Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat

Kilpailuoikeuden säännökset ovat luoneet puitteet yritysten toiminnalle vapaassa markkinataloudessa. Kilpailuoikeus on alunperin kehitetty tarpeeseen luoda ja ylläpitää kilpailua, avoimia markkinoita sekä talouselämän edistämistä. Kilpailuoikeuteen sisältyy laaja-alaisesti erilaisia kokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa kartellit, määräävää markkina-asema ja sen väärinkäyttö, yrityskauppavalvonta, vertikaaliset kilpailunrajoitukset sekä julkisten hankintojen säädökset. Kilpailuoikeuden osiosta löydät tietoa yleisesti kilpailuoikeudesta sekä sen eri osa-alueista ja julkisista hankinnoista.

Julkisten hankintojen sääntely pääpiirteissään ›

Julkisten hankintojen sääntely perustuu kansallisessa lainsäädännössä hankintalakiin. Laissa on määritetty kansalliset euromääräiset kynnysarvot sille, millaista menettelyä hankinnassa on käytettävä. Karkeasti kuvio on seuraava; mitä pienempi hankinta, sitä kevyempi hankintamenettely ja taas toisaalta mitä suurempi hankinta sitä ”raskaampi” hankintamenettely. Menettelysäännökset eivät ole itse tarkoitus, vaan sääntelyn tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Kansallisessa hankinta-asetuksessa säädetään tarkemmin Lue lisää ›

Hyvitysmaksu tarjouskilpailussa syrjitylle ›

Hyvitysmaksu on hyvitys, jota voidaan maksaa hankintamenettelyn asianosaisille, joilla olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Julkisessa hankinnoissa on noudatettava hankintalakia. Laissa on säännöksiä tarjouskilpailusta, hankintapäätöksestä ja sen tiedoksiannosta. Hyvitysmaksun määrää markkinaoikeus. Ensisjaiset keinot ensin Hyvitysmaksu on kuitenkin toissijainen oikeuskeino, joka tulee sovellettavaksi vain silloin, kun markkinaoikeudella ei ole käytettävissään muita keinoja puuttua hankintayksikön laittomaan Lue lisää ›

Vertikaalinen kilpailunrajoitus -sama tuotantoporras ›

Vertikaalinen kilpailunrajoitus on eri tuotantoportailla toimivien elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia tai menettelyjä, jotka koskevat tiettyjen tavaroiden tai palvelujen ostoa ja myyntiä. Kielletty vertikaalinen sopimuksessa osapuolena voivat olla esim. 1. valmistaja – vähittäiskauppias, 2. valmistaja – tukkukauppias tai 3. Tukkukauppias – vähittäiskauppias. Näiden välillä kysymys on yleensä jakelusopimuksesta. Tietyn myynti- ja ostotoimen hinnan ja määrän määrittävät vertikaaliset Lue lisää ›

Horisontaalinen kilpailunrajoitus ›

Horisontaalinen kilpailunrajoitus on samalla tuotantoportaalla toimivien kilpailevien elinkeinonharjoittajien välisiä kiellettyjä kilpailua rajoittavia sopimuksia ja menettelyjä. Kielletyt kilpailunrajoitukset estävät vapaan kilpailun, rajoittavat tai vääristävät sitä. Kiellettyä yhteistyötä voi olla esim. sopimushinnoittelu, jossa valmistajat tai elinkeinonharjoittajat sopivat vaikkapa jonkun kulutushyödykkeen ulosmyyntihinnoista. Kartellit ovat tyypillisiä horisontaalisia kilpailua rajoittavia rakennelmia. Horisontaalinen kilpailunrajoitus voi olla.. Kiellettyä on a) sopimukset, b) Lue lisää ›

Hintakartelli rajoittaa vapaata kilpailua ›

Hintakartelli tarkoittaa järjestelyä, jossa samalla tuotanto tai jakeluportaalla sovitaan tuotteiden hinnasta. Kartelli ei välttämättä koske ainoastaan tuotteita, vaan voi koskea myös palveluita. Kartellilla tarkoitetaan yleisemmin yritysten yhteenliittymää. Yhteenliittymää, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai siihen verrattava asema markkinoilla. Hintakartelli voi olla osto- tai myyntikartelli. Ostokartelli on hintakartelli Ostokartellissa esim. metsäyhtiön voivat sopia puun Lue lisää ›

