Julkinen hallinto

Julkinen hallinto koostuu eri ministeriöistä, hallinnon virastoista sekä laitoksista hallinnon eri tasoilla. Julkinen hallinto kaattakin laajasti yhteiskuntamme eri toimintoja ja sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saattaa säädetyt lait täytäntöön. Laki24 tarjoaa kattavan valikoiman julkisen hallinnon tasoista, tarkoituksesta ja käytännöistä.

Hallitustaso käyttää hallitusvaltaa Suomessa ›

Hallitustasolla tarkoitetaan usein valtion hallinnon korkeinta tasoa. Siihen kuuluvat valtioneuvosto ja presidentti. Muita hallinnon tasoja ovat valtion keskushallinto, valtion  aluehallinto sekä paikallishallinto. Hallitustaso =  1. Valtioneuvost0.. Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja muita ministereitä. Muiden ministerien määrä vaihtelee. Sipilän hallitus vähensi ministereiden määrää. Valtioneuvostoa kutsutaan myös siis hallitukseksi. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto yhdessä käyttävät hallitusvaltaa, joka näille Lue lisää ›

Hallintosopimus julkisten tehtävien hoidossa ›

Hallintosopimus on sopimus, jonka toinen osapuoli on julkisyhteisö. Julkisyhteisöt taas ovat julkishallinnon organisaatioita. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai tehtävissään muuten julkista valtaa. Julkisyhteisöjen tarkoitus ja tehtävät on yleensä laissa määrätty. Julkista valtaa käyttävät organisaatiot eivät ole kaikki viranomaisia, vaan julkisia palvelutehtäviä voi olla myös muilla. Julkinen hallintotehtävä voi olla esimerkiksi lupapäätöksiä, rahoituspäätöksiä, tarkastusta tai Lue lisää ›

Hallintoprosessi käydään yleensä kirjallisesti ›

Hallintoprosessi on viranomaisten toimintaa ja päätöksiin liittyvää tuomioistuinprosessia. Hallintoprosessi on pääosin kirjallista menettelyä, mutta se voi olla myös suullista. Hallintoasiat ovat julkisoikeudellisiin oikeussuhteisiin perustuvia, yleensä yksipuolista, viranomaisaloitteista päätöksentekoa. Hallintoprosessi vireille hallintovalituksella Muutoksenhakuprosessi käynnistyy yleensä siten, että asianosainen hakee valitusajan kuluessa päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Valitusta kutsutaan hallintovalitukseksi. Asianosainen tekee valituksen yleensä laillisuus tai tarkoituksenmukaisuusperusteella Valituskelpoinen, eli Lue lisää ›

Itseoikaisu hallinnollisessa päätöksenteossa ›

Itseoikaisu tarkoittaa menettelyä, jossa viranomainen korjaa päätöstä sen jälkeen kun asia on ratkaistu. Itseoikaisua on olemassa kolmen joidenkin oppien mukaan neljän tyyppisiä: Teknisluonteiset ja merkityksettömät virheet Itseoikaisua voidaan käyttää lasku- ja kirjoitusvirheen korjaamiseksi. Korjaaminen on viranomaisaloitteinen. Lain sanamuodon mukaan viranomaisen on ”korjattava” tällainen kirjoitus- tai laskuvirhe tai muu selvästi havaittava virhe. Virhettä ei kuitenkaan tarvitse Lue lisää ›

Todisteellinen tiedoksianto tiedoksiantotapana ›

Todisteellinen tiedoksianto on yksi hallintopäätöksen tiedoksiantotapa. Tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen oikeusasemaan merkittävästi. Muita tiedoksiantotapoja ovat tavallinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Todisteellinen tiedoksianto Todisteellinen tiedoksiantotapa tulee kyseeseen useimmiten velvoittavien päätösten kohdalla. Todisteellinen tiedoksianto tarkoittaa, että tiedoksianto toimitetaan kirjeellä Lue lisää ›

