Perhe

Perhe-asioihin liittyy useita juridisia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä jo esimerkiksi ennen avioliittoa tai lapsen syntymää. Avioehtosopimuksen laatimisella ennen avioliiton päättymistä, puolisoiden on mahdollista varmistaa ettei toisella puolisolla, tai kummallakaan puolisoista, ole oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan.

Kysymyksiä voi herätä myös liittyen puolison velkoihin, isyyteen ja sen tunnustamiseen, adoptioon, tai lapsen hankkimiseen yksin. Laajasta artikkelivalikoimasta löydät tietoa perhe-asioihin liittyen.

Adoption purkaminen ›

Adoptio on aina pysyvä ja sen tarkoituksena on antaa adoptiolapselle samanlainen asema oikeudellisesti kuin biologisille on lapsille. Adoption purkaminen on mahdollista ainoastaan ulkomaisissa adoptioissa. Silloin adoptiolain mukaan adoption purkaminen on mahdollista Suomessa joko käräjä- tai hovioikeudessa. Voiko adoption purkaa? Lapsi adoptoidaan usein joko alaikäisenä tai täysi-ikäisenä. Kun adoptioprosessi on tullut päätökseensä ja adoptio vahvistetaan tuomioistuimen Lue lisää ›

Lapsen hankkiminen yksin ›

Adoptiolaki mahdollistaa lapsen hankkimisen myös yksin. Adoptiota yksin hakeva voi olla joko avioliitossa oleva puoliso tai avioton. Pääsääntöisesti avioliitossa elävät puolisot voivat yhdessä hakea adoptiota, jos kyseessä on alaikäinen lapsi. Avioliitossa elävä puoliso ei voi yksin adoptoida alaikäistä lasta ellei kyse ole hänen aviopuolisonsa lapsesta tai omasta lapsesta, joka on aikaisemmin annettu adoptioon. Aviopuoliso voi Lue lisää ›

Adoptointi rekisteröidyssä parisuhteessa ›

Avioliittolain muutos astui voimaan 2017. Muutoksen myötä avioliittolaki muuttui niin sanotuksi tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Tämä mahdollistaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton solmimisen. Lakimuutos toi lisäksi samaa sukupuolta oleville aviopareille adoptiolaissa määritellyn aseman: avioliitossa olevat puolisot voivat yhdessä adoptoida adoptiolapsen. Adoption ehdot rekisteröidyssä parisuhteessa Rekisteröity parisuhde voidaan muuttaa avioliitoksi, jonka jälkeen samaa sukupuolta olevalle avioparille avautuu mahdollisuus yhdessä Lue lisää ›

Adoptiolain historiaa Suomessa ›

Adoptiolain historia ajoittuu 1800-luvulle asti. Tosin vielä kyseisen vuosisadan Suomessa adoption käyttöala oli varsin rajoitettu. Viimeisin adoptiolaki on muotoutunut neljästä eri lapseksiottamislaista, joita on ollut ottolapsilaki (1925), laki lapseksiottamisesta (1980 ja 1985) ja nykyinen adoptiolaki (2012). Adoptio 1800-luvulla Adoptio tarkoitti 1800-luvulla lapsen ottamista aatelissuvun jäseneksi. Adoptioanomus tehtiin vallassa olevalle hallitsijalle, joka päätti, oliko lapsella oikeus aatelisnimeen, Lue lisää ›

Adoptioprosessi vaihe vaiheelta ›

Adoptioprosessi voidaan karkeasti jaotella seuraavanlaiseen malliin: adoptioprosessi aloitetaan pakollisella adoptioneuvonnalla, (kansainvälisessä adoptiossa valitaan palveluntarjoaja), seuraavaksi haetaan adoptiolupaa, (lisäksi kansainvälisessä adoptiossa valitaan kohdemaa), lähetetään hakemukset, jonka jälkeen siirrytään odotusaikaan ja saadaan tiedoksi lapsen taustat, (mahdollinen hakumatka), adoptio vahvistetaan ja prosessi päättyy seuranta-aikaan sekä jälkipalveluun. Vaiheiden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, onko kyseessä kotimainen vai kansainvälinen adoptio. Adoptioprosessin Lue lisää ›

Termit tutuksi: Ottolapsi, adoptiolapsi vai kasvattilapsi? ›

Nykyisin termit ”ottolapsi” ja ”adoptiolapsi” tarkoittavat samaa asiaa. Heille on määritelty myös samanlaiset oikeudet. Termeistä adoptiolapsi on käytössä Adoptiolaissa. Adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen adoptiolapsen omaksi lapsekseen. Adoption hyväksynnän jälkeen side adoptiolapsen biologisiin vanhempiin katkeaa. Heikossa adoptiossa adoptiolapsen perintöoikeudellinen side säilyy, mutta samoin ei ole esimerkiksi kasvattilapsella. Tämä johtuu siitä, että kasvattilapsi eroaa oikeudellisessa Lue lisää ›

Kotimainen adoptio eli adoptio Suomessa ›

Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Adoption on aina oltava lapsen edun mukaista, sillä adoptio tulee useimmiten kyseeseen tilanteissa, joissa lapsen ei ole mahdollista kasvaa omassa perheessään. Erilaisia adoption muotoja ovat esimerkiksi adoptio Suomessa, adoptio ulkomailta, avoin adoptio ja perheensisäinen adoptio. Tässä artikkelissa keskitymme kotimaiseen adoptioon eli Suomesta adoptointiin ja sen erityispiirteisiin. Uusi adoptiolaki, jossa säädetään Suomessa adoptoinnista, astui voimaan Lue lisää ›

Perintöoikeus vahvassa ja heikossa adoptiossa ›

Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi adoptioiksi, kun taas 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistetut ottolapsisuhteet ovat nimeltään vahvoja adoptioita. Vahvan ja heikon adoption välinen erottelu on olennainen tekijä silloin, kun kyse on Lue lisää ›

Isyyskanteen vastustaminen ›

Voiko isyyskanteen vastustaminen estää isyyden vahvistamisen tai kumoamisen? Vastaus riippuu siitä, kuka on nostanut kanteen ja kuka sitä vastustaa. Isyyskanteen vastustaminen Isyyden vahvistamista voidaan vastustaa eri henkilöiden taholta eri vaiheissa. Ensinnäkin isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää on lähtökohtaisesti mahdollista, mutta miehen tunnustamista ei oteta vastaan, jos lapsen äiti vastustaa sitä. Varsinaista isyyden vahvistamista koskevaa kannetta Lue lisää ›

Isyyden vahvistaminen kuoleman jälkeen ›

Onko mahdollista nostaa isyyskanne kuoleman jälkeen? Jos lapsi on kuollut, kannetta ei voi nostaa. Miehen kuoleman jälkeen tilanne on kuitenkin toinen. Isän kuolema Isyyden vahvistamista koskevan kanteen nostamisessa on säännökset isyyslaissa. Isyyden vahvistamista koskevan kanteen saa nostaa ensinnäkin lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu (ei aviomiestä, joka oletettaisiin isäksi) eikä Digi- ja väestötietorekisterin Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen sovittelu

Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avio-oikeus

Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.

2

Aviovarallisuus-järjestelmä

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.

3

Adoptio

Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.

4

Avoliitto

Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.