Kilpailuoikeus ja julkiset hankinnat

Kilpailuoikeuden säännökset ovat luoneet puitteet yritysten toiminnalle vapaassa markkinataloudessa. Kilpailuoikeus on alunperin kehitetty tarpeeseen luoda ja ylläpitää kilpailua, avoimia markkinoita sekä talouselämän edistämistä. Kilpailuoikeuteen sisältyy laaja-alaisesti erilaisia kokonaisuuksia. Näitä ovat muun muassa kartellit, määräävää markkina-asema ja sen väärinkäyttö, yrityskauppavalvonta, vertikaaliset kilpailunrajoitukset sekä julkisten hankintojen säädökset. Kilpailuoikeuden osiosta löydät tietoa yleisesti kilpailuoikeudesta sekä sen eri osa-alueista ja julkisista hankinnoista.

Elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat ›

Sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, päätökset sekä yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy, ovat kiellettyjä. Riittävänä sopimuksena pidetään sitä, että yritykset ovat ilmaisseet yhteisen aikomuksensa käyttäytyä markkinoilla määrätyllä tavalla. Sopimuksen ei tarvitse olla sitova, kirjallinen tai olla täytäntöön pantavissa. Näin ollen Lue lisää ›

Tarjouskilpailu ›

Mitä tarkoittaa tarjouskilpailu julkisissa hankinnoissa? Kilpailuttaminen tarkoittaa julkisissa hankinnoissa sitä, että hankintayksikön on järjestettävä tarjouskilpailu. Järjestetyn kilpailun perusteella hankintayksikön on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Hankintamenettely määrittää, voivatko kaikki halukkaat toimittajat osallistua tarjouskilpailuun. Avoin tarjouskilpailu on yleisin menettelytapa, mutta myös vaihtoehtoisia ns. rajoitettuja menettelyjä voi tietyissä tapauksissa käyttää. Hankintayksikkö voi esimerkiksi pyytää tarjouksia suoraan tietyiltä ennalta Lue lisää ›

Kynnysarvot ›

Mitä ovat kynnysarvot? Julkisista hankintamenettelyä ei tarvitse noudattaa pienissä hankinnoissa. Kyseinen menettely tulee kyseeseen vain siinä tapauksessa, että kansalliset tai EU -tason kynnysarvot hankintojen osalta ylittyvät. Kansalliset kynnysarvot säädellään hankintalaissa ja EU -kynnysarvot perustuvat GPA-sopimukseen ja komission asetukseen. Menettely on hieman erilainen riippuen siitä, kumman kynnysarvon kulloinkin kyseessä oleva hankinta ylittää.Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- tai Lue lisää ›

Julkinen hankinta ›

Mikä on julkinen hankita? Eräiden hankintayksiköiden hankinnat ovat julkisia hankintoja, jolloin näillä hankintayksiköillä on kilpailuttamisvelvollisuus hankintoja tehtäessä. Tällaisia hankintayksiköitä ovat lähtökohtaisesti valtion ja kuntien viranomaiset ja valtion liikelaitokset sekä eräät julkisoikeudelliset laitokset. Kaikkia hankintoja ei näidenkään hankintayksiköiden tarvitse kilpailuttaa, vaan arvoltaan vähäiset hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailuttamista. Julkisten hankintojen taustalla on ajatus siitä, että hankintojen Lue lisää ›

Määräävä markkina-asema

Kilpailuoikeudessa määräävä markkina-asema ei ole itsessään kiellettyä mutta sen väärinkäyttö on. Määräävän markkina-aseman omaavalla yrityksellä on vastaava oikeus kilpailla markkinoilla kuten muillakin saman toimialan yrityksillä, mutta kyseiselle yritykselle muodostuu samalla velvollisuus varmistua siitä ettei sen toiminta haittaa kilpailua markkinoilla.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua kilpailuoikeuteen ja julkisiin hankintoihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Saalistushinnoittelu

Saalistushinnoittelussa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys pyrkii hinnoittelullaan ajamaan kilpailijoita pois markkinoilta tai estämään markkinoille tulon kokonaan.

2

Monopoli

Monopolin vallitessa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja. Monopolille on tyypillistä kilpailun puuttuminen, korkea hintataso ja vähäinen tuotannon määrä.

3

Kartelli

Kartellissa keskenään kilpailevat elinkeinonharjoittajat hillitsevät keskinäistä kilpailuaan ja näin lisäävät markkinavoimaansa sekä hallintaansa kyseisillä markkinoilla.

4

Yrityskauppavalvonta

Suomessa yrityskauppailmoitukset tehdään Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Yrityksen on tietyissä tilanteissa itse ilmoitettava yrityskauppa KKV:n tarkastettavaksi.