Halvin tarjous julkisen hankinnan tarjouskilpailussa ›

Halvin tarjous ei välttämättä voita julkisen hankinnan tarjouskilpailua. Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan alhaisin. Halvin hinta on siis toinen valintaperuste. Miksi en voita vaikka minulla oli halvin tarjous? Vastaus löytynee hankintapäätöksen perusteluista. Toimittajan valinnasta tekee hankintayksikkö hankintapäätöksen. Päätös on perusteltava. Päätöksen perusteluissa on avattava ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat. Näitä on ainakin ehdokkaan, Lue lisää ›

Hankintapäätös on perusteltava ja tiedoksiannettava ›

Hankintapäätös on kilpailutetun julkisen hankinnan päätös. Päätöstä edeltää tarjouksen jättäneiden vertailu ja valinta. Päätös on tehtävä ja perusteltava huolellisesti. Päätös on tehtävä myös muusta ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Hankintapäätöksessä hankintayksikkö ilmoittaa hankintamenettelyn lopputuloksen ja päätökseen vaikuttaneet olennaiset seikat, ehdokkaiden valintaperusteet ja niiden soveltamistapa sekä voittaneen tarjoajan nimi. Katso artikkelin lopusta linkki hankintapäätöstä käsittelevään artikkeliin. Hankintapäätös Lue lisää ›

Hankintapäätös edeltää hankintasopimusta ›

Hankintapäätös on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta. Päätös on tehtävä myös muusta ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista. Hankintapäätöksessä hankintayksikkö ilmoittaa hankintamenettelyn lopputuloksen ja päätökseen vaikuttaneet olennaiset seikat, ehdokkaiden valintaperusteet ja niiden soveltamistapa sekä voittaneen tarjoajan nimi. Hankintapäätös on perusteltava Päätös on perusteltava huolellisesti; olennaiset seikat on mainittava. Olennaisia seikkoja ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet, Lue lisää ›

Hankintayksikkö julkisessa hankinnassa ›

Hankintayksikkö voi olla valtion, kunnan tai kuntayhtymän viranomainen. Se voi olla myös evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko tai näiden seurakunta. Hankintayksiköitä ovat myös valtion liikelaitokset ja useimmat julkisoikeudelliset laitokset. Kilpailulain tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä.  Hankintayksiköksi voidaan katsoa myös mikä tahansa tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta Lue lisää ›

Hankintalainsäädännön tavoitteet ›

Hankintalainsäädännön tavoitteet ja yleiset periaatteet Hankintalainsäädännön tavoitteet ; tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakointia julkisten hankintojen tarjouskilpailussa. Hankinnassa on mahdollisimman hyvin käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Hankintamenettelyn osapuolia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Toiminnan on oltava avointa ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. Lue lisää ›

Määräävä markkina-asema

Kilpailuoikeudessa määräävä markkina-asema ei ole itsessään kiellettyä mutta sen väärinkäyttö on. Määräävän markkina-aseman omaavalla yrityksellä on vastaava oikeus kilpailla markkinoilla kuten muillakin saman toimialan yrityksillä, mutta kyseiselle yritykselle muodostuu samalla velvollisuus varmistua siitä ettei sen toiminta haittaa kilpailua markkinoilla.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Saalistushinnoittelu

Saalistushinnoittelu on yksi määräävän markkina-aseman väärinkäytön muodoista. Siinä määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii hinnoittelullaan ajamaan kilpailijoita pois markkinoilta tai estämään markkinoille tulo kokonaan. Saalistushinnoittelu voi olla hyödykkeen alihinnoittelua, jolloin yritys laskee hinnat kannattamattomalle tasolle.

2.

Luonnollinen monopoli

Luonnollisia monopoleja voi syntyä esimerkiksi elinkeinotoiminnan aloilla, joissa paras kustannustehokkuus saavutetaan tuotannon keskittämisellä.

3.

Kartelli

Kartellissa keskenään kilpailevat elinkeinonharjoittajat hillitsevät keskinäistä kilpailuaan ja näin lisäävät markkinavoimaansa ja hallintaansa kyseisillä markkinoita.

4.

Yrityskauppavalvonta

Suomessa yrityskauppailmoitukset kuuluu tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, mikäli yrityskaupan tutkiminen ei kuulu EU:n sulautuma-asetuksen soveltamisalaan. Yrityksen on tietyissä tilanteissa itse ilmoitettava yrityskauppansa Kilpailu- ja kuluttajaviraston tarkastettavaksi.