Henkivakuutus

Henkivakuutus verotuksessa ›

Henkivakuutus on sellainen kuolemanvaralle otettu vakuutussopimus, jossa on sovittu vakuutetusta ja edunsaajasta. Sen nojalla saatu vakuutussuoritus on saajalleen veronalaista pääomatuloa. Muun henkilövakuutuksen nojalla saatu vakuutussuoritus on veronalaista ansiotuloa laissa tarkemmin määritellyllä tavalla. Vakuutussopimuksen on kuuluttava laissa tarkemmin määriteltyihin henkivakuutusluokkiin. Myöskään eläkevakuutusta ei pidetä henkivakuutuksena. Henkivakuutussuorituksena pidetään säästösummaa sekä säästösummaa. Lisäksi tällaiseksi suoritukseksi katsotaan vakuutusmaksujen palautuksena Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvaus: Verovapaus ›

Mikä osa henkivakuutuskorvauksesta on saajalleen verotonta? Perintö- ja lahjaverolaissa on säädetty henkivakuutuskorvausten vapaaosat perintöverotuksessa. Henkivakuutuskorvauksille on säädetty saajakohtainen 35.000 euron suuruinen verovapaa osa. Jos saatu korvaus on yli 35.000 euroa, vain ylimenevä osa lisätään saajan veronalaiseen perintöosuuteen. Mikäli korvaussuorituksen saaja ei ole perillinen tai ei muutoin saa kuolinpesästä mitään, perintövero määrätään pelkästä vakuutuskorvauksesta. Vapaaosa koskee Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvaus: Vakuutuskorvauksista luopuminen ›

Vakuutuskorvauksesta luopuminen on samantyyppinen oikeustoimi kuin testamentista luopuminen. Sekä testamentissa että henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä on kyse vainajan yksipuolisesta vastikkeettomasta tahdonilmaisusta. Tällöin korvauksesta luopumisen täytyy olla mahdollista. Edunsaajaksi nimetyllä ei ole velvollisuutta vastaanottaa vakuutuskorvausta. Jos henkivakuutukseen on vakuutuksenottajan eläessä liitetty edunsaajan suostumus, ei vakuutus ole enää yksipuolinen tahdonilmaisu ja vakuutuksesta luopuminen voidaan käsitellä verotuksessa toisin. Edunsaajan suostumus Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvaus: Perintö- ja lahjaverotus ›

Milloin henkivakuutuskorvaus kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen piiriin? Henkivakuutuskorvaus kuuluu perintö- ja lahjaverotuksen piiriin, jos sitä ei käsitellä tuloverolain mukaisena tulona. Verollisiksi on perintö- ja lahjaverolaissa määritelty kaikki henkilövakuutuksen nojalla saadut vakuutuskorvaukset ja niihin verrattavat taloudelliset tuet, joissa siirtyy edunsaajalle vastikkeetta sellaista varallisuutta, jota ei veroteta tuloverotuksessa tulona. Korvauksesta ei voi määrätä sekä tuloveroa että perintö- Lue lisää ›

Henkivakuutuskorvaus ›

Minkä osan leski ja 3 lasta saavat verovapaasti 300.000 euron henkivakuutuskorvauksesta? Vainajalta jäi puoliso ja kolme lasta. Henkivakuutuksen kokonaissumma on 300.000 euroa ja edunsaajiksi on merkitty omaiset. Lesken osuus on tällöin puolet ja lasten kesken jaetaan toinen 150.000 euroa. Vapaaosasäännöksen nojalla puolet lesken saamasta määrästä katsotaan verosta vapaaksi. Toisesta puolikkaasta eli 75.000 eurosta leskelle maksetaan Lue lisää ›

Henkivakuutus: Vakuutuksen kohteena luonnollinen henkilö ›

Mitä ovat henkivakuutukset? Vakuutukset voidaan jakaa karkeasti henkilö- ja esinevakuutuksiin. Henkilövakuutusten piiriin kuuluvat mm. vapaaehtoiset henkivakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä eläkevakuutus. Henkilövakuutuksia voidaan myöntää myös erilaisina yhdistelmävakuutuksina. Vakuutuksen kohteena on luonnollinen henkilö (vakuutettu). Henkivakuutuksen tarkoituksena voi kuolemanvaravakuutuksen ohella olla säästäminen. Säästöhenkivakuutuksen perusteella sovittu vakuutuskorvaus eli säästösumma maksetaan vakuutetun saavutettua sovitun iän. Jos hän sitä ennen kuolee, Lue lisää ›

Henkivakuutus: Avio-oikeuden nojalla saatu korvaus verovapaata ›

Henkivakuutuksen vapaaosa avio-oikeuden nojalla? Jos vakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesälle, se luetaan vainajan varoihin ja otetaan huomioon osituksessa vainajan ja lesken välillä. Tällöin leski saa avio-oikeuden nojalla saamansa osuuden vakuutuskorvauksista verovapaasti. Jos leski avio-oikeusosuuden lisäksi saa pesästä perintönä tai testamentilla vakuutuskorvausta, sitä koskee 35.000 euron vapaaosa.