Julkinen hallinto

Julkinen hallinto koostuu eri ministeriöistä, hallinnon virastoista sekä laitoksista hallinnon eri tasoilla. Julkinen hallinto kaattakin laajasti yhteiskuntamme eri toimintoja ja sen yksi tärkeimmistä tehtävistä on saattaa säädetyt lait täytäntöön. Laki24 tarjoaa kattavan valikoiman julkisen hallinnon tasoista, tarkoituksesta ja käytännöistä.

Asetuksenantovaltuutus ›

Asetuksenantovaltuutus on laissa oleva valtuutus siitä, ketkä tai kuka voi antaa laista asetuksia. Asetuksien antaminen edellyttä lakitasoista valtuutta. Mikään toimija ei siis voi itsenäisesti antaa haluamiaan asetuksia. Asetuksenantovaltuutus – rajoitus Jos laissa ei ole säädetty asetuksenantovaltuutta ei asetusta voida antaa. Toisaalta asetuksenantovaltaa ei voida edes antaa niissä asioissa, joista on perustuslain mukaan säädettävä lailla. Perustuslain Lue lisää ›

Lainsäädäntövalta ›

Lainsäädäntövalta on toimivaltaa lakien säätämiseen. Lainsäädäntövallasta puhuttaessa viitataan Montesquieun vallan kolmijaon oppiin. Sen tavoitteena oli estää väärinkäytökset erottamalla toimeenpano, lainsäädäntö ja tuomiovalta eri toimijoille. Nykyisestä yhteiskunnasta voi olla vaikeaa erottaa kolmijakoa. Julkisen vallan käyttö on huomattavasti laajemmalle jakautunutta. Myös asetuksenantovaltuutukset vaikuttavat huomattavasti siihen kenellä on valta antaa lain käyttöä ohjaavia asetuksia. Lainsäädäntövalta on eduskunnalla Lainsäädäntövaltaa Lue lisää ›

Lakisääteinen itseoikaisu eli oikaisuvaatimusmenettely ›

Oikaisuvaatimusmenettely on toiselta nimeltään itseoikaisu. Itseoikaisus nimitys tulee siitä, että oikaisuvaatimuksen käsittelee yleensä se sama viranomainen, joka valituksenalaisen päätöksen on tehnyt. Yleensä oikaisuvaatimusmenettelyn voi panna vireille vain asianosainen. Viranomainen ei yleensä itsenäisesti voi käyttää tätä menettelyä. Sisältö Itseoikaisulla tarkoitetaan menettelyä, jossa päätökseen tyytymätön, yleensä hallinnon asiakas, voi tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimuksen, jossa pyytää viranomaista Lue lisää ›

Poliisin antama virka-apu ›

Poliisin antama virka-apu on viranomaisen toiselle viranomaiselle tai joissakin tapauksissa myös yksityiselle antamaa virka-apua, joka annetaan sen vuoksi, että toinen saa toteutettua tälle kuuluvan oikeutensa tai velvollisuutensa. Virka-apua ei ole.. Virka-apua ei ole rikosten tutkintatoimet, jotka tehdään pääsääntöisesti pakkokeino- ja esitutkintasäännösten perusteella. Virka-apua eivät myöskään yleensä ole poliisin toimenpiteet, jotka on tehty muun erityislainsääädännön perusteella. Lue lisää ›

Kunnanhallituksen tehtävät ›

Kunnanhallituksen tehtävät on määritelty monessa paikassa. Kuntalaissa säädettyjen tehtävien lisäksi kunnanhallitus johtaa, valvoo ja arvioi kunnan hallintoa sekä vastaa kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisesta huolehtimalla talouden suunnittelusta. Valtuustolle kuuluu viimekätinen budjettivalta, kun taas hallituksen tehtävänä on paljon käytännön toimia. Tällaisia voi olla esim. laskentatoimen ja rahaliikenteen järjestäminen. Yleisesti ottaen kunnanhallitus valmistelee päätöksiä, joista valtuusto Lue lisää ›

Kuntaliitto on kuntien etuja valvova yhdistys ›

Kuntaliitto on Suomen kuntien muodostama yhdistys. Kuntaliittoa ei kannata sekoitta kuntaliitokseen, jolla tarkoitetaan kahden tai useamman kunnan yhdistymistä suuremmaksi kunnaksi. Kuntaliitossa ovat mukana myös ainakin maakuntien liitot ja kyntayhtymät. Kuntaliiton päätehtävät ovat kuntien ja niiden yhteistyöorganisaatioiden edunvalvonta, palvelu ja kehittäminen. Liitto antaa kunnille asiantuntijapalveluita, se kehittää kuntien toimintaa ja sillä on myös jonkinlaista tutkimustoimintaa. Jäsenille annettavien Lue lisää ›

Kuntayhtymän perussopimus ›

Kuntayhtymän perussopimus on se ohjenuora, jolla kuntayhtymän toimintaa ohjataan ja jossa yhtymän toiminnasta sovitaan. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä sopimuksella. Tätä sopimusta kutsutaan perussopimukseksi. Kuntayhtymän nimessä on oltava sana kuntayhtymä. Kuntayhtymä on oikeushenkilö, joka voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Kuntayhtymän perussopimus Valtuustojen sopimassa perussopimuksessa on oltava Lue lisää ›

Kunnanhallituksen toimikausi voi vaihdella ›

Kunnanhallituksen toimikausi on se ajanjakso, jolloin kuntaan valittu hallitus on toimivaltainen käsittelemään laissa tai johtosäännössä määriteltyjä tehtäviä. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen määräajaksi. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus on valtuuston ja tarkastuslautakunnan ohella yksi pakollisista toimielimistä. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä voidaan määrätä johtosäännössä. On mahdollista, että Lue lisää ›

Kunnanhallituksen otto-oikeus kunnallisessa päätöksenteossa ›

Kunnanhallituksen otto-oikeus tarkoittaa, että kunnanhallitus voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi tiettyjä kunnallisia päätöksiä.  Kunnan päätöksenteko on määritelty kunnan hallintosäännössä Toimivallan siirto Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioissa, joista valtuuston on lain mukaan päätettävä. Valtuusto voi myös antaa kuunnan muulle viranomaiselle oikeuden siirtä siirrettyä toimivaltaa edelleen. Lue lisää ›

Kunnallisvalitus ›

Kunnallisvalitus on valitus, jonka voi tietyissä tilanteissa tehdä kunnan päätöksestä. Kunnallisen muutoksenhakujärjestelmän ymmärtämiseksi tässä artikkelissa käsitellään myös oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on siis useimmissa tapauksissa tehtävä ensin. Oikaisuvaatimus Kunnanhallituksen, kunnallisen lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alsen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisua on haettava ao. toimielimeltä itseltään. Jos kunnanhallitus on ottanut esim. jaostonsa Lue lisää ›

Hallintopäätös

Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Hallinnon kieli

Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan kaksikielisyyden mukaan joko suomea tai ruotsia.

2

Laillisuusvalvonta

Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Heidän tehtävään on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.

3

Oikaisuvaatimus

Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon muutosta haetaan.

4

Kunnallisvalitus

Kunnallisvalitus valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.