Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Emoyhtiö ›

Emoyhtiö on yhtiö, joka käyttää määräysvaltaa muissa, tytäryhtiöiksi kutsutuissa, yhtiöissä. Näiden yhdessä muodostamaa taloudellista kokonaisuutta kutsutaan konserniksi. Emoyritys on konsernissa sellainen yritys, josta millään muulla yrityksellä ei ole yli 50 prosentin määräysvaltaa. Emoyhtiön yli 50 prosentin äänivalta suhteessa tytäryhtiöönsä voi syntyä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta toteutuu yleensä siten, että emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta Lue lisää ›

Elinkeinotulo – menon jaksottaminen ›

Laissa määrätään siitä, minkä verovuoden tuloksi mikäkin tuotto lasketaan. Myös menon jaksottamisesta on omat säännöksensä. Elinkeinotoiminnan meno jaksotetaan lähtökohtaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan; esim. pelkkä tilaus ei synnytä menoa. Jotta jaksottaminen voisi tulla kysymykseen, täytyy kysymys olla menosta. Jos menon tarkkaa Lue lisää ›

Veronalainen elinkeinotulo ›

Jos verovelvollinen saa elinkeinotoiminnassa tuloja rahana tai rahanarvoisena tulona, kysymyksessä on veronalainen elinkeinotulo. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan tuloverotusta toimitettaessa laissa säädetyllä tavalla. Veronalaista elinkeinotuloa on muun muassa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuudesta sekä muista elinkeinossa käytetyistä hyödykkeistä, niin aineellisista kuin aineettomista, saadut luovutushinnat. Elinkeinotuloa ovat myös esimerkiksi elinkeinotoimintana harjoitetusta vuokraamisesta saadut korvaukset, samoin työn Lue lisää ›

Elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ›

Elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset ovat lähtökohtaisesti vapaasti muodostettavia. Kuitenkaan sopimukset, päätökset tai menettelytavat, joiden tarkoitus on estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua ovat kiellettyä. Samoin ovat kiellettyjä em. toimet, joiden vuoksi kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. Yksi tällainen kielletty järjestely voi olla kartelli, jonka tarkoituksena on kilpailua rajoittamalla kasvattaa voittoa tai jopa saavuttaa monopoli. Kartelli voi Lue lisää ›

Avoin yhtiö on rekisteröitävä kaupparekisteriin ›

Avoimen yhtiön rekisteriröintivelvollisuus tarkoittaa, että yhtiö on rekisteröitävä. Avoin yhtiö, kuten kommandiittiyhtiökin syntyvät siis rekisteröimisellä. Yhtiö on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa yhtiösopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Yhtiö rekisteröidään kaupparekisteriin, jota ylläpitää Patentti- ja rekisterihallitus. Kaupparekisteri on virallinen ja julkinen rekisteri yrityksistä. Osakeyhtiöiden, kommandiittiyhtiöiden, avoimien yhtiöiden ja osuuskuntien on aina ilmoittauduttava kaupparekisteriin. Kaupparekisteristä ja rekisteriviranomaisesta säädeään Lue lisää ›

Avoimesta yhtiöstä eroamisesta sopiminen ›

Avoimesta yhtiöstä eroamisesta sopiminen kannatta tehdä kirjallisessa yhtiösopimuksessa.  Yhtiösopimuksen vähimmäissisältö on laissa määrätty. Yhtiömiesten solmimassa yhtiösopimuksessa  on mainittava; toiminimi, toimiala, kotipaikka ja yhtiömiehet. Yhtiöstä eroaminen ei kuulu lakisääteiseen vähimmäissisältöön, mutta on todellisuudessa varsin olennainen kysymys. Eroamisesta sopiminen on yhtiön etu On siis yhtiömiesten ja koko yhtiön etu, että eroamisesta sovitaan yhtiösopimuksessa. Eroamisesta voidaan sopia yhtiömiehelle kuuluvana Lue lisää ›

Avoin yhtiö – yhtiösopimuksen vapaaehtoinen sisältö ›

Yhtiösopimuksen vapaaehtoinen sisältö on se osa yhtiösopimusta, jossa määritetään muutakin kuin pakollisia vähimmäisvaatimuksia. Avoimen yhtiön toiminnasta on tehtävä yhtiömiesten välinen yhtiösopimus.  Katso alta yhtiösopimuksen pakollinen sisältö. Pakollisen osan lisäksi yhtiösopimuksessa sovitaan myös vapaasti monista sisällöllisistä kysymyksistä. Pakollisten määräysten ollessa suppeita on vapaaehtoisten kysymysten ottaminen yhtiösopimukseen myös vahvasti suositeltavaa. Tämä vähentää epätietoisuutta, jälkikätieisneuvotteluita, erimielisyyksiä ja suoranaisia Lue lisää ›

Avoin yhtiö – yhtiösopimuksen vähimmäissisältö ›

Yhtiösopimuksen vähimmäissisältö on laissa määrätty. Yhtiömiesten solmimassa yhtiösopimuksessa  on mainittava ainakin: 1) Yhtiön toiminimi.  Toiminimellä tarkoitetaan nimeä, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Kaupparekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja saa harjoittaa osaa toiminnastaan erityisellä nimellä (aputoiminimi). Elinkeinonharjoittaja voi toiminnassaan käyttää toiminimen ohella myös muuta tunnusta (toissijainen tunnus) 2) kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) toimiala; Toimialassa määritellään yrittäjän elinkeinotoiminnan laatu. Toimialan Lue lisää ›

Yhtiösopimuksen muuttaminen – avoin yhtiö ›

Avoimen yhtiön yhtiösopimuksen muuttaminen on mahdollista milloin tahansa toiminnan aikana. Muuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti kaikkien yhtiömiesten välistä sopimista, suostumusta tai yhteisymmärrystä. Enemmistöpäätös ei yleensä oikeuta yhtiösopimuksen muuttamiseen, vaan jokaisella yhtiömiehellä voidaan ajatella olevan ns. ”veto-oikeus”. Yksimielisyyden vaatimus ei ole ehdoton Yhtiösopimukseen voidaan sisällyttää määräyksiä sopimusehtojen muuttamisesta. Näin ollen myös yksimielisyysvaatimuksesta voidaan poiketa yhtiösopimuksessa sovitulla. Voi olla Lue lisää ›

Yhtiösopimuksen kohtuullistaminen – avoin yhtiö ›

Yhtiösopimus, tai pikemminkin sen ehto voi joissain yksittäistapauksissa olla kohtuuton. Yhtiösopimuksen kohtuullistaminen voi tällöin tulla kyseeseen. Kohtuullistaminen tapahtuu kohtuuttomana pidettävää ehtoa muuttamalla tai poistamalla se kokonaan. Yksittäisen sopimusehdon muuttamisessa riittävää on, että ehto muutetaan sellaiseen muotoon, että sitä sellainenaan voidaan perustellusti vaatia ja edellyttää noudatettavan. Sopimuksen pätemättömyydestä ja kohtuullistamisesta säädetään oikeustoimilaissa. Sopimusehto ei saa olla Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Avoimen yhtiön perustaja eli yhtiömies voi olla joko luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2.

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä, mutta molempia on oltava vähintään yksi.

3.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4.

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan.