Sukunimen määräytyminen on lapsen ja myös aikuisten mielestä usein merkityksellinen kysymys. Seuraavassa käsitellään sukunimen määräytyminen lapseksiottamistilanteissa. Lapseksiottamista käytetään nimitystä adoptio. Tämä artikkeli ei siten käsittele kasvatti- tai sijoitettujen lasten sukunimen… Lue lisää »
Kanne isyyden vahvistamiseksi nostetaan käräjäoikeudessa. Kanteen voi nostaa lapsi, jonk osalta isyyttä ei ole vahvistettu tai tunnustettu sekä mies, joka katsoo olevansa isä. Kanne isyyden vahvistamiseksi Isyyden vahvistamista koskevan kanteen… Lue lisää »
Lapsen adoptointiin saattaa liittyä esteitä, jotka voidaan ymmärtää käänteisesti tarkastelemalla ensin adoption edellytyksiä. Adoptio on mahdollinen, kun sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Seuraavissa kappaleissa käsitellään adoption mahdollisia esteitä ja toisaalta adoption… Lue lisää »
Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »
Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »
Miten omaisuuden ositus toimitetaan? Ositusmenettelyyn sovelletaan samoja sääntöjä kuin perinnönjakoon. Lähtökohta on, että puolisot tekevät sopimusosituksen. Jos sopimukseen ei päästä, on puolisolla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Käytännössä riitaisten puolisoiden… Lue lisää »
Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »
Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin. Epäsuhtainen ositus voi tarkoittaa sitä, että toiselle puolisolle siirtyy enemmän… Lue lisää »
Koska oikeusjärjestelmämme ei tunne osituspakkoa, saattaa osituksen toimittaminen puolisoiden välillä venähtää useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Joskus osituksen toimittaminen saattaa unohtua kokonaan. Käytännössä kuitenkin ositusta vastaavat jakotoimet puolisoiden välillä tehdään… Lue lisää »
Kuka on oikeudellisesti lapsen isä? Jos lapsi on syntynyt avioliiton aikana, on aviomies lapsen isä. Kuollut aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että on voinut tullut… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.
