Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Poronhoidon merkkipiiri ›

Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous hoitaa merkkipiirille kuuluvat tehtävät. Kokous antaa lausuntoja poromerkkien myöntämistä ja siirtämistä koskevissa asioissa. Merkkipiirin kokouksen tulee puoltaa poromerkin hyväksymistä tai siirtämistä, jos poromerkki on käyttökelpoinen Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään sääntömääräisiä ja muita asioita ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään: Syyskokouksessa päätetään edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta, vuosikertomuksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille edelliseltä tilikaudelta. Syyskokouksessa päätetään myös poroisännän, varaisännän ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksen päätöksenteko ›

Paliskunnan kokouksen päätöksenteko on menettelyä, jossa päätetään paliskunnan asioista. Paliskunnan muodostavat paliskunnan osakkaat, eli poronomistajat. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista. Poronomistajan oikeus saada poronsa hoidetuksi Poronomistajalla joka asuu poronhoitoalueella on oikeus saada Lue lisää ›

Paliskunnan perustaminen poronhoitoa varten ›

Paliskunnan perustaminen tapahtuu kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Poronhoitoalueella on poronomistajien muodostamia paliskuntia, jotka vastaavat toimialueensa poronhoitoa koskevista tehtävistä ja vastuista. Osakkaat muodostavat paliskunnan. Paliskunnat taas muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen Lue lisää ›

Poronhoitoalue ›

Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen ja entisen Ylikiimingin kunnan alueesta Kiiminkijoen pohjoispuolella olevan alueen, Iistä entisen Kuivaniemen kunnan alueen sekä Puolangasta ja Utajärvestä Kiiminkijoen ja seututien 891 (Hyrynsalmi–Puolanka) pohjoispuolella olevat Lue lisää ›

Viranomaisen talteenotto-oikeus — kalastuslaki ›

Talteenotto-oikeus oikeus sisältää oikeuden otta talteen kalastuksessa käytetyn pyydyksen, kalastusvälineen tai saaliin. Talteenotto-oikeus on kalastusta valvovalla viranomaisella ja hyväksytyllä kalastuksenvalvojalla. Kalastusta valvovia viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen kalastusta valvovat virkamiehet (erätarkastajat) sekä hyväksytyt kalastuksenvalvojat. Tarkastusoikeus on myös valtion kalatalousviranomaisilla. Kalatalousviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä ne elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat. Talteenotto-oikeus ja Lue lisää ›

Saaliintarkastusoikeus kalastuksenvalvonnassa ›

Saaliintarkastusoikeus on kalastusta suorittavan viranomaisen kalastuksen valvontaan liittyvä oikeus eli toimivaltuus. Kalastusta valvovia viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen kalastusta valvovat virkamiehet (erätarkastajat) sekä hyväksytyt kalastuksenvalvojat. Tarkastusoikeus on myös valtion kalatalousviranomaisilla. Kalatalousviranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö sekä ne elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat. Saaliintarkastuoikeus ei ole pakkokeinolain mukaista etsintää ( yleensä paikkaan liittyvänä kalastusrikoksen Lue lisää ›

Milloin kala on vapautettava? — kalastusrikkomus ja -rikos ›

Kala on vapautettava, jos se on pyydetty vastoin annettuja pyyntimittoja. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu rauhoitus- tai kieltoaikana. Myös kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä saatu kala on laskettava veteen. Kielletyllä kalastustavalla tai pyyntimenetelmällä saatu kala on samoin laskettava veteen. Kala on vapautettava rangaistuksen uhalla Kalastusrikkomukseen syyllistyy se joka ei noudata kalastustavasta, Lue lisää ›

Rauhoitetut kalat ja pyyntimitat määritellään asetuksella ›

Rauhoitetut kalat löytyvät kalastusasetuksesta. Rauhoitus voidaan tehdä silloin kun jonkin kalalajin tai -kannan lisääntyminen vaarantuu tai heikentyneiden kantojen suojeleminen sitä edellyttää. Rauhoitus voidaan tehdä koko maata tiettyä aluetta koskevana valtioneuvoston asetuksella. Rauhoitetun kalan pyydystäminen, myynti tai sellaisen kalan pyytämiseen erityisesti soveltuvan pyydysten käyttö on kielletty rauhoitusaikana. Kielletyistä pyydyksistä voidaan säätää asetuksella. Pyyntimitat Kalalajeille tai -kannoille voidaan Lue lisää ›

Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen ›

Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen mahdollista ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) päätöksellä. Päätös voi koskea määrättyllä vesialueella onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta. Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen  – perusteet Ely-keskuksen rajoituspäätös voi perustua käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden tai kalakannan tavanomaista tehokkaamman hoidon tulosten turvaamiseksi tai kalataloudellisten tutkimuksen suorittamiseksi. Päätös voidaan tehdä myös vaarantuneen kalakannan säilymisen turvaamiseksi. Rajoittamisesta voidaan päättää myös kaupallisessa tai Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksia hyödyntäen ei velvoita henkilöä hankkimaan maanomistajan tai maan haltijan lupaa.

2.

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus.

3.

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa. Asemakaava laaditaan niin, että sillä luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.

4.

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.