Perhe

Perhe-asioihin liittyy useita juridisia kysymyksiä, joita on hyvä miettiä jo esimerkiksi ennen avioliittoa tai lapsen syntymää. Avioehtosopimuksen laatimisella ennen avioliiton päättymistä, puolisoiden on mahdollista varmistaa ettei toisella puolisolla, tai kummallakaan puolisoista, ole oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan.

Kysymyksiä voi herätä myös liittyen puolison velkoihin, isyyteen ja sen tunnustamiseen, adoptioon, tai lapsen hankkimiseen yksin. Laajasta artikkelivalikoimasta löydät tietoa perhe-asioihin liittyen.

Isyyskanne ›

Isyyskanne voi koskea isyyden vahvistamista tai isyyden kumoamista. Molemmat kanteet on nostettava käräjäoikeudessa isyyslain edellytysten mukaisesti. Isyyskanne isyyden vahvistamiseksi Isyyden vahvistamista koskevan kanteen saa nostaa ensinnäkin 15 vuotta täyttänyt lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu (ei aviomiestä, joka oletettaisiin isäksi), eikä Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu. Lapsi itse voi Lue lisää ›

Lapsen tunnustaminen avoliitossa ›

Lapsen tunnustaminen avoliitossa on isyyden vahvistamisen edellytys. Lapsen tunnustaminen tehdään kunnan lastenvalvojalle tai maistraatissa tunnustamisen vastaanottajalle. Lapsen tunnustaminen avoliitossa Mikäli mies ei ole lapsen syntyessä avioliitossa lapsen äidin kanssa, isyys on erikseen tunnustettava isyyslain säännösten mukaisesti. Miehen, joka haluaa tunnustaa isyytensä, tulee henkilökohtaisesti ilmoittaa kunnan lastenvalvojalle tai maistraatin virkailijalle olevansa lapsen isä. Tunnustamisen voi tehdä myös Lue lisää ›

Isyys avioliiton perusteella ›

Jos lapsen äiti on lapsen syntymän aikaan avioliitossa miehen kanssa, määräytyy lapsen isyys avioliiton perusteella ja aviomiehestä tulee lapsen isä. Isyys avioliiton perusteella Avioliitossa syntyneen lapsen isä määräytyy avioliittoon perustuvan isyysolettaman mukaan. Isyyslain 2 §:n mukaan aviomies on lapsen isä, kun lapsi on syntynyt avioliiton aikana. Tämä aviomiehen isyysolettama on hyvin vahva. Sitä sovelletaan, vaikka sen tiedettäisiin Lue lisää ›

Isyyskanteen määräaika ›

Isyyskanteen määräaika Isyyskanteen, eli kanteen isyyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi, nostamisen määräaika vaihtelee hieman tilanteesta riippuen. Isyyskanteen nostamisen edellytykset mukaan lukien kanteen määräajat perustuvat isyyslakiin. Isyyskanteella voidaan ymmärtää sekä isyyden vahvistamista että kumoamista koskevia kanteita. Näiden vireille panijoita voivat olla lapsi, äiti, isäksi vahvistettu mies sekä mies, joka olettaa olevansa lapsen isä. Isyyden vahvistamista koskevaa kannetta ei Lue lisää ›

Isyyden vahvistaminen DNA-testillä ›

Isyyden vahvistaminen DNA testillä Isyyden vahvistamisen yleiset edellytykset ovat isyyslaissa. DNA-testiä koskevat säännökset ovat puolestaan laissa oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta. DNA-testin voi tehdä henkilöt vapaaehtoisesti ilman oikeudenkäyntiä tai viranomaisvetoista prosessia. Tällöin henkilöt, jotka haluavat testauttaa sukulaisuussuhteensa, voivat hakeutua yksityiselle klinikalle DNA -testin tekemistä varten. DNA -testauksella on isyyden selvittämisessä hyvin varma ja vahva näyttöarvo silloin, jos isyys on Lue lisää ›

