Onko mahdollista nostaa isyyskanne kuoleman jälkeen? Jos lapsi on kuollut, kannetta ei voi nostaa. Miehen kuoleman jälkeen tilanne on kuitenkin toinen. Isän kuolema Isyyden vahvistamista koskevan kanteen nostamisessa on säännökset isyyslaissa. Isyyden… Lue lisää »
Puolison kuoleman jälkeen suoritettavasta osituksesta voidaan käyttää nimitystä jäämistöositus. Perintökaaren perinnönjakoa koskevat menettely- ja muotosäännökset tulevat soveltuvilta osiltaan noudatettaviksi myös avioero-osituksen yhteydessä. Jäämistöositus on perinnönjakoa edeltävä ja tästä erillinen systemaattinen… Lue lisää »
Jos avio-oikeus on avioehdolla tai muutoin suljettu kokonaisuudessaan pois, on toimitettava omaisuuden erottelu. Omaisuuden erottelussa puolisoiden varallisuus erotetaan toisistaan. Erottelu on ositusta vastaava toimitus, johon sovelletaan ositusta koskevia säännöksiä muun muassa… Lue lisää »
Osituksessa on mahdollista erottaa kaksi vaihetta: laskennallinen ja reaalinen vaihe. Laskennallisessa osituksessa määritetään kummankin osapuolen arvomääräinen osuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Pääsääntöisesti tämä on puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteisestä säästöstä. Laskennallisessa… Lue lisää »
Kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan, tehdään omaisuuden ositus. Avioliittolain mukaan, jos avioliitto päättyy avioeroon, tehdään ositus puolisoiden välillä. Jos avioliitto taas päättyy toisen puolison kuolemaan, perintökaaren mukaan… Lue lisää »
Isyyskanne voi koskea isyyden vahvistamista tai isyyden kumoamista. Molemmat kanteet on nostettava käräjäoikeudessa isyyslain edellytysten mukaisesti. Isyyskanne isyyden vahvistamiseksi Isyyden vahvistamista koskevan kanteen saa nostaa ensinnäkin 15 vuotta täyttänyt lapsi, jonka… Lue lisää »
Jos ositus on toimitettu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella ilman että pesänjakajaa on määrätty, sopimusosituksen moitekanteen nostamiselle ei ole laissa säädettyä tarkkarajaista moiteaikaa. Kanne on tällöin nostettava kohtuullisessa ajassa. Koska osituksessa ei… Lue lisää »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu osapuolten välisiä ositusriitoja silmällä pitäen siten, että riitojen selvittäminen kuuluu ensiasteena pesänjakajalle. Tämä voi merkitä käytännössä esimerkiksi sitä, että jos puolisolla on kiistaton tasinkosaatava, jonka toinen… Lue lisää »
Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
