Perhe

Perhe-asioihin liittyy useita juridisia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä jo esimerkiksi ennen avioliittoa tai lapsen syntymää. Avioehtosopimuksen laatimisella ennen avioliiton päättymistä, puolisoiden on mahdollista varmistaa ettei toisella puolisolla, tai kummallakaan puolisoista, ole oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan.

Kysymyksiä voi herätä myös liittyen puolison velkoihin, isyyteen ja sen tunnustamiseen, adoptioon, tai lapsen hankkimiseen yksin. Laajasta artikkelivalikoimasta löydät tietoa perhe-asioihin liittyen.

Adoptiolain historiaa Suomessa ›

Adoptiolain historia ajoittuu 1800-luvulle asti. Tosin vielä kyseisen vuosisadan Suomessa adoption käyttöala oli varsin rajoitettu. Viimeisin adoptiolaki on muotoutunut neljästä eri lapseksiottamislaista, joita on ollut ottolapsilaki (1925), laki lapseksiottamisesta (1980 ja 1985) ja nykyinen adoptiolaki (2012). Adoptio 1800-luvulla Adoptio tarkoitti 1800-luvulla lapsen ottamista aatelissuvun jäseneksi. Adoptioanomus tehtiin vallassa olevalle hallitsijalle, joka päätti, oliko lapsella oikeus aatelisnimeen, Lue lisää ›

Adoptioprosessi vaihe vaiheelta ›

Adoptioprosessi voidaan karkeasti jaotella seuraavanlaiseen malliin: adoptioprosessi aloitetaan pakollisella adoptioneuvonnalla, (kansainvälisessä adoptiossa valitaan palveluntarjoaja), seuraavaksi haetaan adoptiolupaa, (lisäksi kansainvälisessä adoptiossa valitaan kohdemaa), lähetetään hakemukset, jonka jälkeen siirrytään odotusaikaan ja saadaan tiedoksi lapsen taustat, (mahdollinen hakumatka), adoptio vahvistetaan ja prosessi päättyy seuranta-aikaan sekä jälkipalveluun. Vaiheiden toteutuminen riippuu pitkälti siitä, onko kyseessä kotimainen vai kansainvälinen adoptio. Adoptioprosessin Lue lisää ›

Termit tutuksi: Ottolapsi, adoptiolapsi vai kasvattilapsi? ›

Nykyisin termit ”ottolapsi” ja ”adoptiolapsi” tarkoittavat samaa asiaa. Heille on määritelty myös samanlaiset oikeudet. Termeistä adoptiolapsi on käytössä Adoptiolaissa. Adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen adoptiolapsen omaksi lapsekseen. Adoption hyväksynnän jälkeen side adoptiolapsen biologisiin vanhempiin katkeaa. Heikossa adoptiossa adoptiolapsen perintöoikeudellinen side säilyy, mutta samoin ei ole esimerkiksi kasvattilapsella. Tämä johtuu siitä, että kasvattilapsi eroaa oikeudellisessa Lue lisää ›

Kotimainen adoptio eli adoptio Suomessa ›

Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Adoption on aina oltava lapsen edun mukaista, sillä adoptio tulee useimmiten kyseeseen tilanteissa, joissa lapsen ei ole mahdollista kasvaa omassa perheessään. Erilaisia adoption muotoja ovat esimerkiksi adoptio Suomessa, adoptio ulkomailta, avoin adoptio ja perheensisäinen adoptio. Tässä artikkelissa keskitymme kotimaiseen adoptioon eli Suomesta adoptointiin ja sen erityispiirteisiin. Uusi adoptiolaki, jossa säädetään Suomessa adoptoinnista, astui voimaan Lue lisää ›

Perintöoikeus vahvassa ja heikossa adoptiossa ›

Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu Adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi adoptioiksi, kun taas 1.1.1980 ja sen jälkeen vahvistetut ottolapsisuhteet ovat nimeltään vahvoja adoptioita. Vahvan ja heikon adoption välinen erottelu on olennainen tekijä silloin, kun kyse on ottolapsen Lue lisää ›

Isyyskanteen vastustaminen ›

Voiko isyyskanteen vastustaminen estää isyyden vahvistamisen tai kumoamisen? Vastaus riippuu siitä, kuka on nostanut kanteen ja kuka sitä vastustaa. Isyyskanteen vastustaminen Isyyden vahvistamista voidaan vastustaa eri henkilöiden taholta eri vaiheissa. Ensinnäkin isyyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää on lähtökohtaisesti mahdollista, mutta miehen tunnustamista ei oteta vastaan, jos lapsen äiti vastustaa sitä. Varsinaista isyyden vahvistamista koskevaa kannetta Lue lisää ›

Isyyskanne kuoleman jälkeen ›

Onko mahdollista nostaa isyyskanne kuoleman jälkeen? Jos lapsi on kuollut, kannetta ei voi nostaa. Miehen kuoleman jälkeen kanne voidaan vielä nostaa. Isyyskanne kuoleman jälkeen Isän kuolema Isyyden vahvistamista koskevan kanteen nostamisessa on säännökset isyyslaissa. Isyyden vahvistamista koskevan kanteen saa nostaa ensinnäkin lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu (ei aviomiestä, joka oletettaisiin isäksi) eikä Lue lisää ›

Isyyskanne ›

Isyyskanne voi koskea isyyden vahvistamista tai isyyden kumoamista. Molemmat kanteet on nostettava käräjäoikeudessa isyyslain edellytysten mukaisesti. Isyyskanne isyyden vahvistamiseksi Isyyden vahvistamista koskevan kanteen saa nostaa ensinnäkin 15 vuotta täyttänyt lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu (ei aviomiestä, joka oletettaisiin isäksi), eikä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu. Lapsi itse voi Lue lisää ›

Lapsen tunnustaminen avoliitossa ›

Lapsen tunnustaminen avoliitossa on isyyden vahvistamisen edellytys. Lapsen tunnustaminen tehdään kunnan lastenvalvojalle tai maistraatissa tunnustamisen vastaanottajalle. Lapsen tunnustaminen avoliitossa Mikäli mies ei ole lapsen syntyessä avioliitossa lapsen äidin kanssa, isyys on erikseen tunnustettava isyyslain säännösten mukaisesti. Miehen, joka haluaa tunnustaa isyytensä, tulee henkilökohtaisesti ilmoittaa kunnan lastenvalvojalle tai maistraatin virkailijalle olevansa lapsen isä. Tunnustamisen voi tehdä myös Lue lisää ›

Isyys avioliiton perusteella ›

Jos lapsen äiti on lapsen syntymän aikaan avioliitossa miehen kanssa, määräytyy lapsen isyys avioliiton perusteella ja aviomiehestä tulee lapsen isä. Isyys avioliiton perusteella Avioliitossa syntyneen lapsen isä määräytyy avioliittoon perustuvan isyysolettaman mukaan. Isyyslain 2 §:n mukaan aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Tämä aviomiehen isyysolettama on hyvin vahva. Sitä sovelletaan, vaikka sen tiedettäisiin Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen sovittelu

Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Avio-oikeus

Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.

2.

Aviovarallisuus-järjestelmä

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen.

3.

Adoptio

Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä.

4.

Avoliitto

Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.