Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät lähtökohtaisesti ole vapaita arvonlisäverovelvollisuudesta, vaan niiden tulee maksaa arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Velvollisuus veron maksamiseen johtuu siitä, että yliopistot eivät enää nykyään ole osa valtiota,… Lue lisää »
Eräät yhteisöt ja muut liiketoiminnan harjoittajat ovat ainakin osittain vapaita arvonlisäverosta. Tällaisia ovat esimerkiksi yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat sekä liiketoiminnan harjoittajat, joiden liikevaihto on tilikaudessa alle 15 000 euroa. Tällaiset… Lue lisää »
Uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ovat evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden seurakunnat. Uskonnollisten yhdyskuntien arvonlisäverokohtelu on samanlaista kuin yleishyödyllisten yhteisöjen. Uskonnollisten yhdyskuntien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa sellaisesta… Lue lisää »
Yleishyödyllinen yhteisö on määritelty tuloverolaissa. Se on yhteisö, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi. Yhteisö voi toimia aineellisella, henkisellä, siveellisellä tai yhteiskunnallisella saralla. Yleishyödyllisiä yhteisöjä voivat siis olla esimerkiksi nuoriso- ja… Lue lisää »
Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %. Suurimmassa osassa tuotteista ja palveluista arvonlisäveron määrä on siis 24 % niiden hinnasta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös kahta alempaa verokantaa. 14 %:n verokanta Verokanta… Lue lisää »
Arvonlisävero on kulutusvero. Se tarkoittaa, että vero on kohdistettu tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, eli sitä ei ole kanneta vain tietyn tyyppisistä tuotteista. Yleisen kulutusveron vastakohta on… Lue lisää »
Käyttövoimavero ja perusvero muodostavat ajoneuvoveron. Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Perusveron suuruus on noin 40 euroa per auto. Useimmiten tavallinen tienkäyttäjä kohtaa… Lue lisää »
Tuloverovelvollisuus tarkoittaa velvoitetta maksaa laissa määrätty tulovero. Tulovero on nimensä mukaisesti tuloista perittävää veroa. Tulovero on vero, joka suoritetaan sekä ansio-, että pääomatuloista. Tuloverotusta varten on annettava veroilmoitus. Tuloverotus on… Lue lisää »
Kaksinkertainen kansainvälinen verotus voi tulla eteen tilanteessa, jossa tulojasi on verotettava sekä Suomen, että jonkun muun maan lainsäädännön mukaisesti. Saatat esimerkiksi asua Suomessa, mutta työskennellä ulkomailla. Saatat myös tehdä lyhytkestoisen… Lue lisää »
Veroilmoitus jokaisen verovelvollisen on annettava veroilmoitus määräajassa verohallinnolle. Vero määrätään pääsääntöisesti maksettavaksi veroilmoituksessa annettujen tietojen perusteella. Henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen maali-huhtikuussa. Henkilöverotuksessa ilmoitus lähetetään kaikille henkilöasiakkaille ja kuolinpesille. Veroilmoitusta ei… Lue lisää »
Perintövero määräytyy perinnön suuruuden, sekä perillisen ja perittävän välisen suhteen mukaisesti. Perintöveron määrän lähtökohtana toimii perukirja, josta selviää perittävän sekä kuolinpesän velat ja varat. Kuolinpesän säästöistä jaetaan kullekkin perilliselle suhteelliset perintöosuudet. Kutakin perillistä verotetaan erikseen, ja mikäli perillisen osuus on alle 20 000 euroa, ei veroa tarvitse maksaa. Tietyissä tilanteissa on mahdollista tehdä vähennyksiä perintöverotukseen, jos perillinen on esimerkiksi alaikäinen lapsi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Laadi perunkirjoitus.
Hanki perintöverotuspäätös Verottajalta.
Selvitä perintöveron määrä ja maksu aikataulu.
Hoida kuolinpesän verojen maksu.