Hallitustasolla tarkoitetaan usein valtion hallinnon korkeinta tasoa. Siihen kuuluvat valtioneuvosto ja presidentti. Muita hallinnon tasoja ovat valtion keskushallinto, valtion aluehallinto sekä paikallishallinto. Hallitustaso = 1. Valtioneuvost0 Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja… Lue lisää »
Hallintosopimus on sopimus, jonka toinen osapuoli on julkisyhteisö. Julkisyhteisöt taas ovat julkishallinnon organisaatioita. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai tehtävissään muuten julkista valtaa. Julkisyhteisöjen tarkoitus ja tehtävät on yleensä laissa… Lue lisää »
Hallintoprosessi on viranomaisten toimintaan ja päätöksiin liittyvää tuomioistuinprosessia. Hallintoprosessi on pääosin kirjallista menettelyä, mutta se voi olla myös suullista. Hallintoasiat ovat julkisoikeudellisiin oikeussuhteisiin perustuvia, yleensä yksipuolista, viranomaisaloitteista päätöksentekoa. Hallintoprosessi vireille… Lue lisää »
Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstään sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisua voidaan käyttää useammassa eri tapauksessa. Teknisluonteiset ja merkityksettömät virheet Itseoikaisua voidaan käyttää lasku- ja kirjoitusvirheen korjaamiseksi.… Lue lisää »
Todisteellinen tiedoksianto on yksi hallintopäätöksen tiedoksiantotapa. Tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen oikeusasemaan merkittävästi. Muita tiedoksiantotapoja ovat tavallinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja… Lue lisää »
Täytäntööpanokelpoisuus hallintopäätöksessä tarkoittaa sitä, että päätöksen sisältämät oikeudet ja velvollisuudet ovat toteutettavissa. Täytäntöönpanokelpoisuus alkaa yleensä siinä vaiheessa kun päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää… Lue lisää »
Hallintopäätöksen tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen asemaan jollakin tavalla. Tiedoksiantotapoja ovat tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa… Lue lisää »
Euroopan Unionin (EU) sisämarkkina kuuluu unionin tärkeimpiin kulmakiviin, joka käsittää EU jäsenvaltioiden välisten kaupan esteiden poistamista kaupankäynnin edistämiseksi. EU sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti unionin rajojen sisällä. Vastavuoroisuuden periaatteella on… Lue lisää »
Tavallinen tiedoksianto on yksi hallintolain mukaisista tiedoksiantotavoista. Muita tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Esim. kuntalain mukaan mahdollinen tiedoksiantotapa on ”nähtävillä… Lue lisää »
Pätemätön hallintopäätös on päätös, joka on vaikutukseton. Pätemättömyys voi johtua puutteista viranomaisen toimivallassa, toimivallan rajoissa, päätöksen lainmukaisuudessa tai asiavirheissä päätöksen perusteluissa. Pätemättömyys ei ole automaattista, eli se ei synny itsestään.… Lue lisää »
Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan kaksikielisyyden mukaan joko suomea tai ruotsia.
Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Heidän tehtävään on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.
Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon muutosta haetaan.
Kunnallisvalitus valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.