Julkinen hallinto

Julkinen hallinto koostuu eri ministeriöistä, hallinnon virastoista sekä laitoksista hallinnon eri tasoilla. Julkinen hallinto kaattakin laajasti yhteiskuntamme eri toimintoja ja sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saattaa säädetyt lait täytäntöön. Laki24 tarjoaa kattavan valikoiman julkisen hallinnon tasoista, tarkoituksesta ja käytännöistä.

Kunnallishallinto ›

Kunnallisahllinnosta vastaa vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Kaupungeissa sitä voidaan kutsua kaupunginvaltuustoksi. Kunnallishallinto on muodostettu demokraattiseksi päätöksentekojärjestelmäksi. Kunnallinen itsehallinto perustuu Suomen perustuslakiin. Sen mukaan kuntien hallinto perustuu asukkaiden itsehallintoon.  Kunnallisella itsehallinnolla on Suomessa yli tuhatvuotinen historia. Kuntien hallinnon perusteista ja kuntien tehtävistä säädetään useissa erityislaeissa.Itsehallinnollisista yhteisöistä juuri kunnat ja kunnallishallinto ovat maassamme laajin ja merkittävin itsehallinnon muoto. Lue lisää ›

Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio ›

Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio on hierarkinen organisaatio, joka ylhäältä alaspäin muodostuu seuraavasti; Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio –  1. Yleisjohtaja Paikallispoliisin tilanne- tai johtokeskuksessa on päällystöön kuuluva yleisjohtaja, joka vastaa operatiivisen kenttätoiminnan johtamisesta. Johtokeskuksen yleisjohtajan toimialue voi koostua useamman poliisilaitoksen alueesta. Yleisjohtaja on toimialueella työvuorossa olevien operatiivisessa kenttätoiminnassa työskentelevien esimies. Kiireellisen poliisitehtävän hoitamiseksi yleisjohtaja voi antaa koko toimialueensa poliisin henkilöstöä Lue lisää ›

Suojelupoliisi turvaa valtion sisäistä ja ulkoista turvallisuutta ›

Suojelupoliisi on sisäministeriön alainen poliisin valtakunnallinen yksikkö. Suojelupoliiisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Suojelupoliisille kuuluu myös tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Sisäministeriö määrää Poliisihallitusta kuultuaan tarkemmin ne Lue lisää ›

Poliisin hallinnon rakenne ›

Poliisin hallinnon rakenne on moniportainen. Sisäministeriön alainen keskushallintoviranomainen on Poliisihallitus, joka muiden poliisiyksiköiden kuin suojelupoliisin osalta toimii poliisin ylijohtona. Suojelupoliisi on suoraan ministeriön alainen valtakunnallinen yksikkö. Poliisihallituksen alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisilaitokset ovat Poliisihallituksen alaisia paikallishallintoviranomaisia. Poliisin hallinnon rakenne – Poliisihallitus (POHA) Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja. Poliisihallituksen tehtävä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa Lue lisää ›

Kuolemansyyn selvittäminen on poliisin tehtävä ›

Kuolemansyyn selvittäminen on tietyissä tilanteissa poliisin tehtävä. Hautauslupa annetaan vasta kun kuolinsyy on selvitetty. Kuolinsyy voidaan selvittää lääketieteellisesti tai oikeuslääketieteellisesti. Sairaaloissa ja muissa hoitolaitoksissa normaaliolosuhteissa kuolleiden kuolinsyy selvitetään ilman poliisia. Poliisi selvittää kuolemansyyn seuraavissa tilanteissa; Kuolemansyyn selvittäminen poliisijohtoisesti Kuolemansyyn selvittämiseksi on poliisin suoritettava tutkinta kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen Lue lisää ›

Aselupien menettäminen voi johtua rikoksista ›

Aselupien menettäminen voi tulla kohdalle mm. rikosten tai säilöönottojen vuoksi. Poliisi myöntää ampuma-aseiden hallussapitoon oikeuttavia lupia. Luvat myöntää hakijan kotikunnan poliisilaitos. Lupahakemus on jätettävä poliisilaitokselle henkilökohtaisesti. Lupaprosessiin kuuluu mm. lupa-asioista päättävän poliisin haastattelu. Hyväksyttävä tarkoitus ja henkilökohtaiset edellytykset Ampuma-asekuvan edellytyksenä on hyväksyttävä tarkoitus ampuma-aseen käytölle. Valtaosa ampuma-aseistamme on metsästysaseita. Kun lupaa haetaan metsästys- tai urheiluammuntaharrastuksen perusteella, on Lue lisää ›

Hätäkeskuslaitos tuottaa hätäkeskuspalveluita ›

Hätäkeskuslaitos on sisäasianministeriön alainen laitos. Sen tehtävä tuottaa maamme hätäkeskuspalvelut. Hätäkesuslaitos antaa myös tukitoimintoja pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille. Hätäkeskuslaitos jakautuu kolmeen ostastoon; ohjaus- ja ennakointiosasto, hätäkeskuspalvelut -osasto sekä tekniset palvelut -osasto. Hätäkeskuslaitos pitää sisällään hätäkeskuksia Hätäkeskukset vastaanottavat hätäilmoituksia. Vastaanottamisen lisäksi uhat, vaarat ja niiden vakavuus arvioidaan ja välitetään annetun ilmoituksen perusteella tehtävät Lue lisää ›

Kantelu hätäkeskuslaitoksen toiminnasta ›

Kantelu on ilmianto tai ilmoitus virheellisestä menettelystä tai laiminlyönneistä. Kansalainen voi tehdä hätäkeskuslaitoksen tai sen palveluksessa olevan virkamiehen toiminnasta hallintokantelun. Hallintokantelun voi tehdä, jos on syytä epäillä, että Hätäkeskuslaitos tai Hätäkeskuslaitoksen virkamies on virkatoimessaan menetellyt virheellisesti tai laiminlyönyt virkatehtäviensä suorittamisen, hänen toimintansa voidaan saattaa tutkittavaksi tekemällä hallintokantelu. Kantelun voi toimittaa joko hätäkeskuslaitokselle tai sitä valvovalle Lue lisää ›

Suomi on perustuslain mukaan kaksikielinen maa ›

Suomi on kaksikielinen maa. Perustuslain mukaisesti Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Kielelliset oikeudet määritellään tarkemmin kielilaissa Kielilaista Lue lisää ›

Valtion keskushallinto on osa valtionhallintoa ›

Valtion keskushallinto on ministeriöiden ja niiden hallinnonalalla olevien valtakunnallisten virastojen ja laitosten muodostama kokonaisuus. Suomen hallintorakenne muodostuu valtion ylimmistä toimielimistä, joita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, riippumattomat tuomioistuimet sekä valtionhallinto ja muu julkinen hallinto. Valtionhallinto muodostuu valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta. Valtion keskushallinto koostuu… Valtioneuvosto, joka kuuluu ylimpiin valtion toimielimiin, koostuu 12 ministeriöstä. Ministeriöiden tehtävänä Lue lisää ›

Hallintopäätös

Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Hallinnon kieli

Suomessa perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomea tai ruotsia.

2.

Laillisuusvalvonta

Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa. He ovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Laillisuudenvalvojien tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.

3.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt sellaisen päätöksen, johon muutosta haetaan.

4.

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus on valitus, jonka avulla on mahdollista valittaa kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.