Hallintoasian käsittely

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen ›

Itseoikaisu viranomaisen päätökseen tarkoittaa viranomaisen itsensä tekemää oikaisua ennen valitusta omaan päätökseensä, joka huomataan virheelliseksi. Itseoikaisu viranomaisen päätökseen Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisusäännöstö perustuu hallintolakiin. Oikaisua viranomaisen päätökseen saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa Lue lisää ›

Kunnanhallituksen otto-oikeus kunnallisessa päätöksenteossa ›

Kunnanhallituksen otto-oikeus tarkoittaa, että kunnanhallitus voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi tiettyjä kunnallisia päätöksiä.  Kunnan päätöksenteko on määritelty kunnan hallintosäännössä Toimivallan siirto Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on lain mukaan päätettävä. Valtuusto voi myös antaa kuunnan muulle viranomaiselle oikeuden siirtä siirrettyä toimivaltaa edelleen. Lue lisää ›

Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa ›

Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin kielilaissa Kielilaista Lue lisää ›

Harkintavalta julkisessa päätöksenteossa ›

Harkintavalta on se ”liikkumavara”, joka viranomaisella, oli se sitten virkamies tai viranhaltija on käytössään päätöksiä tehdessään. Viranomaisella tarkoitetaan tässä siis virkakunnassa olevien luonnollisten henkilöiden (ihmisten) päätöksentekoa. Virasto tai laitos tekee harvemmin päätöksiä. Harkintavalta = valta? Harkintavalta on tarpeen erilaisten tilanteiden, asiakkaiden ja tarpeiden huomioimiseksi. Harkintavaltaa rajoittavat sisällölliset esim. yksittäisen lain käyttöä ohjaavat periaatteet ja yleiset Lue lisää ›

Hallintosopimus julkisten tehtävien hoidossa ›

Hallintosopimus on sopimus, jonka toinen osapuoli on julkisyhteisö. Julkisyhteisöt taas ovat julkishallinnon organisaatioita. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai tehtävissään muuten julkista valtaa. Julkisyhteisöjen tarkoitus ja tehtävät on yleensä laissa määrätty. Julkista valtaa käyttävät organisaatiot eivät ole kaikki viranomaisia, vaan julkisia palvelutehtäviä voi olla myös muilla. Julkinen hallintotehtävä voi olla esimerkiksi lupapäätöksiä, rahoituspäätöksiä, tarkastusta tai Lue lisää ›

Hallintoprosessi käydään yleensä kirjallisesti ›

Hallintoprosessi on viranomaisten toimintaa ja päätöksiin liittyvää tuomioistuinprosessia. Hallintoprosessi on pääosin kirjallista menettelyä, mutta se voi olla myös suullista. Hallintoasiat ovat julkisoikeudellisiin oikeussuhteisiin perustuvia, yleensä yksipuolista, viranomaisaloitteista päätöksentekoa. Hallintoprosessi vireille hallintovalituksella Muutoksenhakuprosessi käynnistyy yleensä siten, että asianosainen hakee valitusajan kuluessa päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Valitusta kutsutaan hallintovalitukseksi. Asianosainen tekee valituksen yleensä laillisuus tai tarkoituksenmukaisuusperusteella Valituskelpoinen, eli Lue lisää ›

Itseoikaisu hallinnollisessa päätöksenteossa ›

Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisua on olemassa kolmen joidenkin oppien mukaan neljän tyyppisiä: Teknisluonteiset ja merkityksettömät virheet Itseoikaisua voidaan käyttää lasku- ja kirjoitusvirheen korjaamiseksi. Korjaaminen on viranomaisaloitteinen. Lain sanamuodon mukaan viranomaisen on ”korjattava” tällainen kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu selvästi havaittava virhe. Virhettä ei kuitenkaan tarvitse Lue lisää ›

Todisteellinen tiedoksianto tiedoksiantotapana ›

Todisteellinen tiedoksianto on yksi hallintopäätöksen tiedoksiantotapa. Tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen oikeusasemaan merkittävästi. Muita tiedoksiantotapoja ovat tavallinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Todisteellinen tiedoksianto Todisteellinen tiedoksiantotapa tulee kyseeseen useimmiten velvoittavien päätösten kohdalla. Todisteellinen tiedoksianto tarkoittaa, että tiedoksianto toimitetaan kirjeellä Lue lisää ›

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus julkisessa hallinnossa ›

Täytäntööpanokelpoisuus hallintopäätöksessä tarkoitta sitä, että päätöksen sisältämät oikeudet ja velvollisuudet ovat toteutettavissa. Täytäntöönpanokelpoisuus alkaa yleensä siinä vaiheessa kun päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää hakea muutosta valittamalla. Lainvoimaisuus edellyttä useimmiten sitä, että päätöksen valitusaika on kulunut umpeen. Hallintopäätöksiä tehdään monissa virastoissa ja valtion laitoksissa. Myös kunnan päätöksenteossa on paljon Lue lisää ›

Hallintopäätöksen tiedoksianto voi vaihdella ›

Hallintopäätöksen tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen asemaan jollakin tavalla. Tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto Tavallinen tiedoksianto tarkoittaa päätöksen postittamista kirjeitse. Todisteellisessa tiedoksiannossa päätös toimitetaan samoin kirjeellä, tosin saantitodistusta vastaan. Usein todisteellista tapaa Lue lisää ›