Suomalainen aviovarallisuusjärjestelmä on rakennettu omaisuuden erillisyyden periaatteen varaan. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa sitä kuvataan yleensä omaisuuden erillisyysjärjestelmäksi. Avioliittolain 2 luvun 34 §:n mukaan se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen… Lue lisää »
Ositustoimituksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, osituskirja. Toimitusositus saa lainvoiman kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemän päätöksen jälkeen, eli kun perintökaaressa säädetty moiteaika on kulunut umpeen (PK 23:10). Pesänjakaja voi myös tehdä… Lue lisää »
Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun rikkaan ja köyhän henkilön lyhyt avioliitto on päättynyt eroon eikä avioehtosopimusta ole tehty. Avioehtosopimuksen tekemisen tarkoitus voi olla pelkästään se, että varakkaampi osapuoli varautuu… Lue lisää »
Sovittelun yleiset edellytykset Puolittamisperiaatteen säännönmukainen noudattaminen voi johtaa epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Osituksen epäoikeudenmukaista lopputulosta varten on avioliittolain 103b §:ssä on säädetty mahdollisuudesta sovitella ositusta. Avioliittolain 103b.1. §:n mukaan ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin… Lue lisää »
Rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on oikeus saada lakiosansa perittävän jälkeen. Lakiosa on puolet perilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa laskettaessa otetaan huomioon perinnöttömäksi tehty perillinen sekä perillinen, joka… Lue lisää »
Aviopuolisot voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on myös osapuolten edun mukaista. Osituskirja sopimusosituksessa Sopimusositusta ei luonteeltaan… Lue lisää »
Avioliiton purkautuessa puolisoiden välinen varallisuussuhde puretaan osituksessa. Osituksessa selvitetään avioliiton osapuolten varat ja velat, ja omaisuus jaetaan. Sikäli kun mainitut varat ja velat ovat avio-oikeuden alaisia, ne muodostavat yhteenlaskettuna puolisoiden yhteisen omaisuuden säästön. Tasingon… Lue lisää »
Avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan on tämän jälkeen tehtävä avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvitys ja tasaaminen eli ositus. Avioliittolain mukaan osituksen sovittelu on myös mahdollista. Millaisissa tilanteissa ositusta voidaan yleensä sovitella? … Lue lisää »
Ositukseen tyytymätön osapuoli saattaa pitää pesänjakajan tekemää ositusratkaisua vääränä tai hän saattaa tulla katumapäälle siitä, millaiseen sopimukseen hän on mennyt osituksessa suostumaan. Hän saattaa myös vasta tässä vaiheessa havahtua vaatimaan osituksen sovittelua.… Lue lisää »
Vaikka avioerot ovat usein riitaisia elämänvaiheita, ja varallisuussuhteiden selvittäminen voi olla hankalaa, puolisot useimmissa tapauksissa pystyvät selvittämään asiansa keskenään ilman ulkopuolista väliintuloa. Toimitusositus on menettelynä selvästi harvinaisempi kuin sopimusositus. Toisinaan… Lue lisää »
Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.
Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.
Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.
Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.
