Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Kalastukseen käytettävien pyydysten merkintä ›

Pyydysten merkintä on tehtävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Seisova pyydys on pyyntiina paikalle laskettu kalanpyydys, kuten verkko, pitkäsiima, muu koukkupyydys, rysä katiska ja muu sulkupyydys. Kiinteä pyydys on pato ja muu kalastukseen tarkoitettu pysyväisluonteinen rakennelma. Pyydysteen merkintään käytettäviä välineitä ei saa asettaa tai jättää veteen ilman pyydyksiä. Tämä ei kuitenkaan Lue lisää ›

Kielletyt kalastustavat ›

Kielletyt kalastustavat määritellään kalastuslaissa. Kielletyt kalastustavat ei kuitenkaan kääntäen määritä suoraan sallittuja kalastustapoja. Kullekin kalastusalueille annettuja esim. pyyntitapaa ja -välineitä koskevia rajoituksia on lisäksi noudatettava. Kielletyt kalastustavat Kalastuksessa on kiellettyä käyttää räjähdyksellä tai muulla tavalla aikaansaatua painetta ja ampuma-asetta. Kalastaa ei myöskään saa tehdä vesistöä pilaavilla menetelmillä, huumaavilla tai myrkyllisillä aineilla. Kalastuksessa ei saa käyttää Lue lisää ›

Yleiskalastusoikeus ›

Yleiskalastusoikeus on kaikille kuuluva oikeus. Jokaisella on oikeus veloituksetta onkia ja pilkkiä sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla. Vesialueen omistajan oikeus Kalastusoikeuden kuuluu pääsääntöisesti vesialueen omistajalle. Yhteisen vesialueen osakas saa kuitenkin kalastaa vesialueella siten, kuin vesialueen osakaskunta päättää. Tulva-alueella kalastamisesta päättää vesialueen, ei maa-alueen omistaja. Eritysiperusteinen kalastusoikeus Joskus kiinteistöön kuuluu erityisperustaisia Lue lisää ›

Kuolleena löydetty riistaeläin kuuluu yleensä metsästysoikeuden haltijalle ›

Kuolleena löydetty riistaeläin kuuluu pääsääntöisesti alueen metsästysoikeuden haltijalle. Metsästysoikeuden haltijalla on kuitenkin oikeus riistaeläimeen vain jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella. Jos riistaeläintä on metsästetty pyyntiluvan nojalla (esim. hirvi), saa alueen metsästysoikeuden haltija halutessaan pitää eläimen, jos hänellä on samanlainen pyyntilupa. Muussa tapauksessa eläin kuuluu sen omistajalle. Jos kenelläkään ei ole pyyntilupaa riistaeläimeen, Lue lisää ›

Moottorikäyttöisen kulkuneuvon käyttö metsästyksessä ›

Moottorikäyttöisen kulkuneuvon käyttö metsästyksessä on kielletty. Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä. Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta tai veneestä moottorin käydessä. Mikä rikos on Lue lisää ›

Ampumakoe metsästyksen edellytyksenä ›

Ampumakoe on suoritettava, jos metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella. Ampukakokeen tarkoituksena on varmistua siitä, että metsästäjä tuntee aseen, osaa käyttää sitä ja on kohdistanut aseen. Ampumakoe on omiaan vähentämään haavakkojen metsästämistä ja lisää myös turvallisuutta asettamalla metsästäjää ja metsästysasetta koskevat vähimmäiskriteerit suuremman riistan metsästykseen. Ampumakokeita järjestävät riistanhoitoyhdistykset. Hyväksytystä Lue lisää ›

Metsästysvuokrasopimus ›

Alueen omistaja voi antaa metsästysoikeutensa vuokralle kokonaan tai osin. Maanvuokralain mukaisesti tehty vuokrasopimus ei automaattisesti anna oikeutta metsästykseen vuokra-alueella, vaan tästä on erikseen vuokrasopimuksessa mainittava. Se, että on vuokrannut metsästysoikeuden ei kuitenkaan tarkoita, että alueella saisi metsästysoikeuden perusteella metsästää kaikkia lajeja. Metsästysajat, saaliskiintiöt, pyyntilupien takana olevat lajit ja rauhoitusajat on aina huomioitava. Jos toinen sopijapuoli Lue lisää ›

Metsästysaseen kuljettaminen ›

Metsästysaseen kuljettaminen on pitkälti sidoksissa henkilön oikeuteen metsästää kyseisellä alueella. Asetta ei ilman luvallista tarkoitusta tai metysästysoikeuden haltijan suostumusta saa kuljettaa muuten kuin lataamattomana suojuksessa, jos henkilöllä ei ole oikeuttaa metsästää alueella. Metsästysaseen kuljettaminen kulkuneuvoissa Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa asetta on kuljetettava lataamattomana ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Sama pätee metsästysaseen kuljettamiseen ilma-aluksessa ja veneessä moottorin Lue lisää ›

Mikä on paliskunta? ›

Paliskunta on poronhoitoaluella asuvien poronomistajien muodostama paikallisorganisaatio.  Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas. Paliskunnat muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei kuitenkaan vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista, vaan paliskunnalle määrätyt velvoitteet koskevat paliskuntaa. Paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin Lue lisää ›

Oikaisuvaatimus metsästäjätutkinnosta tai ampumakokeesta ›

Oikaisuvaatimus metsästäjätutkinnosta tai ampukakokeesta tulevat eteen lähinnä tilanteissa, joissa ampumakoe tai metsästäjätutkinto on hylätty. Ampumakoe on suoritettava sen joka aikoo metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella. Ampukakokeen sisältö riippuu siitä, mitä aikoo metsästää. Ampumakoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki neljä laukausta vähintään sivuavat osuma-aluetta. Ermielisyys siitä, onko ampumakoe suoritettu hyväksytysti Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksia hyödyntäen ei velvoita henkilöä hankkimaan maanomistajan tai maan haltijan lupaa.

2.

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus.

3.

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa. Asemakaava laaditaan niin, että sillä luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.

4.

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.