Lapsen oikeudellinen isä
Kuka on oikeudellisesti lapsen isä? Jos lapsi on syntynyt avioliiton aikana, on aviomies lapsen isä. Kuollut aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että on voinut tullut… Lue lisää »
Kuka on oikeudellisesti lapsen isä? Jos lapsi on syntynyt avioliiton aikana, on aviomies lapsen isä. Kuollut aviomies on lapsen isä, jos lapsi on syntynyt sellaiseen aikaan, että on voinut tullut… Lue lisää »
Miten isyys vahvistetaan oikeusteitse? Lapsella on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta. Miehellä on oikeus ajaa isyyden vahvistamista koskevaa kannetta, jos maistraatti ei ole hyväksynyt tunnustamista siitä syystä, että miehen… Lue lisää »
Miten ja milloin lapsen isyys tunnustetaan? Jos mies haluaa tunnustaa isyytensä, tulee hänen henkilökohtaisesti ilmoittaa lastenvalvojalle tai henkikirjoittajalle olevansa lapsen isä. Tunnustamisen voi tehdä myös julkiselle notaarille Suomen ulkomaanedustustossa. Tunnustamisen… Lue lisää »
Miten isyyden voi kumota? Jos on selvitetty, että äidin on lapsen siittämisaikana maannut toinen kuin hänen aviomiehensä, ja kaikki seikat huomioon ottaen on pidettävä todistettuna, että lapsi on silloin siitetty,… Lue lisää »
Siviilivihkiminen antaa vihkiseremonian osalta useampia vaihtoehtoja ja joustovaraa puolisoiden henkilökohtaisille ratkaisuille. Näin ei ole kirkollisessa toimituksessa, joka toteutetaan aina jumalanpalveluksena. Siviilivihkiminen voidaan toimittaa mikäli avioliiton esteet on tutkittu ja avioliittoon aikoville on… Lue lisää »
Avioliitossa puolisoiden kesken vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate, joka taataan avioliittolaissa. Avioliiton myötä puolisoiden omistaman omaisuuden omistussuhteet eivät siis muutu. Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessä, kuuluu hänelle avioliiton solmimisen jälkeenkin.… Lue lisää »
Avioliitto voi olla miehen ja naisen tai samaa sukupuolta olevien välinen yhteiselon muoto, jolle oikeusjärjestyksemme takaa tietyt avioliittolaissa tarkemmin määritellyt oikeusvaikutuksensa. Puolisoilla on avioliiton myötä muun muassa avio-oikeus toistensa omaisuuteen… Lue lisää »
Avioliittoon vihittäessä voidaan toimittaa joko kirkollinen vihkiminen tai vaihtoehtoisesti siviilivihkiminen puolisoiden oman päätöksen mukaan. Kirkollinen vihkiminen toimitetaan evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa, jolle opetusministeriö on antanut vihkimisoikeuden.… Lue lisää »
Aviovarallisuusjärjestelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan perustuu varojen ja velkojen erillisyyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton aikana kumpikin puolisoista omistaa henkilökohtaisesti omiin nimiin hankkiman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan. Tästä seuraa myös nimiperiaate; puolisoista… Lue lisää »
Avioliittoon vihkiminen on juridinen tapahtuma, joka tapahtuu kahden vihkijän läsnäollessa määrämuotoa noudattaen. Avioliitto solmitaan vihkimällä. Ollakseen pätevä, tulee vihkimisen täyttää tietty muoto ja vihkijällä on oltava kelpoisuus tehtävän suorittamiseen. Avioliittoon vihkiminen… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.