Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat yksinkertaiset. Avioehtosopimukseen voimassaoloon vaaditaan Digi- ja väestötietovirastoon toimitettu ja siellä rekisteröity kirjallinen sopimus, joka on päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama. Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja… Lue lisää »
Avioehdon kohtuullistaminen on yksi mahdollisuus avioehtosopimuksen osituksen sovittelussa. Niin sopimusta kuin sopimusehtojakin on aina mahdollista kohtuullistaa — ja avioehto on yhtälailla sopimus. Sopimus on pääsääntöisesti sitova eikä huono sopimus välttämättä ole kohtuuton.… Lue lisää »
Avioliittolakiin perustuvat säännökset mahdollistavat puolisoille oikeuden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön. Avio-oikeus ei ole sama asia kuin perintö, joten siitä ei tarvitse maksaa veroja. Perinnöstä maksetaan perintöveroa, mutta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta… Lue lisää »
Adoption vahvistamista koskeva asia laitetaan vireille kotikunnan käräjäoikeudessa kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen tekee lapseksiottaja tai lapseksiottajat yhdessä eli mahdolliset adoptiovanhemmat. Vahvistamista haettaessa tuomioistuimelle on esitettävä selvitys siitä, että lapsi on lapseksiottajan hoidettavana tai… Lue lisää »
Adoptioprosessi voidaan karkeasti jaotella seuraavanlaiseen malliin: adoptioprosessi aloitetaan pakollisella adoptioneuvonnalla, (kansainvälisessä adoptiossa valitaan palveluntarjoaja), seuraavaksi haetaan adoptiolupaa, (lisäksi kansainvälisessä adoptiossa valitaan kohdemaa), lähetetään hakemukset, jonka jälkeen siirrytään odotusaikaan ja saadaan… Lue lisää »
Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Adoption on aina oltava lapsen edun mukaista, sillä adoptio tulee useimmiten kyseeseen tilanteissa, joissa lapsen ei ole mahdollista kasvaa omassa perheessään. Erilaisia adoption muotoja ovat esimerkiksi adoptio Suomessa, adoptio… Lue lisää »
Adoptiolain historia ajoittuu 1800-luvulle asti. Tosin vielä kyseisen vuosisadan Suomessa adoption käyttöala oli varsin rajoitettu. Viimeisin adoptiolaki on muotoutunut neljästä eri lapseksiottamislaista, joita on ollut ottolapsilaki (1925), laki lapseksiottamisesta (1980… Lue lisää »
Avioliittolain muutos astui voimaan 2017. Muutoksen myötä avioliittolaki muuttui niin sanotuksi tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Tämä mahdollistaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliiton solmimisen. Lakimuutos toi lisäksi samaa sukupuolta oleville aviopareille adoptiolaissa määritellyn aseman:… Lue lisää »
Adoptio on aina pysyvä ja sen tarkoituksena on antaa adoptiolapselle samanlainen asema oikeudellisesti kuin biologisille on lapsille. Adoption purkaminen on mahdollista ainoastaan ulkomaisissa adoptioissa. Silloin adoptiolain mukaan adoption purkaminen on… Lue lisää »
Avio-oikeus ja omaisuuden vaihtuminen ei ole ongelma, sillä avio-oikeus säilyy myös alkuperäisen avio-oikeuden alaisen omaisuuden sijaan tulevaan omaisuuteen. Artikkelissamme käydään läpi muutamia esimerkkitilanteita avio-oikeuden alaisen omaisuuden säilymisestä ja siitä, miten… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.
