Metsä

Poroja on hoidettava poronhoitolakia noudattaen ›

Poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan, taikka haltijan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Muulla kuin saamelaisalueilla poroja on lisäksi hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille. Poroja on hoidettava muualla kuin viljelyksillä, taimikoilla Lue lisää ›

Poronhoitorikkomus ›

Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko, josta voidaan märäätä sakkorangaistus. Poronhoitorikkomuksesta ei kuitenkaan määrätä sakkoa, jos samasta teosta on muualla laissa, yleensä rikoslaissa säädetty ankarampi rangaistus. Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko Poronhoitorikkomukseen voi syyllistyä ilman lupaa kuljettamalla tai yrittämällä kuljettaa poroja paliskunnasta toiseen paliskuntaan tai pois Suomesta taikka toisesta valtiosta Suomeen. Samoin vähintään poronhoitorikkomukseen syyllistyy se, joka tahallaan Lue lisää ›

Poromerkki ja mitä se kertoo ›

Poromerkki on korvamerkki. Se kertoo omistussuhteen, eli sen kuka poron omistaa. Laidunnuskauden jälkeen voidaan merkitsemisen ansiosta selvittää, mikä poro on kenenkin. Korvamerkki auttaa myös petovahingon tai esim. liikennevahingon selvittämisessä. Mitä poromerkiltä edellytetään? Merkin on oltava selvästi muista poromerkeistä eroava. Poroja on myös hoidettava niin kaukana toisistaan, ettei sekaantumisen vaaraa ole. Poromerkkiä tehtäessä ei yli kolmannesta korvan Lue lisää ›

Poronhoidon merkkipiiri ›

Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous hoitaa merkkipiirille kuuluvat tehtävät. Kokous antaa lausuntoja poromerkkien myöntämistä ja siirtämistä koskevissa asioissa. Merkkipiirin kokouksen tulee puoltaa poromerkin hyväksymistä tai siirtämistä, jos poromerkki on käyttökelpoinen Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään sääntömääräisiä ja muita asioita ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään: Syyskokouksessa päätetään edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta, vuosikertomuksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille edelliseltä tilikaudelta. Syyskokouksessa päätetään myös poroisännän, varaisännän ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksen päätöksenteko ›

Paliskunnan kokouksen päätöksenteko on menettelyä, jossa päätetään paliskunnan asioista. Paliskunnan muodostavat paliskunnan osakkaat, eli poronomistajat. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista. Poronomistajan oikeus saada poronsa hoidetuksi Poronomistajalla joka asuu poronhoitoalueella on oikeus saada Lue lisää ›

Paliskunnan perustaminen poronhoitoa varten ›

Paliskunnan perustaminen tapahtuu kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Poronhoitoalueella on poronomistajien muodostamia paliskuntia, jotka vastaavat toimialueensa poronhoitoa koskevista tehtävistä ja vastuista. Osakkaat muodostavat paliskunnan. Paliskunnat taas muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen Lue lisää ›

Poronhoitoalue ›

Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen ja entisen Ylikiimingin kunnan alueesta Kiiminkijoen pohjoispuolella olevan alueen, Iistä entisen Kuivaniemen kunnan alueen sekä Puolangasta ja Utajärvestä Kiiminkijoen ja seututien 891 (Hyrynsalmi–Puolanka) pohjoispuolella olevat Lue lisää ›

Metsästysaseen kuljettaminen ›

Metsästysaseen kuljettaminen on pitkälti sidoksissa henkilön oikeuteen metsästää kyseisellä alueella. Asetta ei ilman luvallista tarkoitusta tai metysästysoikeuden haltijan suostumusta saa kuljettaa muuten kuin lataamattomana suojuksessa, jos henkilöllä ei ole oikeuttaa metsästää alueella. Metsästysaseen kuljettaminen kulkuneuvoissa Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa asetta on kuljetettava lataamattomana ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Sama pätee metsästysaseen kuljettamiseen ilma-aluksessa ja veneessä moottorin Lue lisää ›

Mikä on paliskunta? ›

Paliskunta on poronhoitoaluella asuvien poronomistajien muodostama paikallisorganisaatio.  Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas. Paliskunnat muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei kuitenkaan vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista, vaan paliskunnalle määrätyt velvoitteet koskevat paliskuntaa. Paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin Lue lisää ›