Jos lapsen äiti on lapsen syntymän aikaan avioliitossa miehen kanssa, määräytyy lapsen isyys avioliiton perusteella ja aviomiehestä tulee lapsen isä. Isyys avioliiton perusteella Avioliitossa syntyneen lapsen isä määräytyy avioliittoon perustuvan… Lue lisää »
Isyyskanteen määräaika Isyyskanteen, eli kanteen isyyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi, nostamisen määräaika vaihtelee hieman tilanteesta riippuen. Isyyskanteen nostamisen edellytykset mukaan lukien kanteen määräajat perustuvat isyyslakiin. Isyyskanteella voidaan ymmärtää sekä isyyden vahvistamista… Lue lisää »
Kanne isyyden kumoamiseksi nostetaan käräjäoikeudessa. Kanteen saa nostaa lapsi, äiti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatissa vahvistettu. Kanne isyyden kumoamiseksi Isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamisesta säädetään isyyslaissa.… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen voimaantulo tapahtuu rekisteröimällä avioehtosopimus Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraatti). Avioehtosopimuksen vaikutukset konkretisoituvat pääsääntöisesti vasta avioliiton päätyttyä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksen voimaantulo Avioehtosopimuksen ”voimaantulon” voi käsittää kahdella tavalla.… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen pätemättömyys aiheutuu muotovirheestä tai sen kaltaisesta ehdosta, jota ei voida yleisten sopimusoikeuden periaatteiden mukaan noudattaa. Jos avioehtoa ei ole laadittu muotovaatimusten mukaisesti, sopimus on pätemätön. Sopimusta rasittavat virheet, jotka johtavat avioehtosopimuksen pätemättömyyteen… Lue lisää »
Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana milloin tahansa. Avioehtosopimus tehdään silloin samoja muotovaatimuksia noudattaen kuin se tehtäisiin ennen avioliittoa. Avioehtosopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraattiin). Maistraatti on nimetty uudestaan Digi- ja… Lue lisää »
Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ovat yksinkertaiset. Avioehtosopimukseen voimassaoloon vaaditaan Digi- ja väestötietovirastoon toimitettu ja siellä rekisteröity kirjallinen sopimus, joka on päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan todistama ja allekirjoittama. Avioehtosopimuksen muotovaatimukset ja… Lue lisää »
Avioehdon kohtuullistaminen on yksi mahdollisuus avioehtosopimuksen osituksen sovittelussa. Niin sopimusta kuin sopimusehtojakin on aina mahdollista kohtuullistaa — ja avioehto on yhtälailla sopimus. Sopimus on pääsääntöisesti sitova eikä huono sopimus välttämättä ole kohtuuton.… Lue lisää »
Avioehtoasioiden rekisteri on Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä rekisteri (ent. maistraatti), johon talletetaan avioehtosopimusta koskevat tiedot. Rekisterillä on julkinen luotettavuus. Avioehdon rekisteröinti tapahtuu siis DVV:n välityksellä. Avioehtoasioiden rekisteri Rekisterimerkinnät ja tallennukset… Lue lisää »
Avioehto on puolisoiden välinen sopimus varallisuussuhteiden jaosta avioliiton päättyessä. Avioehtosopimuksella voidaan poiketa avio-oikeuden puolittamisperiaatteesta erotilanteessa. Avio-oikeus puolestaan tarkoittaa oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avioehdosta voidaan sopia avioehtosopimuksella, jota voi olla erilaisia.… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.
