Rekisteröidyn parisuhteen esteet ja niiden tutkinta kuuluu Digi- ja väestötietovirastolle (ent. maistraatti). Rekisteröity parisuhde voidaan solmia vasta sen jälkeen, kun rekisteröidyn parisuhteen esteiden tutkinta on suoritettu. Jotta pariskunta voi solmia… Lue lisää »
Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön parisuhteen rekisteröinnin mahdollistava laki on ollut voimassa Suomessa vuodesta 2002 alkaen. Rekisteröity parisuhde on väylä samaa sukupuolta oleville henkilöille virallistaa suhteensa. Parisuhteen rekisteröinnillä on kutakuinkin… Lue lisää »
Kirkon asema määritellään viime kädessä lainsäädännöllä. Suomessa evankelis-luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla on lainsäädännössä erityisasema. Näin ollen niitä kutsutaan kansankirkoksi tai valtionkirkoksi. Muilla uskonnollisilla yhdistyksillä, kirkkokunnilla, yhdyskunnilla tai vastaavilla ei… Lue lisää »
Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin… Lue lisää »
Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »
Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »
Kummallakin puolisolla säilyy vihittäessä hänen oma sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos puolisot eivät sovi asiasta toisin. Avioliiton solmimiseen liittyy kuitenkin usein sukunimen muuttaminen. Myös avioliiton aikana voi esiintyä tarve muuttaa sukunimi,… Lue lisää »
Muuttuuko sukunimi avioeron jälkeen? Puoliso voi avioeron jälkeen luopua aviopuolisoltaan saamastaan sukunimestä. Hän voi muuttaa nimensä takaisin siksi nimeksi, joka hänellä oli edellisen kerran naimattomana ollessaan. Nimenmuutos tapahtuu hyvin yksinkertaisesti… Lue lisää »
Yksi adoptioprosessin pakollisista vaiheista on ottolapsi- eli adoptioneuvonta, jossa kartoitetaan ottolasta haluavan vanhemman/vanhempien edellytykset ja valmiudet ottovanhemmuuteen. Adoptioneuvonta toimiikin adoptioprosessin ensimmäisenä vaiheena kohti adoptiota. Miksi adoptioneuvonta on osana adoptioprosessia? Adoptioneuvonnan… Lue lisää »
Suomessa on olemassa kahdenlaisia otto-/adoptiolapsia riippuen siitä, milloin adoptio on tapahtunut. Heikko tai vahva adoptio ei itsessään vaikuta lapsen asemaan osana perhettä mutta perintöoikeudellisesti se vaikuttaa erinäisiin asioihin. Heikon adoption… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.
