Vero-oikeus

Veroja maksetaan useista eri lähteistä, kuten ansiotuloista, pääomatuloista, lahjoista ja perinnöstä. Vero-oikeuteen kuuluu laaja-alaista sääntelyä, jota voi tuntua hankalalta selvittää ja ymmärtää. Tästä osiosta löydät selkokielisiä vastauksia useisiin vero-oikeudellisiin kysymyksiin liittyen esimerkiksi lahja- ja perintöveron suuruuteen, autoveron muutoksenhakuun ja tuloverovelvollisuuteen.

Vähennykset perintöverosta ›

Vähennykset perintöverosta otetaan verottajan puolelta huomioon automaattisesti sen mukaan, kuin perukirjassa on ilmoitettu kuolinpesän tilanne. Vähennykset perintöverosta Perintöverotuksen lähtökohtana on perukirja ja siinä ilmoitettu perinnönjättäjän omaisuuden säästö eli jäämistön suuruus. Sen jälkeen tämä jäämistö jaetaan suhteellisten perintöosuuksien mukaisesti perinnön saajille ja kutakin perinnön saajaa verotetaan erikseen. Perintöverotusta koskevat vähennykset otetaan huomioon kahdessa vaiheessa. Ensinnä jäämistön Lue lisää ›

Perinnön verotus ›

Perinnön verotus tehdään perukirjan perusteella. Perintövero määrätään kullekin perilliselle erikseen sen mukaan, kuin heidän laskennallinen saantonsa on. Perinnön verotus Perinnön verotuksessa on monta vaikuttavaa seikkaa. Perintöverotus on progressiivista verotusta. Verotuksen määrään vaikuttaa perinnön määrän lisäksi sukulaisuussuhde perinnönjättäjään. Perintöverotaulukko löytyy perintö- ja lahjaverolaista. Perinnön saaja on verovelvollinen riippumatta siitä, saako hän perintöä suoraan lain nojalla eli perintökaaressa Lue lisää ›

Tulovero ›

Tulovero tarkoittaa tuloista perittävää veroa. Jokaisessa maassa on oman lainsäädännön mukainen verotus ja Suomessa tulovero jakautuu yksityishenkilön osalta ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Yhteisöt (yritykset) maksavat tuloistaan yhteisön tuloveroa. Suomessa tuloverotus tapahtuu nettoverotuksena eli bruttotuloista yhteisö voi vähentää verovähennyksinä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tuloverotus koskee luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä, yhteisöjä, yhtymä ja yhteisetuuksia. Em. välillä tuloverotus Lue lisää ›

Ajoneuvovero ›

Ajoneuvovero maksetaan ajoneuvon käytöstä. Veroa on maksettava suomeen rekisteröidyistä ja Suomessa käytettävästä ajoneuvosta. Vero kerätään valtiolle. Ajoneuvoveroa kerätään pääsääntöisesti luokkiin M ja N kuuluvista ajoneuvoista. N -luokan työkoneista veroa ei kuitenkaan kerätä. M- ja N-luokan ajoneuvo (auto) on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja Lue lisää ›

Ajoneuvon verotusarvo autoverotuksessa ›

Ajoneuvon verotusarvo autoverotuksessa on merkityksellinen, koska se ratkaisee viime kädessä autoveron määrän. Tämän vuoksi on tärkeää hahmottaa miten verotusarvo määritellään. Ajoneuvon verotusarvo on sen verollinen vähittäismyyntiarvo. Ajoneuvon yleisellä vähittäismyyntiarvolla tarkoitetaan hintaa joka yhdestä samanlaisesta ajoneuvosta olisi yleisesti saatavissa kun se myytäisiin verollisena kuluttajalle Suomen markkinoilla hetkellä jona ajoneuvo ilmoitetaan tai se olisi pitänyt ilmoittaa verotettavaksi. Jos Lue lisää ›

