Hallintopäätöksen mitättömyys tarkoittaa, että virheellisyydestä johtuva pätemättömyys toteutuu, vaikkeivat muutoksenhakuun oikeutetut käytä oikeuttaan hakea muutosta. Mitättömyys vaikuttaa siten automaattisesti, ilman kenenkään reaktiota tai toimenpidettä. Mitättömyys edellyttää siis pätemättömyyttä. Pätemättömyys tarkoittaa,… Lue lisää »
Hallinto-oikeuden kokoonpano riippuu käsiteltävänä olevasta asiasta. Oikeus on päätösvaltainen kolmijäsenisenä, ellei laissa toisin säädetä. Kolmijäsenisessä kokoonpanossa on pääsääntöisesti kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi alan asiantuntija riippuen asiasta. Hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat hallinto-oikeuden… Lue lisää »
Hallintoasioiden muutoksenhaku pitää sisällään keinot hakea muutosta annettuun hallintopäätökseen. Oikeussuojakeinot voidaan jakaa hallinnon sisäisiin ja ulkoisiin oikeussuojakeinoihin. Hallintoasioissa muutoksenhausta säätelee yleislaki – laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa. Yleislakia ei sovelleta, jos muutoksenhausta… Lue lisää »
Hallinnon sisäiset oikeussuojakeinot ovat lähinnä päätöksenteon jälkeen käytettävissä olevia ns. jälkikäteisiä hallinnon sisäisiä oikeuskeinoja. Sisäisiä oikaisukeinoja ovat ainakin itseoikaisu, hallintokantelu ja päätöksen alistaminen. Itseoikaisujärjestelmän tarkoituksena on lisätä hallintoviranomaisten vastuuta hallintopäätösten oikeellisuudesta… Lue lisää »
Hallinnon sisäinen toiminta on toimintaa joka tapahtuu nimensä mukaisesti hallinnon sisällä. Hallinnon sisäiset toimet on usein hyvin laaja-alaisia, mutta niiden moninaisuus riippuu mm. organisaatiosta ja sen laajuudesta. Sisäinen toiminta tarkoittaa… Lue lisää »
Hallinto -sanalla on monia merkityksiä. Puhekielessä hallinnolla tarkoitetaan usein kaikkea valtiojohtoista toimintaa. Hallinto sana viittaa puhekielessä usein myös hallitsemiseen eli vallan käyttöön. Montesquieun vallan kolmijako-oppi on nykymuotoisen länsimaisen demokratian hallintomuodon… Lue lisää »
Neuvontavelvollisuus merkitsee viranomaisen velvollisuutta antaa toimivaltansa rajoissa asiakkaan tarpeiden vaatimaa hallintoasian hoitoon liittyvää neuvontaa. Oikeus saada neuvoja viranomaisen hoidossa olevaan asiaan on siis kansalaiselle kuuluva oikeus. Neuvontavelvollisuus voi tapauksesta riippuen… Lue lisää »
Tulkkauksesta on maksettava yleensä palkkio. Pääsääntöisesti korvaus tulkkauksen maksamisesta määräytyy sen mukaan, onko asia viranomaisaloitteinen. Jos viranomainen on laittanut asian vireille, on sen yleensä huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä ja kustannuksista. Valtionhallinnon vastatessa… Lue lisää »
Hallinnollinen sanktio on hallintoviranomaisen määräämä rangaistuksen luonteinen seuraamus. Sanktioiden määräämisestä säädetään useissa erityislainsäädännöissä. Myös toimivalta kyseisen hallinnollisen seuraamusmaksun määräämiseen tulee usein erityislaista. Sanktioita voivat olla erilaiset rikemaksut ja muut seuraamusmaksut… Lue lisää »
Euroopan unionin oikeusasiamies, viralliselta nimeltään Euroopan oikeusasiamies on unionin ylin laillisuusvalvontaviranomainen. Oikeusasiamiehelle voi kannella unionin jäsenmaissa oleskelevat luonnolliset henkilöt, sekä oikeushenkilöt, joilla on kotipaikka jossakin jäsenmaassa. Euroopan oikeusasiamies on riippumaton… Lue lisää »
Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan kaksikielisyyden mukaan joko suomea tai ruotsia.
Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Heidän tehtävään on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.
Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon muutosta haetaan.
Kunnallisvalitus valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.