Hallinto -sanalla on monia merkityksiä. Puhekielessä hallinnolla tarkoitetaan usein kaikkea valtiojohtoista toimintaa. Hallinto sana viittaa puhekielessä usein myös hallitsemiseen eli vallan käyttöön. Montesquieun vallan kolmijako-oppi on nykymuotoisen länsimaisen demokratian hallintomuodon esikuvana.

Julkinen hallinto

Suomessa eduskunta säätää lait, hallinto toimeenpanee ne ja tuomioistuimet tuomitseva eli soveltavat lakia.

Hallinnolla voidaan tarkoittaa myös julkisen vallan käyttämistä. Julkisen vallan käyttämisen on perustuslain mukaan perustuttava lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkoin noudatettava lakia. Viranomaisten toimivalta on laeilla annetuun vain viranomaiselle määrättyyn tehtävään tarkoitussidonnaisuuden periaatetta noudattaen.

Julkista vallan käyttö on jaettu julkisen vallan käyttöön ja merkittävän julkisen vallan käyttöön. Merkittävää julkista valtaa voivat käyttää vain viranomaiset. Tämä johtuu siitä, että merkittävän julkisen vallan käytössä kajotaan perustavalla tavalla kansalaisten perusoikeuksiin kuten liikkumis- ja sananvapaus. Merkittävän julkisen vallan käyttöä seuraa viranomaisten virkavastuu.

Julkishallinnolla tarkoitetaan joissain yhteyksissä valtion keskushallinnon rakennetta; siinä valtion ylimmät toimielimet ovat eduskunta, presidentti ja valtioneuvosto. Seuraavalla portaalla ovat mm. tuomioistuimet, ministeriöt ja virasto sekä kunnat. Ei ole täysin selvää missä määrin esimerkiksi valtion liiketoiminnan katsotaan kuuluvan julkiseen hallintoon.

Hallinnosta puhutaan myös joskus yksityisten yritysten kohdalla. Esimerkiksi osakeyhtiöillä on oma hallintonsa, josta vastaa muun muassa toimitusjohtaja ja hallitus. Tällaista yrityksen hallintoa ei nimestään huolimatta tule sekoittaa julkiseen hallintoon, jonka toiminnan ylläpitämisestä vastaavat pääasiassa valtio ja kunnat.

 

 

 

Nopeaa apua lakiasioihin.