Rakentaminen

Kiinteistön omistaja ja johtorasitteet kiinteistöllä ›

Joskus kiinteistöä joudutaan käyttämään erilaisten putkien ja johtojen asentamista varten. Jotta tällaisia laitteita voidaan asentaa, vaatii se usein niiden viemistä toisen henkilön omistaman kiinteistön läpi. Siksi saattaisikin olla hankalaa, mikäli tällaisten johtojen asentamiseen tarvittaisiin aina rasitetun kiinteistön omistajan lupaa. Tästä johtuen laki sallii kyseisten laitteiden asentamisen ilman omistajan lupaa. Kiinteistön omistajan velvollisuus Yhdyskuntatekniset laitteet ovat Lue lisää ›

Kenellä on oikeus rakentamiseen? ›

Rakentamisoikeus voi olla periaatteessa kenellä tahansa. Tosin laki asettaa tiettyjä edellytyksiä rakennushanketta johtavalle henkilölle. Edellytyksiä rakennushankkeesta vastaavalla henkilölle on asetettu muun muassa rakennushankkeen suorittamista vastaava kokemus sekä koulutus. Vastaavaa työnjohtajaa koskevat säännökset koskevat vain rakennushankkeita, joihin tarvitaan rakennuslupa. Jos rakentamislupaa ei tarvita, ei rakennusvalvontaa tarvitse suorittaa.  Vastaava Työnjohtaja Sellaiselle rakennushankkeelle, joka edellyttää lupaa, on valittava Lue lisää ›

Rakennusrasite: Pysyvä oikeus käyttää toisen kiinteistön rakennusta ›

Voiko toisen rakennuksia käyttää hyväksi? Miten rakennusrasitteen muodostaminen tehdään? Rakennusrasite tarkoittaa pysyvää oikeutta käyttää toisella kiinteistöllä olevaa rakennusta. Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää rakennusvalvontaviranomainen. Rakennusrasitteet ovat joko sopimukseen perustuvia tai asemakaavan edellyttämiä rakennusrasitteita. Sopimukseen perustuvia rakennusrasitteita ovat mm. perustusrasitteet, rakennerasitteet, laiterasitteet, käyttörasitteet, huoltorasitteet, yhteisrasitteet, seinärasitteet ja sietorasitteet. Sopimukseen perustuvat rasitteet kohdistuvat mm. toisen kiinteistöllä Lue lisää ›

Rakennuslupa: Rakennuksen rakentaminen luvanvaraista ›

Tarvitsetko rakennuslupaa? Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Muita maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia ovat toimenpidelupa, purkamislupa ja maisematyölupa. Maa-ainesten ottaminen vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Rakennuslupa tarvitaan myös korjaus- tai muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen. Vähäisiin rakennushankkeisiin ei tarvita rakennuslupaa. Sen sijaan niihin on haettava toimenpidelupa tai tehtävä hankkeesta ilmoitus kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset luvat Lue lisää ›

Rakennuskielto: Kunta voi määrätä ›

Kuinka pitkään alue voi olla rakennuskiellossa? Kuntakaavojen eli yleis- ja asemakaavojen laatimisvaiheessa kunta voi määrätä kaava-alueelle rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Niiden tarkoituksena on, että kaava-alue pysyy muuttumattomana suunnittelun ajan eikä kaavan toteuttamiselle aiheudu haittaa. Päätös kiellosta tai rajoituksesta voidaan tehdä, kun kaavan laatiminen on tullut vireille. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus tulevat voimaan, kun niistä on kunnassa asianmukaisesti Lue lisää ›

Kiinteistönmuodostus: Kaavoitus nuodatettavana ›

Voinko muodostaa kiinteistön? Kiinteistönmuodostuksen tavoitteena on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen aikaansaaminen. Kiinteistönmuodostuksessa on otettava huomioon sitä sääntelevä kiinteistönmuodostuslaki ja noudatettava kaavoitusta. Kiinteistönmuodostukset toteutetaan kiinteistötoimituksilla. Kiinteistönmuodostusasioita ovat mm. tonttijaot, toimitusten valmistelut, erilaiset kiinteistötoimitukset, hakemuskaavakkeet ja kiinteistötietojärjestelmän otteet.

Kaavoitus: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ›

Mitä ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet? Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Ympäristövaikutusten lisäksi arvioidaan tavoitteiden taloudelliset, sosiaaliset Lue lisää ›

Kaavoitus: Maankäyttö ja rakentaminen ›

Miten maankäyttöä ja rakentamista valvotaan? Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle. Suunnittelun ja ohjauksen avulla halutaan edistää yhteistyötä kansalaisten ja viranomaisten välillä ja parantaa rakentamisen laatua. Maankäytön suunnitteluun kuuluu kolmiportainen kaavoitusjärjestelmä, johon kuuluu maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Taustalla vaikuttavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat Lue lisää ›

Kaavoitus: Maakuntakaava ›

Mitä maakuntakaava kertoo? Maakuntakaava on yleissuunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Sen keskeisimpänä tehtävänä on alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua. Maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja alueen erityispiirteet. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja Lue lisää ›

Kaavoitus: Kunnan yleiskaava ›

Kannattaako kunnan yleiskaavoihin tutustua? Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen sekä niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä Lue lisää ›