Verohallinnon verotuspäätökseen on mahdollista hakea oikaisuvaatimus. Tämä muutoksenhaku tapahtuu lakisääteisen muutoksenhakuajan kuluessa, jonka pituus vaihtelee kohteena olevasta päätöksestä riippuen. Muutoksenhakuajan kuluttua päätökset ovat lainvoimaisia, mikäli niihin ei ole haettu muutosta. Näihin lainvoimaisiin veropäätöksiin voidaan hakea muutosta ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla, mutta edellytykset ovat tiukat ja tarkasti säänneltyjä.

Verohallinnon veropäätöksen muutoksenhakutiet ovat monet. Yleisimpänä keskusverolautakunnan antamasta ennakkoratkaisusta valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämä muutoksenhakutie vaadi valitusluvan. Verohallinnon antamasta ennakkoratkaisusta valitetaan hallinto-oikeuteen. Verotuksen oikaisulautakunnan antamasta päätöksestä voidaan valittaa suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen mutta tähän tarvitaan valituslupa.

Perustevalitus, joka tehdään hallinto-oikeudelle, on erityinen instituutio muutoksenhakujärjestelmässä. Tässä hakumenetelmässä tulee vedota virheelliseen lainsoveltamiseen verotuspäätöstä tehdessä tai siihen, että kyseisen päätöksen käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe, joka voidaan olettaa vaikuttaneen päätöksen sisältöön. Verovelvollinen itse on ainoa joka tätä menettelytapaa voi hyödyntää. Hallinto-oikeuden perusvalituksesta valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valitusluvan.

Verovelvollisen muutoksenhakuaika veroviraston verotuspäätöksiin tai niitä koskevan muutoksenhaun johdosta annettaviin päätöksiin on viisi vuotta verotuksen päättymisestä seuraavan vuoden alusta. Tämän ohella on käytettävissään toissijainen määräaika, joka on 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Tämä sovelletaan esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa jälkiverotus on toimitettu aivan määräajan lopulla, jolloin pääsäännön mukainen aika jää hyvin lyhyeksi tai sitä ei ole lainkaan jäljellä. Tällaisella toissijaisella määräajalla turvataan näissä tilanteissa vähintään 60 päivän muutoksenhakuaika.

Verotuksen oikaisulautakunnan antamaan päätökseen voi hakea muutosta tekemällä valituksen hallinto-oikeuteen. Valitus pitää tehdä viiden vuoden kuluessa verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta.

Hallinto-oikeuden tekemään päätökseen voi hakea muutosta tekemällä valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus antaa siihen luvan. Valitus on tehtävä 60 päivän kuluessa siitä, kun on saanut tiedon hallinto-oikeuden tekemästä päätöksestä.

Muutoshakemus tulee olla kirjattu, allekirjoitettu sekä päivätty. Se on pantava vireille laissa säädetyssä määräajassa. Hakemuksessa on eriteltävä verotuksen muuttamista tarkoittava vaatimus perusteluineen. Vaatimus on yksilöitävä eli muutoksenhakujärjestelmässä on selvitettävä miltä osin verotus on muutoksenhakijan käsityksen mukaan virheellinen ja mitä muutoksia siihen halutaan. Mikäli verovelvollinen on valtuuttanut asiamiehen hoitamaan muutoksenhakua, on asiamiehen valtakirja edustamisoikeudesta liitettävä hakemukseen.

Muutoksenhaun yhteydessä voidaan pyytää verojen täytäntöönpanoa kiellettäväksi tai keskeytettäväksi. Muutoksenhaulla ei sinänsä ole veroasioissa sellaista vaikutusta, että verojen perintä keskeytyisi. Pääsääntönä on, että verot on maksettava muutoksenhausta huolimatta.  Täytäntöönpanon kieltohakemuksella verojen perintätoimet voidaan estää muutoksenhakuasian käsittelyn ajaksi.

Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta 12 §:n nojalla muutoksenhakemusta käsittelevän viranomaisen tulee viipymättä pyynnöstä tai omasta aloitteesta kieltää ulosotto tai määrätä se keskeytettäväksi, jollei muutoshakemus ole ilmeisen aiheeton.

Valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle edellyttää luvan saamista. Valituksen saamisen edellytykset ovat, että lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, asian saattaminen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi tai valitusluvan myöntämiseen on painava taloudellinen tai muu syy. Korkeimman hallinto-oikeuden valitusluvan myöntämisen myöntämisperusteet jakautuvat ennakkopäätösperusteeseen, ilmeiseen virheeseen ja painavaan syyhyn.

Valituslupa ennakkopäätösperusteella voidaan myöntää esimerkiksi silloin, kun asiaa koskee laajaa verovelvollisten joukkoa. Ilmeisen virheen perusteella saatu valituslupa on myönnetty niissä tapauksissa, missä selvä virhe lain soveltamisessa tai tosiasioiden arvioinnissa. Painavan syyn perusteella saatu valituslupa käsittelee hallituksen mukaan niitä tapauksia, missä asian huomattava taloudellinen merkitys verovelvolliselle niissä tapauksissa, missä ei voida vedota ennakkopäätösarvoon tai ilmeisen virheen olemassaoloon.

Ylimääräisellä muutoksenhakukeinolla haetaan muutosta lainvoiman saaneeseen veroviraston, verotuksen oikaisulautakunnan, hallinto-oikeuden tai keskusverolautakunnan päätöksen.

Nopeaa apua lakiasioihin.