Julkisyhteisön vahingonkorvausvastuu on laissa määritelty. Julkisyhteisö on luonnollisten tai oikeushenkilöiden muodostama yhteisö, joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Toiminnasta säädetään yleensä lailla ja asetuksilla. Oikeudellisella vastuulla voidaan tarkoittaa vastuuta virheistä ja vääristä… Lue lisää »
Julkinen hallintotehtävä on esim. viranomaisen tai virkamiehen päätös. Se voi olla myös yksityisen käyttämää luovutetun toimivallan käyttöä. Tällaisesta toimivallan siirtämisestä on oltava olemassa myös päätös. Julkisen hallintotehtävän hoitaminen edellyttää usein… Lue lisää »
Julkisen palvelun toteuttaminen tapahtuu pääosin julkisin varoin eli verorahoilla. Perustuslain mukaiseesti viimekätinen budjettivalta verovarojen käytöstä on eduskunnalla. Valtion keskushallintoon voi kuulua perustuslain mukaan valtioneuvoston ja ministeriöiden lisäksi virastoja, laitoksia ja muita… Lue lisää »
Julkisoikeudellisen laitoksen itsenäisyys määritellään yleensä laissa tehtävien ja toimivallan muodossa. Julkisoikeudellinen laitos (myös julkisyhteisö tai julkisoikeudellinen yhteisö) on luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden muodostama lainsäädäntötoimin perustettu yhteisö. Luonnollisia ihmisiä ovat elävät… Lue lisää »
Ulkoiset oikeussuojakeinot ovat päätöksenteon jälkeen käytettävissä olevia keinoja muuttaa annettu ratkaisu. Varsinaiset muutoksenhakukeinot – ulkoiset oikeussuojakeinot Hallintoasiassa tällaisia ovat varsinaiset muutoksenhakukeinot; Hallintovalitus on muutoksenhakukeino, jonka voi tehdä lopullisesta päätöksestä. Jos… Lue lisää »
Hyvä hallinto tarkoittaa niitä vaatimuksia mitä julkisen hallinnon on noudatettava. Hallinnon päätöksentekoa koskevan lainsäädännön tavoitteena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon… Lue lisää »
Hyvinvointivaltio, toiselta nimeltään sosiaalivaltio on valtio, jossa keskusvallalla on keskeinen rooli kansalaisten elintason ja toimeentulon varmistamisessa. Hyvinvointivaltio -nimitys tulee lienee siitä, että kaikille kansalaisille taataan hyvinvointipalvelut riippumatta siitä pystyvätkö, haluavatko… Lue lisää »
Euroopan Unioni (EU) on 27 eurooppalaisen jäsenvaltion muodostama unioni joka on perustettu vuonna 1957. Euroopan unioni nimi on otettu käyttöön vasta Maastrichtin sopimuksen yhteydessä vuonna 1993. Hiili- ja teräsyhteisö käynnisti prosessin,… Lue lisää »
Henkilöllisyyden varmistaminen on tarpeen monissa tilanteissa, joissa kansalaiseen henkilönä kohdistetaan velvoitteita, etuja tai sanktioita. Usein tunnistaminen voidaan tehdä vain dokumenteista, eikä niistäkään täysin varmasti. Tunnistamisasiakirjoja ovat mm. passi, henkilökortti ja… Lue lisää »
Harkintavalta on se ”liikkumavara”, joka viranomaisella, oli se sitten virkamies tai viranhaltija on käytössään päätöksiä tehdessään. Viranomaisella tarkoitetaan tässä siis virkakunnassa olevien luonnollisten henkilöiden (ihmisten) päätöksentekoa. Virasto tai laitos tekee… Lue lisää »
Hallintopäätös tarkoittaa hallintoasiassa annettua ratkaisua. Asian tutkimatta jättäminen sekä osa- ja väliratkaisut ovat osaltaan hallintopäätöksiä. Hallintopäätöksiä ovat myös ennakkotiedot ja -ratkaisut esimerkiksi verotusasioissa.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua julkishallintoon liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Perustuslain mukaisesti jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisissa asioidessa. Omalla kielellä tarkoitetaan kaksikielisyyden mukaan joko suomea tai ruotsia.
Suomessa toimii kaksi ylintä laillisuuden valvojaa: eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Heidän tehtävään on valvoa, että viranomaiset noudattavat lakia toiminnassaan ja täyttävät velvollisuutensa.
Oikaisuvaatimuksella on tarkoitus hakea muutosta kunnanhallituksen tai lautakuntien päätöksiin. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisesti suoraan sille toimielimelle, joka on tehnyt päätöksen, johon muutosta haetaan.
Kunnallisvalitus valitetaan kunnanvaltuuston päätöksistä. Kunnallisvalitus tehdään suoraan hallinto-oikeudelle. Sen voi tehdä asianosainen, sekä kuka tahansa kunnan jäsen.