Hallintoasian käsittely

Tavallinen tiedoksianto hallintomenettelyssä ›

Tavallinen tiedoksianto on yksi hallintolain mukaisista tiedoksiantotavoista. Muita tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Esim. kuntalain mukaan mahdollinen tiedoksiantotapa on ”nähtävillä pitäminen”, jossa kunnan päätös voidaan asettaa kunnan ilmoitustaululle julkisesti nähtäväksi. Tavallinen tiedoksianto tapahtuu postitse Tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon Lue lisää ›

Hallintopäätöksen mitättömyys ja sen oikeusvaikutukset ›

Hallintopäätöksen mitättömyys tarkoittaa, että virheellisyydestä johtuva pätemättömyys toteutuu, vaikkeivat muutoksenhakuun oikeutetut käytä oikeuttaan hakea muutosta. Mitättömyys vaikuttaa siten automaattisesti, ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää siis pävemättömyyttä. Pätemättömyys tarkoittaa, päätöksen oikeudellista vaikutuksettomuutta, kun jokin päätöksen edellytyksistä puuttuu. Virheellisyys pätevän päätöksen edellytyksissä toisin sanoen aiheuttaa pätemättömyyden, mutta ei mitättömyyttä. Pätemättömyyden edellytyksenä on, että päätöksen tekee toimivaltainen Lue lisää ›

Viranomaisen neuvontavelvollisuus – oikeus saada neuvoja ›

Neuvontavelvollisuus merkitsee viranomaisen velvollisuutta antaa toimivaltansa rajoissa asiakkaan tarpeiden vaatimaa hallintoasian hoitoon liittyvää neuvontaa.Oikeus saada neuvoja viranomaisen hoidossa olevaan asiaan on siis kansalaiselle kuuluva oikeus. Neuvontavelvollisuus voi tapauksesta riippuen sisältää velvollisuuden vastata asiaansa koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Oikeus saada neuvoja ei luonnollisesti koske kysymyksiä, joihin vastaaminen on mahdotona ennen asian käsittelyä. Oikeuskäytännön mukaan arviota käsittelyajasta voidaan Lue lisää ›

Euroopan unionin oikeusasiamies ›

Euroopan unionin oikeusasiamies, viralliselta nimeltään Euroopan oikeusasiamies on unionin ylin laillisuusvalvontaviranomainen. Oikeusasiamiehelle voi kannella unionin jäsenmaissa oleskelevat luonnolliset henkilöt, sekä oikeushenkilöt, joilla on kotipaikka jossakin jäsenmaassa. Euroopan oikeusasiamies on riippumaton ja puoluetton viranomainen joka valvoo EU:n hallintoa. Toimivalta ei ulotu Euroopan unionin tuomioistuimeen sen toimiessa lainkäyttöelimenä. Oikeusasiamiehen valta ei myökään ulotu EU-hallintoelinten ulkopuolelle. Näin ollen Lue lisää ›

Edunsuova hallintopäätös ›

Edunsuova hallintopäätös on yksi hallintopäätöksen tyyppi. Hallintopäätöksiä voi jaotella monella eri tavalla. Päätöksiä ovat muun muassa edunsuovat, oikeuksia perustavat ja velvoittavat päätökset. Jaottelu voidaan tehdä myös hallinnonulkoisiin ja hallinnonsisäisiin päätöksiin, yksilöllisiin ja normipäätöksiin, aineellisiin ja menettelyllisiin päätöksiin. Päätökset voidaan jakaa myös lopullisiin ja välipäätöksiin. Usein on myös pääasiaratkaisuja ja tutkimatta jättämispäätöksiä. Edunsuova hallintopäätös – myönnetään Lue lisää ›

Esittelijän virkavastuu — virkamies tai viranhaltija ›

Esittelijän virkavastuu on sekä virkaan nimitetyllä virkamiehellä tai virkasuhteessa olevat viranhaltijalla. Yhteistä virkamiehille ja viranhaltijoille on, että molemmat hoitavat virkaansa virkavastuulla. Nimestään huolimatta eroa ei ole sukupuolella, vaan virkamies voi olla mies tai nainen aivan kuten viranhaltijakin. Virkavastuu tarkoittaa, että virkaan liittyvät lait ja asetukset on tunnettava ja kaikessa virkatoiminnassa niitä tarkoin noudatettava. Virkavelvollisuuksien noudattamisen Lue lisää ›

Esittelijä ja esittely ›

Esittelijä tekee yleisesti päätöksenteossa ratkaisuesityksen esittelyssä. Päätöksentekotapaa käytetään mm. kunnissa, joissa usein kunnanhallituksessa ja lautakunnissa päätöksenteko tapahtuu usein viranhaltijan esittelystä. Esittelyä päätöksentekomuotona käytetään myös virastoissa, joissa päätöksen tekee loppujen lopuksi esittelijän esittelystä päällikkövirkamies. Tällöin esittelijä valmistelee asian ja esittelee sen päätöksentekijälle tai päätöksentekijöille ratkaisuehdotuksineen. Esittelyjärjestelmässä korostuu asiantuntemus, kun valmistelusta vastaa vain yksi asiasta yleensä hyvin Lue lisää ›

Selvittämisvelvollisuus hallintoasiassa ›

Selvittämisvelvollisuus on aktiivista myötävaikuttamista itseään koskevan hallintoasian selvittämisessä. Asianosaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen.  Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Hallintolakia sovelletaan valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa ja itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen). Lakia sovelletaan myös valtion liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa Lue lisää ›

Hallinnon kieli ›

Suomen perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus käyttää omaa kieltään asioidessaan viranomaisissa. Laissa tarkoitettu oma kieli on Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomi tai ruotsi. Valtion viranomaisten on palveltava, esimerkiksi opastettava, asiakkaita molemmilla kielillä. Hallintoasian käsittelyssä käytetty kieli vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä yksi- vai kaksikielinen viranomainen. Kaksikielisessä viranomaisessa käsittelykieli on aina asianosaisen oma kieli. Jos Lue lisää ›

Mitä ovat hallintoasiat? ›

Hallintoasia on asia, johon liittyy julkisen vallan käyttöä. Julkisen vallan käyttäjiä ovat valtion ja kuntien viranomaiset. Esimerkiksi siis poliisi, kunnanhallitus ja kuntien lautakunnat käyttävät julkista valtaa, kun he tekevät ihmisiä koskevia päätöksiä. Hallintoasioita ovat viranomaisten tekemät erilaiset kirjalliset ratkaisut ja päätökset. Esimerkiksi lausunnot, suunnitelmat ja esitykset ovat hallintoasioita. Konkreettisia esimerkkejä hallintoasioista ovat siis esimerkiksi kunnan Lue lisää ›