Hankintapäätös on kilpailutetun julkisen hankinnan päätös. Päätöstä edeltää tarjouksen jättäneiden vertailu ja valinta. Päätös on tehtävä ja perusteltava huolellisesti. Päätös on tehtävä myös muusta ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Hankintapäätöksessä… Lue lisää »
Hankintapäätös on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta. Päätös on tehtävä myös muusta ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Hankintapäätöksessä hankintayksikkö ilmoittaa hankintamenettelyn lopputuloksen ja päätökseen vaikuttaneet olennaiset seikat, ehdokkaiden valintaperusteet ja niiden soveltamistapa… Lue lisää »
Hankintayksikkö voi olla valtion, kunnan tai kuntayhtymän viranomainen. Se voi olla myös evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai näiden seurakunta. Hankintayksiköitä ovat myös valtion liikelaitokset ja useimmat julkisoikeudelliset laitokset. Kilpailulain tarkoituksena… Lue lisää »
Hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailussa. Hankinnassa on mahdollisimman… Lue lisää »
Kielletty menettely julkisessa hankinnassa voi tulla kysymykseen jos hankinnassa ei ole noudatettu lakia. Jos lakia ei ole noudatettu voi markkinaoikeus kumota hankintapäätöksen, kieltää virheellisen menettelyn tai velvoittaa hankintayksikön korvaamaan virheellinen… Lue lisää »
Hankinnan kohde on julkisista hankinnoista puhuttaessa se tavara tai palvelu, jonka hankkimiseksi kilpailutus tehdään. Ensinnäkin kohde on määriteltävä tarjouspyynnössä. Kohde on määriteltävä jo tässä vaiheessa niin tarkoin, että tarjoajat voivat antaa… Lue lisää »
Euroopan Unionin (EU) sisämarkkina kuuluu unionin tärkeimpiin kulmakiviin, joka käsittää EU jäsenvaltioiden välisten kaupan esteiden poistamista kaupankäynnin edistämiseksi. EU sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti unionin rajojen sisällä. Vastavuoroisuuden periaatteella on… Lue lisää »
Elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ovat lähtökohtaisesti vapaasti muodostettavia. Sopimukset, päätökset tai menettelytavat, joiden tarkoitus on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua ovat kuitenkin kiellettyä. Samoin ovat kiellettyjä em. toimet, joiden vuoksi kilpailu… Lue lisää »
Julkinen hankinta edellyttää yleensä hankintaprosessia. Hankintaprosessilla tarkoitetaan julkisen hankinnan kilpailuttamisen eri vaiheita ja siinä noudatettavia menettelytapoja ja käytäntöjä. Prosessi alkaa tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisella ja hankinnasta ilmoittamisella. Hankintaprosessi päättyy hankintasopimukseen. Hankintasopimus on… Lue lisää »
Kohtuuton hinnoittelu liittyy yleensä samalla tuotantoportaalla toimivien elinkeinoharjoittajien osto- tai myyntihintoihin. Tällaisten hintojen tai muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen voi olla kiellettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Määrävä markkina-asema? Määräävän… Lue lisää »
Kilpailuoikeudessa määräävä markkina-asema ei ole itsessään kiellettyä mutta sen väärinkäyttö on. Määräävän markkina-aseman omaavalla yrityksellä on vastaava oikeus kilpailla markkinoilla kuten muillakin saman toimialan yrityksillä, mutta kyseiselle yritykselle muodostuu samalla velvollisuus varmistua siitä ettei sen toiminta haittaa kilpailua markkinoilla.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Saalistushinnoittelussa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii hinnoittelullaan ajamaan kilpailijoita pois markkinoilta tai estämään markkinoille tulon kokonaan.
Monopolin vallitessa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille on tyypillistä kilpailun puuttuminen, korkea hintataso ja vähäinen tuotannon määrä.
Kartellissa keskenään kilpailevat elinkeinonharjoittajat hillitsevät keskinäistä kilpailuaan ja näin lisäävät markkinavoimaansa sekä hallintaansa kyseisillä markkinoilla.
Suomessa yrityskauppailmoitukset tehdään Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Yrityksen on tietyissä tilanteissa itse ilmoitettava yrityskauppa KKV:n tarkastettavaksi.