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus julkisessa hallinnossa ›

Täytäntööpanokelpoisuus hallintopäätöksessä tarkoitta sitä, että päätöksen sisältämät oikeudet ja velvollisuudet ovat toteutettavissa. Täytäntöönpanokelpoisuus alkaa yleensä siinä vaiheessa kun päätös on saanut lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaa sitä, että päätökseen ei voida enää hakea muutosta valittamalla. Lainvoimaisuus edellyttä useimmiten sitä, että päätöksen valitusaika on kulunut umpeen. Hallintopäätöksiä tehdään monissa virastoissa ja valtion laitoksissa. Myös kunnan päätöksenteossa on paljon Lue lisää ›

Hallintopäätöksen tiedoksianto voi vaihdella ›

Hallintopäätöksen tiedoksianto on tapahduttava menettelysääntöjä noudattaen. Tiedoksianto on tärkeää, koska päätös usein vaikuttaa päätöksen kohteen asemaan jollakin tavalla. Tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Tavallinen ja todisteellinen tiedoksianto Tavallinen tiedoksianto tarkoittaa päätöksen postittamista kirjeitse. Todisteellisessa tiedoksiannossa päätös toimitetaan samoin kirjeellä, tosin saantitodistusta vastaan. Usein todisteellista tapaa Lue lisää ›

Euroopan Unionin sisämarkkina ›

Euroopan Unionin (EU) sisämarkkina kuuluu unionin tärkeimpiin kulmakiviin, joka käsittää EU jäsenvaltioiden välisten kaupan esteiden poistamista kaupankäynnin edistämiseksi. EU sisämarkkinoilla ihmiset, tavarat, palvelut ja raha liikkuvat vapaasti unionin rajojen sisällä. Vastavuoroisen  periaatteella on ollut keskeinen asema kaupan esteiden poistamisessa sisämarkkinoilta. EU-kansalaisella on oikeus asua ja matkustaa vapaasti EU:n alueella työn, opiskelun, ostosten teon tai eläkepäivien viettämisen merkeissä ja Lue lisää ›

Tavallinen tiedoksianto hallintomenettelyssä ›

Tavallinen tiedoksianto on yksi hallintolain mukaisista tiedoksiantotavoista. Muita tiedoksiantotapoja ovat todisteellinen tiedoksianto, sijaistiedoksianto, yleistiedoksianto ja tiedoksianto ulkomaille. Erityislaeissa voi olla määritelty erityisiä tiedoksiantotapoja. Esim. kuntalain mukaan mahdollinen tiedoksiantotapa on ”nähtävillä pitäminen”, jossa kunnan päätös voidaan asettaa kunnan ilmoitustaululle julkisesti nähtäväksi. Tavallinen tiedoksianto tapahtuu postitse Tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Kirjeen vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon Lue lisää ›

Pätemätön hallintopäätös ja sen oikeusvaikutukset ›

Pätemätön hallintopäätös on päätös, joka on vaikutukseton. Pätemättömyys voi johtua puutteista viranomaisen toimivallassa, toimivallan rajoissa, päätöksen lainmukaisuudessa tai asiavirheissä päätöksen perusteluissa. Pätemättömyys ei ole automaattista, eli se ei synny itsestään. Pätemätön hallintopäätös ilmenee yleensä pätemättömyyteen vetoamalla Hallintopäätöksen pätemättömyyteen on vedottava annetun määräajan puitteissa. Tämän vetoomuksen tai väitteen jälkeen pätemättömyys on lisäksi todettava virallisesti erikseen. Tämä Lue lisää ›

Hallintopäätös

Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Hallinnon kieli

Suomessa perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan Suomen kaksikielisyyden mukaisesti joko suomea tai ruotsia.

2.

Laillisuusvalvonta

Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa. He ovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Laillisuudenvalvojien tehtävänä on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.

3.

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt sellaisen päätöksen, johon muutosta haetaan.

4.

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus on valitus, jonka avulla on mahdollista valittaa kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.