Lapsen sukunimen muuttaminen on useimmiten mahdollista

Lapsen sukunimen muuttaminen tapahtuu tilanteesta riippuen joko ilmoituksella tai hakemuksella. Ilmoitusmenettely on nimensä mukaisesti nopea ja yksinkertainen. Sukunimen määräytyminen lähtökohtaisesti Lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on lapsen syntymän… Lue lisää »

Sukunimen määräytyminen lapseksiottamisessa

Sukunimen määräytyminen on lapsen ja myös aikuisten mielestä usein merkityksellinen kysymys. Seuraavassa käsitellään sukunimen määräytyminen lapseksiottamistilanteissa. Lapseksiottamista käytetään nimitystä adoptio. Tämä artikkeli ei siten käsittele kasvatti- tai sijoitettujen lasten sukunimen… Lue lisää »

Kanne isyyden vahvistamiseksi

Kanne isyyden vahvistamiseksi nostetaan käräjäoikeudessa. Kanteen voi nostaa lapsi, jonk osalta isyyttä ei ole vahvistettu tai tunnustettu sekä mies, joka katsoo olevansa isä. Kanne isyyden vahvistamiseksi Isyyden vahvistamista koskevan kanteen… Lue lisää »

Lapsen adoptoinnin esteet

Lapsen adoptointiin saattaa liittyä esteitä, jotka voidaan ymmärtää käänteisesti tarkastelemalla ensin adoption edellytyksiä. Adoptio on mahdollinen, kun sitä koskevat edellytykset täyttyvät. Seuraavissa kappaleissa käsitellään adoption mahdollisia esteitä ja toisaalta adoption… Lue lisää »

Osituspakko ja osituksen määräaika

Avioliittolaissa avio-oikeus on rakennettu nimenomaisesti puolisoiden yhteiseksi suojaksi. Tämä tarkoittaa, ettei omaisuutta ole eron tapahtuessa välttämätöntä puolittaa. Osituspakkoa ei ole tällöin säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille… Lue lisää »

Osituksen peruuntuminen velkojien puolesta

Takaisinsäännösten puitteissa, ositus voidaan velkojien toimesta peräyttää konkurssipesään, jos puoliso on osituksessa luovuttanut puolisolleen tai tämän perillisille omaisuuttaan huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Puolisolla ei yleensä ole velvollisuutta osituksessa… Lue lisää »

Osituksen toimittaminen, ositusmenettely

Miten omaisuuden ositus toimitetaan? Ositusmenettelyyn sovelletaan samoja sääntöjä kuin perinnönjakoon. Lähtökohta on, että puolisot tekevät sopimusosituksen. Jos sopimukseen ei päästä, on puolisolla mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräystä. Käytännössä riitaisten puolisoiden… Lue lisää »

Ositussopimus ja sen keskeinen sisältö

Omaisuuden osituksessa puretaan puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, on osituksen sijasta toimitettava omaisuuden erottelu. Ositukseen tai omaisuuden erotteluun voi liittyä aviovarallisuuden ulkopuolisen yhteisen omaisuuden… Lue lisää »

Omaisuuden siirto, lahjavero ja epäsuhtainen ositus

Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin. Epäsuhtainen ositus voi tarkoittaa sitä, että toiselle puolisolle siirtyy enemmän… Lue lisää »

Avio-oikeuden säilyminen toisen omaisuuteen

Koska oikeusjärjestelmämme ei tunne osituspakkoa, saattaa osituksen toimittaminen puolisoiden välillä venähtää useita vuosia tai jopa kymmeniä vuosia. Joskus osituksen toimittaminen saattaa unohtua kokonaan. Käytännössä kuitenkin ositusta vastaavat jakotoimet puolisoiden välillä tehdään… Lue lisää »