Ympäristö ja asuminen

Ympäristöä ja asumista säädellään erilaisin keinoin. Asumista ja ympäristöä turvataan esimerkiksi kaavoitusten, maankäytön suunnittelun sekä katujen ja yleisten alueiden hallinnalla, kehittämisellä ja ylläpitämisellä. Lisäksi ympäristöä ja luontoa suojellaan samaisilla teoilla. Ympäristö ja asuminen -osuudesta löydät tietoa muun muassa kiinteistötoimituksesta, teistä, vesistöistä ja yhteisalueista.

Metsästysaseen kuljettaminen ›

Metsästysaseen kuljettaminen on pitkälti sidoksissa henkilön oikeuteen metsästää kyseisellä alueella. Asetta ei ilman luvallista tarkoitusta tai metysästysoikeuden haltijan suostumusta saa kuljettaa muuten kuin lataamattomana suojuksessa, jos henkilöllä ei ole oikeuttaa metsästää alueella. Metsästysaseen kuljettaminen kulkuneuvoissa Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa asetta on kuljetettava lataamattomana ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Sama pätee metsästysaseen kuljettamiseen ilma-aluksessa ja veneessä moottorin Lue lisää ›

Ympäristövahinko, syy-yhteys harjoitettuun toimintaan ›

Jotta ympäristövahinko tulisi korvattavaksi, on ympäristöä pilaavan toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oltava syy-yhteys. Toisin sanoen aiheutuneen vahingon on oltava todennäköinen seuraus ympäristöä pilaavasta toiminnasta. Esimerkki: Kaupunki rakennutti katuverkostoa. Kadun rakentamisesta oli aiheutunut tärinää. Tärinä oli aiheuttanut kadun varrella sijaitsevien rakennusten seiniin halkeamia. Halkeamat rakennusten seinissä olivat todennäköinen seuraus katuverkoston rakentamisesta aiheutuneesta tärinästä. Kaupungin oli Lue lisää ›

Ympäristövahingot, mitä korvataan? ›

Ympäristövahinkona voidaan korvata henkilölle aiheutuneet vahingot. Esimerkiksi jos toiminnan nostattama pöly aiheuttaa henkilölle äkillisesti hengitystietulehduksia, voivat ne tulla korvattavaksi ympäristövahinkoina. Ympäristövahinkona voidaan korvata esinevahingot. Toisin sanoen korvataan sellaiset vahingot, jotka esimerkiksi juuri pöly tai tärinä aiheuttaa henkilön omaisuudelle. Esimerkiksi jos läheisen kallion räjäytystöiden vuoksi henkilön omistaman asunnon rakenteisiin tulee säröjä, voi kyse olla esinevahinkona korvattavasta ympäristövahingosta. Ympäristövahinkona voidaan korvata vähäistä Lue lisää ›

Ympäristövahingot, vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus ›

Vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus rajoittaa ympäristövahingon aiheuttajan korvausvastuuta. Sietämisvelvollisuus tarkoittaa, että vähäisinä pidettävät ja tavanomaiset häiriöt eivät kuulu korvattaviksi. Jos aiheutunut häiriö on yleinen seuraus kyseisestä toiminnasta eli jos se tapahtuu aina, kun kyseistä toimintaa harjoitetaan, kyseessä ei ole ympäristövahinko. Ihmisillä on velvollisuus sietää häiriöitä kohtuullisessa määrin. Häiriöitä on siis siedettävä, jos niitä voidaan pitää kohtuullisina. Kohtuullisuutta Lue lisää ›

Ympäristövahingot, keneltä vaaditaan korvauksia? ›

Ympäristövahinkojen korvaamisesta on vastuussa se, jonka toiminnasta vahinko on todennäköisesti aiheutunut. Yleensä korvausvelvollisuus kuuluu toiminnanharjoittajalle. Se voi kuulua myös toiminnanharjoittajaan rinnastettavalle taholle tai toiminnan luovutuksensaajalle. Korvausvaatimus on esitettävä toiminnanharjoittajalle. Vahingonkärsijän on itse vaadittava korvauksia. Vaatimuksen seurauksena osapuolet voivat keskenään sopia maksettavista korvauksista. Jos sopuun ei päästä, vahingonkärsijällä on mahdollisuus saattaa korvausasia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tällöin kanne Lue lisää ›

