Yhteisö- ja yritysoikeus

Yhteisö- ja yritysoikeuden kannalta oleellista on ero eri yritysmuotojen välillä. Toiset yritysmuodot sopivat eri tilanteisiin paremmin kuin toiset, ja niitä säätelevät eri normit. Mikäli henkilö perustaa yrityksen yksin, voi kannattavaksi yritysmuodoksi tulla toiminimi, osakeyhtiö tai osuuskunta. Useamman perustajan voimin voi perustaa myös avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön. Yhteisö- ja yritysoikeus osio vastaa kysymyksiin liittyen yritystoimintaan ja sen yksityiskohtiin.

Avoimen yhtiön pääoma ›

Avoimen yhtiön pääoma Avoimen yhtiön pääoma on vapaasti päätettävissä. Perustamisvaiheessa ei ole pääoman määrän vähimmäisvaatimusta kuten osakeyhtiötä perustettaessa on. Avoimeen yhtiöön liittyen ei laissa säädetä vähimmäispääomavaatimuksesta. Yhtiömiesten ei tarvitse sijoittaa yhtiöön sen perustamisvaiheessa rahaa. Pääomaa ei myöskään tarvitse sijoittaa yhtiöön missään muussakaan liiketoiminnan vaiheessa. Tältä osin avoin yhtiö poikkeaa osakeyhtiöstä. Vähimmäispääomasta säätäminen ei avoimen yhtiön Lue lisää ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinkeinotoiminnassa ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinekinotoiminnassa on hankintamenon vähentämistä verotuksessa poistoina. Käyttöomaisuus voi olla esim. koneita, kalustoa tai muuta irtainta käyttöomaisuutta. Miten? Poistot tehdään menojäännöksestä yhdessä erässä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Menojäännös saadaan selvillä lisäämällä ensin verovuoden aikana käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot aikaisemmin käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomiin hankintamenoihin.  Lopuksi summasta Lue lisää ›

JHT-tilintarkastaja -nimitys osoittaa erikoispätevyyttä ›

JHT-tilintarkastaja on tilintarkastaja, joka on hyväksytty HT-tilintarkastajaksi ja täyttää siitä säädetyt kelpoisuusedellytykset. JHT-tilintarkastaja erikoispätevyyden edellytykset Edellä mainitun lisäksi JHT erikoispätevyyden saamiseksi edellytetään, että henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisesta laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä. Hyväksyä voidaan se, joka on suorittanut julkishallinnon Lue lisää ›

KHT-tilintarkastaja – nimitys osoitta pätevyyttä ›

KHT-tilintarkastaja on HT-tilintarkastajaksi hyväksytty luonnollinen henkilö, jolle on lain määrittämien edellytysten täytyttyä hyväksytty yleisen edun kannalta merkittävän yhteisön tilintarkastajan KHT-erikoispätevyys. Erikoispätevyys voidaan määrätä kun HT tilintarkastajan edellytysten lisäksi; Henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai on toiminut vähintään viiden vuoden ajan HT-tilintarkastajana taikka jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä ja on Lue lisää ›

HT-tilintarkastaja hyväksytään seuraavasti ›

HT-tilintarkastaja nimitystä käyttämään voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka ei ole konkurssissa, jota ei ole määrätty liiketoimintakieltoon. Hänellä ei voi myöskään olla edunvalvojaa, eikä toimintakelpoisuus saa olla rajoitettu. HT – tilintarkastaja ei saa olla toiminnallaan osoittanut olevansa tilintarkastajan toimeen sopimaton. Sopimaton tilintarkastajan tehtävään, jos hänet on tuomittu lainvoimaisella tuomiolla kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen tai viiden Lue lisää ›

Tilintarkastusvelvollisuus on keino valvoa yritysten taloutta ›

Tilintarkastusvelvollisuus sisältää velvollisuuden valita tilintarkastaja. Tilintarkastajaa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse valita, ellei taseen loppusumma ylitä 100 000 euroa, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylitä 200 000 euroa tai palveluksessa on keskimäärin henkilöitä kolme tai vähemmän. Näistä tosin voidaan säätää toisin erityislaeissa. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta myös tietyissä tilanteissa toimintaansa aloittavissa yhteisöissä. Tilintarkastus on mahdollistettu mm. velvollisuudella Lue lisää ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja ›

