Kalastonhoitomaksu on maksettava jokaisen 18-64 vuotiaan kalastajan. Kalastonhoitomaksua ei kuitenkaan tarvitse maksaa pilkkijän, onkijan tai silakkalitkalla kalastajan. Maksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla suuressa osassa maata. Se oikeuttaa myös vapaa-ajan kalastukseen… Lue lisää »
Kalastusoikeus on kalastuslain mukaan yleensä vesialueen omistajalla. Hänen on huolehdittava yhdessä viranomaisten kanssa kalavesien hoidosta, suojelusta ja kalastuksen järjestämisestä. Kalavesiä hoidetaan istutus- ja kunnostustoimin ja ohjaamalla pyyntitapoja. Ryöstökalastus ja kalakantoja… Lue lisää »
Jokamiehenoikeuksien nojalla on jokaisella oikeus onkia, pilkkiä tai harjoittaa viehekalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä. Jokamiehenoikeuksista onginta ja pilkintä ovat maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Niiden käyttöön ei tarvita lupaa. Onkiminen ja pilkkiminen… Lue lisää »
Muinaismuistot ovat kulttuuriympäristön osia, joihin liittyy jokin historiallinen tapahtuma. Muinaismuistot ovat suoraan lain nojalla suojeltuja. Näin nekin kohteet, joita ei ole vielä löydetty, on jo valmiiksi suojan piirissä. Muinaismuistot jaetaan… Lue lisää »
Maan kohoaminen, vesistöjen kuivuminen ja vedenpinnan alentuminen synnyttää rantaviivan siirtymisen seurauksena rantatilan ja vesirajan väliin uutta maa-aluetta eli ns. vesijättöä. Vesijättö kuuluu yleensä vesialueen omistajalle. Siksi se estää usein ranta-alueen… Lue lisää »
Tilusvaihto on kiinteistötoimitus, jossa eri kiinteistöihin kuuluvat alueet vaihdetaan keskenään. Vaihdettavien alueiden tulee olla suunnilleen samanarvoiset. Jos vaihdettavat alueet ovat eriarvoisia, arvoero on korvattava. Yleensä toimitus edellyttää maanomistajien sopimusta alueiden… Lue lisää »
Maanmittauslaitos toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Maanmittauslaitos huolehtii kiinteistötietojärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä. Se tuottaa ja välittää kiinteistöjä, maastoa ja ympäristöä koskevaa tietoa ja palveluja kansalaisten ja yhteiskunnan… Lue lisää »
Lohkominen on tavallisin kiinteistötoimitus. Siinä rajoitettu, karttaan merkitty alue eli määräala muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Kiinteistöä, josta määräala erotetaan, kutsutaan emäkiinteistöksi. Kiinteistöksi erotettu määräala on lohkokiinteistö ja jäljelle jäänyt emäkiinteistön osa… Lue lisää »
Kiinteistönmuodostuksen tavoitteena on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen aikaansaaminen. Kun kiinteistöä lähdetään muodostamaan, on otettava huomioon kiinteistönmuodostuslaki ja kaavoitukset. Kiinteistönmuodostusasioita ovat mm. tonttijaot, toimitusten valmistelut, erilaiset kiinteistötoimitukset, hakemuskaavakkeet ja kiinteistötietojärjestelmän otteet. kiinteistötoimitus Kiinteistötoimituksilla… Lue lisää »
Kiinteistörasite on kiinteistön hyväksi perustettu oikeus toiseen kiinteistöön. Oikeuden haltija saa käyttää toisen kiinteistön aluetta oikeuden sallimissa rajoissa. Kiinteistörasitteet eivät ole henkilökohtaisia ja ne säilyvät kiinteistön omistajavaihdoksista riippumatta. Tavallisimpia kiinteistörasitteita… Lue lisää »
Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.
Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.
Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.