimassa. Ennen tätä artikkelia on syytä tutustua pidättämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin omissa artikkeleissaan. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen Lue lisää ›

Pidättämisen erityiset edellytykset ›

Pidättämisen erityiset edellytykset ovat edellytyksiä, joista jonkun on täytyttävä yleisten edellytysten lisäksi. Yleisten edellytysten on täytyttävä aina pidätettäessä. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen tarkoitus on turvata esitutkintaa ja rikosvastuun toteutumista. Vapaudenmenetyksen liittyy Lue lisää ›

Pidättämisen yleiset edellytykset ›

Pidättämisen yleiset edellytykset ovat edellytyksiä, joiden on täytyttävä kaikissa tapauksissa. Perinteisesti pidättämisen edellytykset jaetaan yleisiin ja erityisiin edellytyksiin. Pidättämisessä rikoksestä epäillyn vapautta rajoitetaan pitämällä häntä kiinniotettuna esitutkinnan turvaamiseksi. Rikoksesta epäilty on 24h kuluttua kiinniottamisesta päästettävä vapaaksi tai pidätettävä. Pidättämisen tarkoitus on turvata esitutkintaa ja rikosvastuun toteutumista. Vapaudenmenetyksen liittyy tavallisesti yhteydenpidon rajoituksia. Pidättämisen yleiset edellytykset Pidättämisen Lue lisää ›

Nouto tuomioistuimeen rikosasiassa ›

Nouto tuomioistuimeen on mahdollista. Noudosta tuomioistuimeen päättää oikeuslaitos, joka pyytää noutoon virka-apua poliisilta. Asianosaisen läsnäolovelvollisuudesta tuomioistuinkäsittelyssä säädetään laissa rikosasioiden oikeudenkäynnissä. Pääsäännön mukaan asianosainen määrätään saapumaan pääkäsittelyyn yleensä henkilökohtaisesti. Valmisteluistuntoon taas kutsutaan yleensä vain silloin, jos katsotaan läsnäolon edistävän asian ratkaisemista. Saapumista pyritään tehostamaan kahdella uhalla. Näitä on uhkasakko ja nouto. Nouto tuomioistuimeen Syytetyn osalta paikallaolo Lue lisää ›

Rikosprosessi ja oikeudenkäynti

Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Peruskäsitteet

Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus.

2.

Rikesakko

Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esimerkiksi liikennerikosten sanktiona.

3.

Yhdyskuntapalvelu

Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on siis ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.

4.

Kuulemisperiaate

Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.