Metsäkeskuksen on neuvoteltava metsänkäyttöilmoituksessa ilmenevistä ongelmista hakkuuoikeuden haltijan kanssa. Jos hakkuuoikeuden haltija ei suostu neuvotteluihin tai aloitettu hakkuu on selvästi lainvastainen, metsäkeskus voi kieltää toimenpiteen. Tällainen käsittelykielto voidaan asettaa toistaiseksi… Lue lisää »
Metsälain tarkoituksena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Lailla varmistetaan, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään. kasvatus- ja uudistushakkuu Metsänhakkuu voidaan suorittaa kahdella… Lue lisää »
Alueellinen ympäristökeskus voi rajoittaa maastoliikennettä. Alueellista kieltoa tai rajoitusta voi hakea mm. yksityinen maanomistaja, jota asia koskee. Ympäristökeskukset huolehtivat siitä, että moottorikelkkailu tai muu maastoliikenne ei uhkaa haavoittuvia luontoalueita. Myös… Lue lisää »
Metsästysaseen kuljettaminen on pitkälti sidoksissa henkilön oikeuteen metsästää kyseisellä alueella. Asetta ei ilman luvallista tarkoitusta tai metysästysoikeuden haltijan suostumusta saa kuljettaa muuten kuin lataamattomana suojuksessa, jos henkilöllä ei ole oikeuttaa… Lue lisää »
Paliskunnan kokouksen päätöksenteko on menettelyä, jossa päätetään paliskunnan asioista. Paliskunnan muodostavat paliskunnan osakkaat, eli poronomistajat. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä… Lue lisää »
Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen… Lue lisää »
Paliskunta on poronhoitoaluella asuvien poronomistajien muodostama paikallisorganisaatio. Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas. Paliskunnat muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä… Lue lisää »
Paliskunnan perustaminen tapahtuu kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Poronhoitoalueella on poronomistajien muodostamia paliskuntia, jotka vastaavat toimialueensa poronhoitoa koskevista tehtävistä ja vastuista. Osakkaat muodostavat… Lue lisää »
Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään:… Lue lisää »
Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous… Lue lisää »