Yritystoiminta

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinkeinotoiminnassa ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinekinotoiminnassa on hankintamenon vähentämistä verotuksessa poistoina. Käyttöomaisuus voi olla esim. koneita, kalustoa tai muuta irtainta käyttöomaisuutta. Miten? Poistot tehdään menojäännöksestä yhdessä erässä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Menojäännös saadaan selvillä lisäämällä ensin verovuoden aikana käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot aikaisemmin käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomiin hankintamenoihin.  Lopuksi summasta Lue lisää ›

JHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa erikoispätevyyttä ›

JHT-tilintarkastaja on tilintarkastaja, joka on hyväksytty HT-tilintarkastajaksi ja täyttää siitä säädetyt kelpoisuusedellytykset. JHT-tilintarkastaja erikoispätevyyden edellytykset Edellä mainitun lisäksi JHT erikoispätevyyden saamiseksi edellytetään, että henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisesta laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä. Hyväksyä voidaan se, joka on suorittanut julkishallinnon Lue lisää ›

KHT-tilintarkastaja – nimitys osoitta pätevyyttä ›

KHT-tilintarkastaja on HT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö, jolle on lain määrittämien edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys. Erikoispätevyys voidaan määrätä kun HT tilintarkastajan edellytysten lisäksi; Henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä ja on Lue lisää ›

HT-tilintarkastaja hyväksytään seuraavasti ›

HT-tilintarkastaja nimitystä käyttämään voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka ei ole konkurssissa, jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon. Hänellä ei voi myöskään olla edunvalvojaa, eikä toimintakelpoisuus saa olla rajoitettu. HT – tilintarkastaja ei saa olla toiminnallaan osoittanut olevansa tilintarkastajan toimeen sopimaton. Sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden Lue lisää ›

Tilintarkastusvelvollisuus on keino valvoa yritysten taloutta ›

Tilintarkastusvelvollisuus sisältää velvollisuuden valita tilintarkastaja. Tilintarkastajaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse valita, ellei taseen loppusumma ylitä 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylitä 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin henkilöitä kolme tai vähemmän. Näistä tosin voidaan säätää toisin erityislaeissa. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta myös tietyissä tilanteissa toimintaansa aloittavissa yhteisöissä. Tilintarkastus on mahdollistettu mm. velvollisuudella Lue lisää ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja tarkastaa mm. tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon lakisääteisyyden. Tilintarkastus on osa yritystoiminnan valvontaa. Pörssiyhtiön tilintarkastajan toiminnasta on erityisäännöksiä. Erityissäännökset koskevat kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä. Julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhteisö voi olla esim. osakeyhtiö, joka on julkinen (oyj). Silloin se yleensä sallii sen osakkeilla käytävän julkista arvopaperikauppaa pörssissä. Pörssiin listautuminen on kuitenkin vapaaehtoista. Lue lisää ›

Emoyhtiö ›

Emoyhtiö on yhtiö, joka käyttää määräysvaltaa muissa, tytäryhtiöiksi kutsutuissa, yhtiöissä. Näiden yhdessä muodostamaa taloudellista kokonaisuutta kutsutaan konserniksi. Emoyritys on konsernissa sellainen yritys, josta millään muulla yrityksellä ei ole yli 50 prosentin määräysvaltaa. Emoyhtiön yli 50 prosentin äänivalta suhteessa tytäryhtiöönsä voi syntyä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta toteutuu yleensä siten, että emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta Lue lisää ›

Yritysvakoilu ›

Yritysvakoilu on rikos Kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tietoa liikesalaisuudesta eikä käyttää tai ilmaista näin hankkimaansa tietoa. Liikesalaisuuksien oikeudeton hankkiminen on yritysvakoilua. Jo yritysvakoilun yritys on rangaistavaa. Merkitystä ei siis ole sillä, onnistutaanko vakoilussa lopullisesti vai jääkö se vain yritykseksi. Rikoslain mukainen rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.Yritysvakoilun tunnusmerkistö täyttyy, Lue lisää ›

Yrityssalaisuuden väärinkäyttö ›

Liikesalaisuuden väärinkäyttö on rangaistavaa Liikesalaisuuden rikkominen on rangaistavaa. Liikesalaisuuden rikkomisesta säädetään rikoslaissa. Liikesalaisuuden rikkomisella ei tarkoiteta yritysvakoilua, joka on itsenäisesti rangaistavaa, vaan sillä tarkoitetaan sitä, että joku käyttää omaksi hyödykseen tai ilmaisee ulkopuoliselle sellaista yrityssalaisuutta, jonka joku muu on oikeudettomasti hankkinut. Näissä tapauksissa yrityssalaisuus on päätynyt jonkun haltuun ilman, että hän olisi itse sen oikeudettomasti Lue lisää ›

Yrityssalaisuuden rikkominen ›

Liikesalaisuudet työ- ja palvelussuhteessa Henkilö, joka on toisen palveluksessa, ei saa ilmaista ulkopuoliselle yrityssalaisuuksia, joita hän palvelussuhteen aikana tietoonsa saa. Hän ei myöskään saa oikeudettomasti käyttää tällaista tietoa omaksi hyväkseen. Yrityssalaisuuden rikkominen on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi ja siitä tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Rikoksen edellytyksenä on vielä, että yrityssalaisuuden ilmaiseminen tai käyttäminen Lue lisää ›