Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Menettämisseuraamus metsästyslain perusteella ›

Menettämisseuraamus metsästyslain perusteella on toissijainen rikoslain 10 luvun mukaisille menettämisseuraamuksille.  Rikoslain puolella on mm. metsästysrikos ja törkeä metsästysrikos. Menettämisseuraamus on mahdollinen myös metsästyslain perusteella. Jos riistaeläin on metsästetty vastoin metsästyslain tai sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä ilman, että toisella oli oikeus metsästää tai ottaa tällainen riistaeläin, tuomitaan eläin tai sen arvo valtiolle menetetyksi. Riistaeläimen arvon Lue lisää ›

Poikkeuslupa riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyyntiin ›

Poikkeuslupa riistalintujen ja ruhoittamattomien lintujen pyyntiin voidaan saada Suomen riistakeskukselta. Yleisenä edellytyksenä on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä Poikkeuslupa riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyyntiin erityiset edellytykset Erityisenä edellytyksenä riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiselle ja tappamiselle on lisäksi, että pyynti on tarpeen A) kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi Lue lisää ›

Riistansuoja-alue ›

Riistansuoja-alue on yksi mahdollinen keino suojella riistaeläintä. Järeämpiä keinoja ovat riistaeläimen rauhoittaminen tai metsästyksen rajoittaminen. Jos olosuhteet riistan oleskelulle ja lisääntymiselle ovat jollakin saarella tai saariryhmällä tai muulla selvästi määritellyllä alueella erityisen suotuisat, ko. alue voidaan muodostaa. Riistansuoja-alue ja suojelumääräykset Riistansuoja-alueelle tulee laatia suojamääräykset, joista ilmenee, miten turvataan alueen luonteen säilyminen ja miten alueen riistaa hyödynnetään. Lue lisää ›

Riistaeläinten rauhoittaminen ›

Riistaeläinten rauhoittaminen on keino suojella riistaeläintä. Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa. Riistaeläinten rauhoittaminen – edellytykset Jos riistaeläimen kannan säilymisen tai riistaeläinlajin häiritsemättömän lisääntymisen turvaaminen sitä edellyttää, riistaeläinlaji on rauhoitettava määräajaksi tai toistaiseksi. Rauhoitettavista riistaeläinlajeista ja niiden rauhoitusajoista säädetään asetuksella. Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää Lue lisää ›

Luonnonsuojelualueen perustaminen yksityiselle alueelle ›

Luonnonsuojelualueen perustaminen yksityiselle alueelle tapahtuu joko ELY-keskuksen tai maanomistajan aloitteesta. Käytävissä neuvotteluissa sovitaan mm. korvauksista ja alueen rauhoitusmääräyksistä. Jos maanomistaja on myötämielinen luonnonsuojelualue voidaan hyväksyä sopimuksella. Hallintolain hengessä asianosaisia on kuultava luonnonsuojelualueen perustamisesta. Ely- antaa perustamisesta päätöksen, jossa käydään läpi alueen rauhoitusmääräykset, maanomistajalle maksettavat korvaukset ym. Päätös on annettava tiedoksi ja se saa lainvoiman 30pv:n Lue lisää ›

Poroja on hoidettava poronhoitolakia noudattaen ›

Poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan, taikka haltijan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Muulla kuin saamelaisalueilla poroja on lisäksi hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Poroja on hoidettava muualla kuin viljelyksillä, taimikoilla Lue lisää ›

Poronhoitorikkomus ›

Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko, josta voidaan märäätä sakkorangaistus. Poronhoitorikkomuksesta ei kuitenkaan määrätä sakkoa, jos samasta teosta on muualla laissa, yleensä rikoslaissa säädetty ankarampi rangaistus. Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko Poronhoitorikkomukseen voi syyllistyä ilman lupaa kuljettamalla tai yrittämällä kuljettaa poroja paliskunnasta toiseen paliskuntaan tai pois Suomesta taikka toisesta valtiosta Suomeen. Samoin vähintään poronhoitorikkomukseen syyllistyy se, joka tahallaan Lue lisää ›

Poromerkki ja mitä se kertoo ›

Poromerkki on korvamerkki. Se kertoo omistussuhteen, eli sen kuka poron omistaa. Laidunnuskauden jälkeen voidaan merkitsemisen ansiosta selvittää, mikä poro on kenenkin. Korvamerkki auttaa myös petovahingon tai esim. liikennevahingon selvittämisessä. Mitä poromerkiltä edellytetään? Merkin on oltava selvästi muista poromerkeistä eroava. Poroja on myös hoidettava niin kaukana toisistaan, ettei sekaantumisen vaaraa ole. Poromerkkiä tehtäessä ei yli kolmannesta korvan Lue lisää ›

Poronhoidon merkkipiiri ›

Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous hoitaa merkkipiirille kuuluvat tehtävät. Kokous antaa lausuntoja poromerkkien myöntämistä ja siirtämistä koskevissa asioissa. Merkkipiirin kokouksen tulee puoltaa poromerkin hyväksymistä tai siirtämistä, jos poromerkki on käyttökelpoinen Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään sääntömääräisiä ja muita asioita ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään: Syyskokouksessa päätetään edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta, vuosikertomuksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille edelliseltä tilikaudelta. Syyskokouksessa päätetään myös poroisännän, varaisännän ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista Lue lisää ›