Mikäli sotilas kieltäytyy täyttämästä esimiehen taikka vartio-, päivystys-, järjestyspartio- tai poliisitehtävää suorittavan sotilaan hänelle palveluksessa antamaa käskyä taikka tahallaan jättää sen täyttämättä tai viivyttää sen täyttämistä, katsotaan hänen syyllistyvän niskoitteluun.
Niskoittelusta tuomitaan kurinpitorangaistus tai vankeutta enintään yksi vuosi.
Käskyn täyttämättä jättämisestä ei saa tuomita rangaistusta, mikäli kyseisen käskyn täyttäminen olisi johtanut selvästi virka- tai palvelusvelvollisuuden vastaiseen taikka muuten selvästi lainvastaiseen tekoon. Sen sijaan lain vastaisen esimiehen käskyn noudattamisella voi syyllistyä rikokseen.
yhteinen niskoittelu
Yhteisestä niskoittelusta on kyse, mikäli sotilaat syyllistyvät niskoitteluun sovittuaan siitä keskenään.
Kyseessä on yhteinen niskoittelu vain silloin, kun siitä on nimenomaisesti sovittu etukäteen. Säännöstä voidaan soveltaa jo silloin, jos niskoittelusta on sopinut kaksi sotilasta. Olosuhteisiin nähden joukolla niskoittelua pidetään erityisen vaarallisena, ja sopimuksen laajuus vaikuttaakin rangaistuksen mittaamiseen.
Yhteisestä niskoittelusta jokaiselle osallistuneelle tuomitaan erikseen kurinpitorangaistus tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
niskoittelu ja yhteinen niskoittelu sota-aikana
Mikäli niskoittelu tai yhteinen niskoittelu tapahtuu sota-aikana, on rikoksentekijälle tuomittava teosta vankeutta enintään neljä vuotta. Mikäli edellä tarkoitettu sodan aikana toteutettu rikos on omiaan aiheuttamaan erityisen vakavaa vaaraa joukolle tai sen toiminnalle taikka vaarantamaan erityisen tärkeän kohteen, katsotaan teko vaaralliseksi sotilasrikokseksi. Vaarallisesta sotilasrikoksesta tuomitaan vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta. Teon yritys on rangaistava.
Lue lisää haitanteosta esimiehelle.
Lähde §: rikoslaki
Suomen Juristit Oy
20.2.2015
(Päivitetty 16.12.2021)
Nopeaa apua lakiasioihin.