Isyyden kumoaminen maistraatissa ›

Isyyden kumoaminen maistraatissa voidaan tehdä isyyslain reunaehtojen täyttyessä silloin, kun vanhemmat ovat asiasta yksimielisiä ja sitä yhdessä hakevat. Isyyden kumoaminen digi- ja väestötietovirastossa Isyyden kumoamista koskevat säännökset ovat isyyslaissa. Isyyden kumoaminen tehdään joko digi- ja väestötietovirastossa tai käräjäoikeudessa. Maistraatin toimivalta isyyden kumoamista koskevissa asioissa rajoittuu pieneen alueeseen muun jäädessä käräjäoikeuden toimialueelle. Aviomiehen isyys on kumottu, Lue lisää ›

Kanne isyyden kumoamiseksi ›

Kanne isyyden kumoamiseksi nostetaan käräjäoikeudessa. Kanteen saa nostaa lapsi, äiti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatissa vahvistettu. Kanne isyyden kumoamiseksi Isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamisesta säädetään isyyslaissa. Isyyden kumoamista koskevan kanteen saa käräjäoikeudessa nostaa lapsi, äiti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatin päätöksellä vahvistettu. Luonnollisesti pienen lapsen puhevaltaa Lue lisää ›

Kanne isyyden vahvistamiseksi ›

Kanne isyyden vahvistamiseksi nostetaan käräjäoikeudessa. Kanteen voi nostaa lapsi, jonk osalta isyyttä ei ole vahvistettu tai tunnustettu sekä mies, joka katsoo olevansa isä. Kanne isyyden vahvistamiseksi Isyyden vahvistamista koskevan kanteen nostamisessa on säännökset isyyslaissa. Isyyden vahvistamista koskevan kanteen saa nostaa ensinnäkin lapsi, jonka osalta isyyttä ei ole äidin avioliiton perusteella todettu (ei aviomiestä, joka oletettaisiin Lue lisää ›

Henkilökohtainen esine osituksessa ›

Kun avioliitto päättyy, joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan, tehdään omaisuuden ositus. Avioliittolain mukaan, jos avioliitto päättyy avioeroon, tehdään ositus puolisoiden välillä. Jos avioliitto taas päättyy toisen puolison kuolemaan, perintökaaren mukaan ositus tehdään lesken ja perillisten välillä. Omaisuuden ositus ja henkilökohtainen esine osituksessa Osituksessa osapuolet ovat joko avioerotapauksissa puolisot tai kuolemantapauksissa leski sekä ensin kuolleen puolison oikeudenomistajat. Lue lisää ›

Elatusapu entiselle puolisolle ›

Elatusvelvollisuus puolisoa kohtaan lakkaa avioeroon, minkä jälkeen molemmat ovat omillaan. Elatusapu entiselle puolisolle on poikkeusjärjestely. Elatusapu entiselle puolisolle Puolisoiden välinen elatusvelvollisuus lakkaa avioeroon. Puolisot voivat tietenkin sopia keskenään siitä, että toinen puoliso maksaa toiselle elatusapua avioliiton jälkeenkin. Tämän sopimusmahdollisuuden lisäksi puoliso voidaan myös poikkeuksellisesti velvoittaa suorittamaan elatusapua toiselle puolisolle. Elatusavun suorittamisen velvollisuuden edellytyksenä on tietenkin elatusavun Lue lisää ›

Avioehtosopimuksen sovittelu

Vaikka avioehtosopimus on molempia osapuolia sitova, voidaan sitä sovitella mikäli sopimuksen toteuttaminen tuottaisi toiselle puolisolle kohtuutonta haittaa tai perusteetonta etua. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa avioliiton kesto ja puolisoiden toimet yhteisen talouden kerryttämiseksi.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perheoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Avio-oikeus

Puolisoilla on lain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus on niin sanottu odotusoikeus, joka toteutetaan vasta omaisuuden osituksen yhteydessä.

2

Aviovarallisuus-järjestelmä

Aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyyteen sekä laajaan sopimusvapauteen. Aviovarallisuusjärjestelmä puretaan avioliiton päätyttyä tai kuoleman johdosta.

3

Adoptio

Adoption ajatuksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptio vahvistetaan aina tuomioistuimen päätöksellä. Adoptio voi olla kotimainen, ulkomainen tai perheen sisäinen tapahtuma.

4

Avoliitto

Avoliitto on kahden henkilön yhdessäolon muoto ilman virallista myötävaikutusta. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa.