Yhteisalueet

Maisemansuojelu ›

Maisemansuojelu on toimintaa, jossa pyritään säilyttämään maiseman hyväksi todettuja ja jonkun mielestä kauniitakin ominaisuuksia. Toisin kuin luonnonsuojelussa, maisemansuojelussa ei pyritä pitämään aluetta koskemattomana. Maisemansuojelu ja sen keinot Kansainvälisesti maisemanhoidon tavoitteet on määritelty eurooppalaisessa maisemayleissopimuksessa, jonka suomi hyväksyi vuonna 2006. Maisemansuojelualue voidaan perustaa ympäristöministeriössä, jos maisema on valtakunnallisesti arvoka. Suomessa on 156 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne Lue lisää ›

Luonnonsuojelualueen perustaminen valtion maille ›

Luonnonsuojelualueen perustaminen käynnistyy yleensä esisuojelukiinteistön muodostamisella. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Valtion maille luonnonsuojelualue perustetaan perustamissäädöksellä, joka voi olla laki, valtioneuvoston tai ministeriön asetus. Luonnonsuojelualueella on lähtökohtaisesti kaikki luontoa muuttava toiminta kielletty. Sinne ei saa esim. rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä. Luonnonsuojelualueen perustaminen perustamissäädöksen jälkeen Säädöksen voimaantulon jälkeen muodostetaan suojelukiinteistö. Erillistä kiinteistötoimitusta ei edellytä, jos Lue lisää ›

Poronhoitorikkomus ›

Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko, josta voidaan märäätä sakkorangaistus. Poronhoitorikkomuksesta ei kuitenkaan määrätä sakkoa, jos samasta teosta on muualla laissa, yleensä rikoslaissa säädetty ankarampi rangaistus. Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko Poronhoitorikkomukseen voi syyllistyä ilman lupaa kuljettamalla tai yrittämällä kuljettaa poroja paliskunnasta toiseen paliskuntaan tai pois Suomesta taikka toisesta valtiosta Suomeen. Samoin vähintään poronhoitorikkomukseen syyllistyy se, joka tahallaan Lue lisää ›

Poromerkki ja mitä se kertoo ›

Poromerkki on korvamerkki. Se kertoo omistussuhteen, eli sen kuka poron omistaa. Laidunnuskauden jälkeen voidaan merkitsemisen ansiosta selvittää, mikä poro on kenenkin. Korvamerkki auttaa myös petovahingon tai esim. liikennevahingon selvittämisessä. Mitä poromerkiltä edellytetään? Merkin on oltava selvästi muista poromerkeistä eroava. Poroja on myös hoidettava niin kaukana toisistaan, ettei sekaantumisen vaaraa ole. Poromerkkiä tehtäessä ei yli kolmannesta korvan Lue lisää ›

Poronhoidon merkkipiiri ›

Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous hoitaa merkkipiirille kuuluvat tehtävät. Kokous antaa lausuntoja poromerkkien myöntämistä ja siirtämistä koskevissa asioissa. Merkkipiirin kokouksen tulee puoltaa poromerkin hyväksymistä tai siirtämistä, jos poromerkki on käyttökelpoinen Lue lisää ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään sääntömääräisiä ja muita asioita ›

Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään: Syyskokouksessa päätetään edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta, vuosikertomuksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille edelliseltä tilikaudelta. Syyskokouksessa päätetään myös poroisännän, varaisännän ja muiden hallituksen jäsenten palkkioista Lue lisää ›

Paliskunnan perustaminen poronhoitoa varten ›

Paliskunnan perustaminen tapahtuu kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Poronhoitoalueella on poronomistajien muodostamia paliskuntia, jotka vastaavat toimialueensa poronhoitoa koskevista tehtävistä ja vastuista. Osakkaat muodostavat paliskunnan. Paliskunnat taas muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen Lue lisää ›

Poronhoitoalue ›

Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen ja entisen Ylikiimingin kunnan alueesta Kiiminkijoen pohjoispuolella olevan alueen, Iistä entisen Kuivaniemen kunnan alueen sekä Puolangasta ja Utajärvestä Kiiminkijoen ja seututien 891 (Hyrynsalmi–Puolanka) pohjoispuolella olevat Lue lisää ›

Mikä on paliskunta? ›

Paliskunta on poronhoitoaluella asuvien poronomistajien muodostama paikallisorganisaatio.  Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas. Paliskunnat muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei kuitenkaan vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista, vaan paliskunnalle määrätyt velvoitteet koskevat paliskuntaa. Paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin Lue lisää ›

Yhteismetsä: Kiinteistöjen yhteinen alue ›

Kannattaako yhteismetsä? Yhteismetsä on kiinteistöjen yhteinen alue, jota käytetään kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsän osakkaita ovat ne, jotka omistavat osuuden yhteismetsästä. Yhdistämällä voimansa osakkaat voivat suorittaa metsätaloudelliset toimenpiteet tarkoituksenmukaisemmin ja edullisemmin ja hakkuutuotot jakautuvat tasaisemmin. Yhteismetsän tuotto kuuluu sen osakkaille. Yhteismetsiin sovelletaan yhteisaluelain sijasta yhteismetsälakia. Yhteismetsän muodostamisesta säädetään kiinteistönmuodostamislaissa. Yhteismetsän muodostamisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista. Lue lisää ›