Ympäristövahingon aiheuttajalla on ankara vastuu ›

Ympäristöä pilaavan toiminnan harjoittajalla on ns. ankara vastuu aiheutuneista vahingoista. Se tarkoittaa, että ympäristövahingon aiheuttajan korvausvastuu ei riipu tuottamuksesta. Toiminnanharjoittaja on siis vastuussa aiheutuneista vahingoista, vaikka ei olisikaan aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai huolimattomuudellaan. Ankaraa vastuuta on perusteltu ensinnäkin sillä, että ympäristölle riskialtista toimintaa harjoitettaessa ei voida koskaan kokonaan poistaa vahinkoriskiä. Toimintaan liittyy aina pieni mahdollisuus siitä, että Lue lisää ›

Toiminnanharjoittajalla on oltava ympäristövahinkovakuutus ›

Ympäristövahinkovakuutus takaa, että aiheutuneet ympäristövahingot korvataan vahingonkärsijälle, vaikka korvauksia ei saataisi perityksi itse vahingon aiheuttajalta. Se on siis toissijainen keino saada korvauksia aiheutuneesta ympäristövahingosta. Ympäristövahinkovakuutuksella voidaan korvata aiheutuneet ympäristövahingot sekä ympäristövahinkojen torjunta- ja ennallistamiskustannukset. Ympäristövahinkovakuutus on tietyin edellytyksin pakollinen toiminnanharjoittajalle. Toiminnan harjoittajan on pakko ottaa vakuutus, jos toimintaan liittyy olennainen ympäristövahingon vaara. Samoin vakuutus on Lue lisää ›

Mitä ovat ympäristövahingot? ›

Ympäristövahingolla tarkoitetaan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta ympäristölle tapahtunutta vahinkoa. Vahinko voi johtua esimerkiksi onnettomuudesta, laiminlyönnistä tai tahallaan aiheutettuna eli esimerkiksi rikoksen johdosta. Vahinko luokitellaan ympäristövahingoksi, jos se johtuu a) veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta, b) melu-, tärinä-, säteily-, valo-, lämpö- tai hajuhaitasta tai c) muusta vastaavasta häiriöstä. Esimerkki ympäristövahingosta: Tehtaan jätevesialtaasta on päässyt vuotamaan jätevettä Lue lisää ›

Ympäristövahinko: Korvausvelvollisen lunastamisvelvollisuus ›

Jos kiinteistö on ympäristövahingon seurauksena käynyt omistajalleen hyödyttömäksi tai sen käyttö tarkoitukseensa on olennaisesti vaikeutunut, korvausvelvollisella voi olla velvollisuus lunastaa koko kiinteistö tai pilaantunut osa siitä. Esimerkiksi, jos viljelymaata ei voi enää käyttää viljelytarkoituksessa, koska maaperä on pilaantunut läheisen tehtaan päästöjen vuoksi, voi tehtaalle syntyä velvollisuus lunastaa pilaantunut kiinteistö. Kiinteistön omistajan on itse vaadittava lunastusta Lue lisää ›

Ennakoimalla voidaan välttää ympäristövahingot ›

Ympäristövahinkoja pyritään välttämään ennakolta. Suomessa kaikkeen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan ympäristölupa. Toimintaa ei saa harjoittaa, jos lupaa ei myönnetä. Jos kyse on tilapäisestä toiminnasta, josta aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaara, riittää luvan sijasta kirjallinen ilmoitus. Tilapäisessä toiminnassa voi olla kyse esimerkiksi äänekkäästä yleisötilaisuudesta aiheutuvasta meluhaitasta. Ympäristöä mahdollisesti pilaavan toiminnan harjoittajalla on velvollisuus olla selvillä Lue lisää ›

Rakennuslupa

Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistus­suhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.

2

Naapurit

Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.

3

Asemakaava

Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.

4

Kiinteistön lohkominen

Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.