Lahjaveron määrä ›

Lahjaveron määrä vaihtelee lahjan ja saajan mukaan. Lahjeveron suorittaa lahjan saaja. Veron perusteena on se käypä arvo, mikä lahjan kohteena olevalla omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa.  Käyvällä arvolla tarkoitetaan todennäköistä luovutushintaa, joka kaupan kohteesta vapailla markkinoilla saataisiin toisistaan riippumattomien tahojen välisessä kaupassa. Käyvästä arvosta käytetään myös termiä ”markkin-arvo”. Lahjaveron määrä ja verovapaus Lahjansaajat jaetaan kahteen veroluokkaan. Lue lisää ›

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys ›

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys on yksi veroista tehtävistä vähennyksistä. Muita vähennyksiä on esim. tulonhankkimisvähennys ja pakollisten vakuutusmaksujen vähennys. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys tehdään puhtaasta ansiotulosta Puhtaalla ansiotulolla tarkoitetaan tuloa, josta on vähennetty tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot. Kunnallisverotuksessa ansiotulovähennys lasketaan verovelvollisen ansaitsemien veronalaisten palkkatulojen ja muiden ansiotulojen perusteella. Vähennyksen määrä on 51 % tulojen 2500 e ylittävältä osalta. Lue lisää ›

Kansainvälinen kaksinkertainen verotus ja työ ›

Kaksinkertainen kansainvälinen verotus voi tulla eteen tilanteessa, jossa tulojasi on verotettava sekä Suomen, että jonkun muun maan lainsäädännön mukaisesti. Saatat esimerkiksi asua Suomessa, mutta työskennellä ulkomailla. Saatat myös tehdä lyhytkestoisen komennuksen Suomesta ulkomaille. Joskus henkilö saattaa asua ja hakea töitä ulkomailta, mutta saa työttömyysetuutta Suomesta. Kaksinkertainen verotus voi tulla eteen myös silloin kun suomalainen siirtyy Lue lisää ›

Arvonlisäverollinen toiminta ja ilmoitusvelvollisuus ›

Arvonlisäverollinen toiminta on myyntiä, joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä. Arvonlisäveron alaista toimintaa on myös Suomessa tapahtuva tavaran maastatuonti, tavaran yhteisöhankinta ja siirto varastointimenettelyyn. Verovelvollinen on pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä. Kaikki toiminta ei ole arvonlisäverollista; veropaita ovat esim. sosiaalihuolto, esiintymiskorvaukset ja ammatillinen koulutus. Ilmoitus Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmottauduttava, jos liikevaihto on Lue lisää ›

Invalidivähennys tuloverotuksessa ›

Invalidivähennys on yksi tuloverotuksessa tehtävistä vähennyksistä. Invalidivähennystä on oikeutettu se, jolla on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva pysyvä haitta. Invalidivähennys on mahdollista tehdä sekä kunnallis, että valtioverotuksessa. Invalidivähennys kunnallisverotuksessa luonnollisen henkilön puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa vähennetään invalidivähennyksenä 440 euroa, jos hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haitta-aste esitetyn selvityksen mukaan on 100 Lue lisää ›

Perintövero

Perintövero määräytyy perinnön suuruuden, sekä perillisen ja perittävän välisen suhteen mukaisesti. Perintöveron määrän lähtökohtana toimii perukirja, josta selviää perittävän sekä kuolinpesän velat ja varat. Kuolinpesän säästöistä jaetaan kullekkin perilliselle suhteelliset perintöosuudet. Kutakin perillistä verotetaan erikseen, ja mikäli perillisen osuus on alle 20 000 euroa, ei veroa tarvitse maksaa. Tietyissä tilanteissa on mahdollista tehdä vähennyksiä perintöverotukseen, jos perillinen on esimerkiksi alaikäinen lapsi.

 Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Laadi perunkirjoitus.

2.

Hanki perintöverotuspäätös Verottajalta.

3.

Selvitä perillisten perintöveron määrä ja maksu aikataulu.

4.

Hoida kuolinpesän verojen maksu.