Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Halkominen: yhteisomistuksen purkaminen ›

Halkomisella puretaan tilan yhteisomistus, jolloin tila jaetaan osakkaiden kesken heidän omistamiensa osuuksien suhteessa. Muun tyyppisiä kiinteistöjä ei halkomalla voida jakaa. Tavallisesti halkominen tulee kyseeseen sellaisissa tilanteissa, joissa yhteisomistajat eivät ole päässeet sopimukseen omistamansa tilan jakamisesta määräaloina. Halkomalla voidaan myös jakaa yhden omistajan tila useaksi tilaksi. Halkominen voidaan suorittaa joko jyvityshalkomisena tai kokonaisarvohalkomisena. Halkomista voi hakea Lue lisää ›

Kaavoitus: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ›

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet auttavat saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Ympäristövaikutusten lisäksi arvioidaan tavoitteiden taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Tavoitteet Lue lisää ›

Kaavoitus: Maankäyttö ja rakentaminen ›

Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja kestävälle kehitykselle. Suunnittelun ja ohjauksen avulla halutaan edistää yhteistyötä kansalaisten ja viranomaisten välillä ja parantaa rakentamisen laatua. Maankäytön suunnitteluun kuuluu kolmiportainen kaavoitusjärjestelmä, johon kuuluu maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaava ja yleiskaava ovat yleispiirteisiä kaavoja, jotka ohjaavat yksityiskohtaisempien kaavojen laatimista. Ne voivat Lue lisää ›

Erätarkastaja valvoo valtion alueiden käytön lainmukaisuutta ›

Erätarkastaja valvoo Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion alueiden käytön lainmukaisuutta erävalvontaan kuuluvassa laajuudessa. Erätarkastajat on sijoitettu julkisten hallintotehtävien yksikköön. Erätarkastajalla on suhteellisen laajat laissa määritellyt toimivaltuudet eränkäyntiin liittyvän rikollisuuden paljastamiseksi. Kelpoisuusehtona ko. virkaan on poliisin perustutukinto. Nykyinen erävalvontalaki on tullut voimaan 1.1.2006. Käytännön tehtävät Erätarkastajat valvovat mm. metsästystä, kalastusta, jokamiehenoikeuksia ja maastoliikennettä. Erätarkastajat valvovat myös valtion Lue lisää ›

Kaavoitus: Maakuntakaava ›

Maakuntakaava on yleissuunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa. Sen keskeisimpänä tehtävänä on alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua, ja se tulee ottaa huomioon laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Maakuntakaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Maakuntakaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut kaavan tulkinnan Lue lisää ›

Kaavoitus: Kunnan yleiskaava ›

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on asutuksen, palvelujen, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittaminen sekä niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus ja taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan Lue lisää ›

Kaavoitus: Alueiden ja maankäytön suunnittelu ›

Kaavoitus on alueiden ja maankäytön tarkoituksenmukaista suunnittelua alueen osoittamiseksi erilaisia tarkoituksia varten. Kaavoituksella luodaan edellytykset yhteiskunnan eri toimintojen sijoittamiselle ja niiden välisille yhteyksille. Kaavan avulla osoitetaan alueet asumista, palveluja, elinkeinotoimintaa, liikennettä ja virkistystoimintoja varten. Alueiden ja maankäytön suunnittelu on järjestetty kolmiportaisen kaavoitusjärjestelmän avulla. Se on tarkoitettu asteittain täsmentyväksi suunnittelujärjestelmäksi. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta ja yleiskaava ohjaa Lue lisää ›

Kaavoitus: Asemakaava-alue ›

Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisesti, miten aluetta tullaan käyttämään. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa on noudatettava. Asemakaava voi koskea kokonaista asuntoaluetta tai joskus jopa vain yhtä tonttia. Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Kaava-alueella tai Lue lisää ›

Jokamiehenoikeudet – toisen mailla liikkuminen ja leiriytyminen ›

Jokamiehenoikeuksien nojalla on sallittua liikkua maastossa jalkaisin, hiihtäen tai pyöräillen. Tällaiseen toimintaan ei tarvita maanomistajan lupaa. Toisin sanoen maanomistaja ei voi kieltää liikkumista maillaan. Liikkumisesta ei saa kuitenkaan aiheutua haittaa maanomistajalle. Maanomistaja ei saa estää liikkumista ilman perusteita. Näin ollen esimerkiksi maanomistajan pystyttämä liikkumisen tai muun jokamiehen oikeuden käytön kieltävä taulu on tehoton, jos siihen Lue lisää ›

Jokamiehenoikeuksiin kuuluu myös velvollisuuksia ›

Jokamiehenoikeuksiin liittyy myös velvollisuuksia. Jokamiehenoikeuksia käytettäessä ei saa aiheuttaa häiriötä maanomistajalle, muille ihmisille eikä eläimille tai luonnolle. Näin ollen esimerkiksi seuraavat asiat ovat kiellettyjä: kasvavien puiden kaataminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kiellettyä on myös puiden, varpujen ja sammalen kerääminen toisen maalta, kaikenlainen roskaaminen luonnossa liikuttaessa on kielletty. Näin ollen esimerkiksi telttaillessa toisen mailla on muistettava Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.

2

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.

3

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.

4

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.