Julkinen hallinto

Julkinen hallinto koostuu eri ministeriöistä, hallinnon virastoista sekä laitoksista hallinnon eri tasoilla. Julkinen hallinto kaattakin laajasti yhteiskuntamme eri toimintoja ja sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saattaa säädetyt lait täytäntöön. Laki24 tarjoaa kattavan valikoiman julkisen hallinnon tasoista, tarkoituksesta ja käytännöistä.

Julkisen vallan käyttö perustuu lakiin ›

Julkisen vallan käyttö perustuu lakiin. Tätä edellyttää perustuslaki. Julkisen vallan käytöstä ei siten voida päättää asetuksella tai viraston sisäisellä ohjeistolla tai sopimuksella. Tämän lisäksi kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Virkamies tai viranhaltija vastaa itse virkatoimensa lainmukaisuudesta. Hallinnon toiminta on vallan käyttöä ja julkista toimintaa ja näin ollen se on sidottu lakiin. Hallinnon lakisidonnaisuudella turvataan yksilön Lue lisää ›

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu ›

Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu on laissa määritelty. Julkisyhteisö on luonnollisten tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Toiminnasta säädetään yleensä lailla ja asetuksilla. Oikeudellisella vastuulla voidaan tarkoittaa vastuuta virheistä ja vääristä menettelyistä. Julkisen vallan käyttäjän vahingonkorvausvastuu on perustuslain mukaan jokaisella, joka on kärsinyt vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, Lue lisää ›

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa yksityiselle poikkeuksellisesti ›

Julkinen hallintotehtävä on esim. viranomaisen tai virkamiehen päätös. Se voi olla myös yksityisen käyttämää luovutetun toimivallan käyttöä. Tällaisesta toimivallan siirtämisestä on oltava olemassa myös päätös. Julkisen hallintotehtävän hoitaminen edellyttää usein erityistoimivaltaa, joka on säädetty laissa. Perustuslain mukaisesti hallintotehtävä voidaan antaa viranomaisten ulkopuolelle vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaisuuden hoitamiseksi.  Tarkoituksenmukaisuus on edellytys, jota on Lue lisää ›

Julkisen palvelun toteuttaminen on valtion vastuulla ›

Julkisen palvelun toteuttaminen tapahtuu pääosin julkisin varoin eli verorahoilla. Perustuslain mukaiseesti viimekätinen budjettivalta verovarojen käytöstä on eduskunnalla. Valtion keskushallintoon voi kuulua perustuslain mukaan valtioneuvoston ja ministeriöiden lisäksi virastoja, laitoksia ja muita toimielimiä. Valtiolla voi lisäksi olla alueellisia ja paikallisia viranomaisia. Eduskunnan alaisesta hallinnosta säädetään erikseen lailla. Julkisille palveluille on ominaista, ettei niiden tarkoituksena pääsääntöisesti ole tuottaa Lue lisää ›

Julkisoikeudellisen laitoksen itsenäisyys ›

Julkisoikeudellisen laitoksen itsenäisyys määritellään yleensä laissa tehtävien ja toimivallan muodossa. Julkisoikeudellinen laitos (myös julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen yhteisö) on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama lainsäädäntötoimin perustettu yhteisö. Luonnollisia ihmisiä ovat elävät ihmiset. Oikeushenkilöitä eli juridisia henkilöitä ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot. Pääsääntöisesti vain laissa säädetyt oikeushenkilöt voivat saada oikeusubjektin aseman. Oikeussubjektin asema on merkityksellinen, Lue lisää ›

Hyvä hallinto ja sen sisältö ›

Hyvä hallinto tarkoittaa niitä vaatimuksia mitä julkisen hallinnon on noudatettava.  Hallinnon päätöksentekoa koskevan lainsäädännön tavoitteena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Hyvä hallinto =  5 elementtiä 1.Oikeusperiaatteita kunnioitetaan; Oikeusperiaatteita on esim. tasapuolisuus ja tarkoitussidonnaisuus. Kansalaisia on kohdeltava hallintoasian käsittelyssä tasapuolisesti ja toimivaltuuksia Lue lisää ›

Hyvinvointivaltio ›

Hyvinvointivaltio, toiselta nimeltään sosiaalivaltio on valtio, jossa keskusvallalla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Hyvinvointivaltio -nimitys tulee lienee siitä, että kaikille kansalaisille taataan hyvinvointipalvelut riippumatta siitä pystyvätkö, haluavatko tai jaksavatko nämä tehdä töitä. Nykyään puhutaan myös hyvinvointiyhteiskunnasta, jossa kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen nähdään myös kolmannen sektorin tehtäviin tai ainakin sillä on merkittävä rooli. Suuri Lue lisää ›

Suomi on Euroopan unionin jäsen ›

Euroopan Unioni (EU) on 28 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama unioni joka on perustettu vuonna 1957. Euroopan unioni nimi on otettu käyttöön vasta Maastrichtin sopimuksen yhteydessä vuonna 1993. Hiili- ja teräsyhteisö käynnisti prosessin, joka johti laajempaan yhteistyöhön Euroopassa. Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sopimukset allekirjoitettiin Roomassa 25. maaliskuuta 1957 . Kuka voi liittyä Euroopan unioniin? Unioniin voi Lue lisää ›

Henkilöllisyyden varmistaminen ›

Henkilöllisyyden varmistaminen on tarpeen monissa tilanteissa, joissa kansalaiseen henkilönä kohdistetaan velvoitteita, etuja tai sanktioita. Usein tunnistaminen voidaan tehdä vain dokumenteista, eikä niistäkään täysin varmasti. Tunnistamisasiakirjoja ovat mm. passi, henkilökortti, ajokortti. On täysin toiminnan luonteesta riippuvaa mitä tunnistamisasiakirjoja sinulta vaaditaan. Esim. lentämiseen Shengen -alueen ulkopuolelle tarvitset passin, mutta voit käydä ongella tai kävellä metsässä ilman mitään Lue lisää ›

Harkintavalta julkisessa päätöksenteossa ›

Harkintavalta on se ”liikkumavara”, joka viranomaisella, oli se sitten virkamies tai viranhaltija on käytössään päätöksiä tehdessään. Viranomaisella tarkoitetaan tässä siis virkakunnassa olevien luonnollisten henkilöiden (ihmisten) päätöksentekoa. Virasto tai laitos tekee harvemmin päätöksiä. Harkintavalta = valta? Harkintavalta on tarpeen erilaisten tilanteiden, asiakkaiden ja tarpeiden huomioimiseksi. Harkintavaltaa rajoittavat sisällölliset esim. yksittäisen lain käyttöä ohjaavat periaatteet ja yleiset Lue lisää ›

Hallintopäätös

Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Hallinnon kieli

Suomessa perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomea tai ruotsia.

2.

Laillisuusvalvonta

Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa. He ovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Laillisuudenvalvojien tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.

3.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt sellaisen päätöksen, johon muutosta haetaan.

4.

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus on valitus, jonka avulla on mahdollista valittaa kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.