Pörssiyhtiön tilintarkastaja tarkastaa mm. tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon lakisääteisyyden. Tilintarkastus on osa yritystoiminnan valvontaa. Pörssiyhtiön tilintarkastajan toiminnasta on erityisäännöksiä. Erityissäännökset koskevat kaikkia julkisen kaupankäynnin kohteena olevia yhteisöjä. Julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhteisö voi olla esim. osakeyhtiö, joka on julkinen (oyj). Silloin se yleensä sallii sen osakkeilla käytävän julkista arvopaperikauppaa pörssissä. Pörssiin listautuminen on kuitenkin vapaaehtoista. Lue lisää ›

Emoyhtiö ›

Emoyhtiö on yhtiö, joka käyttää määräysvaltaa muissa, tytäryhtiöiksi kutsutuissa, yhtiöissä. Näiden yhdessä muodostamaa taloudellista kokonaisuutta kutsutaan konserniksi. Emoyritys on konsernissa sellainen yritys, josta millään muulla yrityksellä ei ole yli 50 prosentin määräysvaltaa. Emoyhtiön yli 50 prosentin äänivalta suhteessa tytäryhtiöönsä voi syntyä joko suoraan tai välillisesti. Määräysvalta toteutuu yleensä siten, että emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta Lue lisää ›

Elinkeinotulo – menon jaksottaminen ›

Laissa määrätään siitä, minkä verovuoden tuloksi mikäkin tuotto lasketaan. Myös menon jaksottamisesta on omat säännöksensä. Elinkeinotoiminnan meno jaksotetaan lähtökohtaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan; esim. pelkkä tilaus ei synnytä menoa. Jotta jaksottaminen voisi tulla kysymykseen, täytyy kysymys olla menosta. Jos menon tarkkaa Lue lisää ›

Veronalainen elinkeinotulo ›

Jos verovelvollinen saa elinkeinotoiminnassa tuloja rahana tai rahanarvoisena tulona, kysymyksessä on veronalainen elinkeinotulo. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan tuloverotusta toimitettaessa laissa säädetyllä tavalla. Veronalaista elinkeinotuloa on muun muassa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuudesta sekä muista elinkeinossa käytetyistä hyödykkeistä, niin aineellisista kuin aineettomista, saadut luovutushinnat. Elinkeinotuloa ovat myös esimerkiksi elinkeinotoimintana harjoitetusta vuokraamisesta saadut korvaukset, samoin työn Lue lisää ›

Hyvä liiketapa

Elinkeinotoiminnassa noudatetaan eettisiä pelisääntöjä, joiden tarkoituksena on saada elinkeinotoiminta pidettynä tasapuolisena ja rehtinä. Elinkeinotoiminnassa on siis noudatettava hyvä liiketapaa eikä toimia hyvän liiketavan vastaisesti tai muuten muiden elinkeinonharjoittajien kannalta sopimattomasti. Hyvän liiketavan määritelmä on muotoutunut ja jatkaa muotoutumistaan elinkeinotoiminnan ja oikeuskäytännön kautta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua yhteisö- ja yritysoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avoin yhtiö

Avoimen yhtiön perustamisen vaatimuksena on, että perustajana toimii vähintään kaksi henkilöä. Yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.

2

Kommandiittiyhtiö

Kommandiittiyhtiö on itsenäinen yhtiö, jossa yhtiömiesten varat ja velat ovat erillään heidän omaisuudestaan. Kommandiittiyhtiössä voi olla äänettömiä tai vastuunalaisia yhtiömiehiä.

3

Osakeyhtiö

Osakeyhtiö on yhtiömuotona itsenäinen. Osakeyhtiössä osakkaiden henkilökohtainen omaisuus on erillään yhtiön varoista ja veloista.

4

Toiminimi

Toiminimi on nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan. Toiminimi voi liittyä esim. harjoitettavaan toimintaan tai olla oma nimi.