Yritykset

Tuomion täydentäminen ›

Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12 §:ssä ja rikosprosessilain 11 luvun 10 ja 11 §:ssä. Siviiliasiassa tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä täydentää tuomiota, jos alkuperäisessä tuomiossa ei ole annettu ratkaisua asianosaisen vaatimuksesta. Lue lisää ›

Poissaolokäsittely rikosprosessissa ›

Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja toimivuutta. Asia voidaan ensinnäkin tutkia ja ratkaista vastaajan eli syytetyn poissaolosta huolimatta, kun vastaajan läsnäolo ei ole tarpeen asian selvittämiseksi ja hänet on kutsuttu tuomioistuimeen Lue lisää ›

Prekluusio ›

Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä vedota sellaiseen seikkaan, johon hän ei valmistelussa ole vedonnut. Uusia todisteita ei enää valmistelun jälkeen voi ilmoittaa. Vedotakseen uuteen seikkaan pääkäsittelyssä tulee asianosaisen saattaa todennäköiseksi, Lue lisää ›

Kirjallinen menettely rikosprosessissa ›

Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen menettelyn edellytykset Kirjallinen menettely on mahdollinen vain syyttäjän ajamissa rikosjutuissa. Kirjallinen menettely edellyttää myös, että syytetyn tulee olla täysi-ikäinen. Jos syytetty ei teon tehdessään ollut Lue lisää ›

Vuosiloma: työssäolon veroinen työaika ›

Mikä on työssäolon veroinen työaika? Työntekijä ei aina ole töissä mutta lain mukaan muu aika voidaan lasketa työssäolon veroisena aikana. Vuosilomalain 7 §:n mukaan työssäolon veroisena aikana pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan työntekijälle. Työssäolon veroista aikaa ovat myös työaikajärjestelmän mukaiset tasoittumisvapaat siltä osin kuin niiden määrä ylittää neljä päivää. Lue lisää ›

Vuosiloman pituus ›

Vuosiloman laskeminen Vuosiloman laskemiseen sovelletaan tarkkoja määräyksiä. Vuosilomalain säännöksiä sovelletaan työntekijöihin, virkamiehiin ja viranhaltijoihin. Vuosilomaa koskevat määräykset ovat vuosilomalaissa, mutta sen lisäksi työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä vuosilomaan liittyen.  Vuosilomalain mukaan työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomamääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on kuitenkin Lue lisää ›

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR): keskeisimmät muutokset ›

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR) tulee sovellettavaksi 25.5.2018, ja se tuo mukanaan liudan uudistuksia, jotka parantavat yksilön mahdollisuuksia määrätä omista henkilötiedoistaan. Asetus myös tiukentaa rekisterinpitäjän vastuuta henkilötietojen käsittelijänä. Yksi keskeisimmistä asetuksen tuomista uudistuksista on oikeus tulla unohdetuksi (right to be forgotten). Sen mukaan henkilöä koskevat tiedot tulee poistaa rekisteristä, kun hän ei Lue lisää ›

Työsopimukseen sovellettava laki ›

Yleinen periaate on, että sopimukseen sovelletaan sen valtion lakia, josta osapuolet ovat sopineet. Sopimusehdon, jossa sopimukseen sovellettavasta laista sovitaan, on oltava nimenomainen tai sovellettavan lain on käytävä riittävästi ilmi sopimusehdoista tai olosuhteista. Kyseisen sopimusehdon eli lakiviittauksen voivat osapuolet määrätä koskemaan koko sopimusta tai vain osaa siitä. Lakiviittauksella ei kuitenkaan voida syrjäyttää ilman lakiviittausta sovellettavan lain Lue lisää ›

Kohtuullisuusperiaate työsopimuksissa ›

Kohtuullisuusperiaate Työsopimuksen ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta, jos ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta ja niiden huomiotta jättämisestä säädetään oikeustoimilaissa. Sopimusehto on voinut olla kohtuuton jo sopimuksen tekemisestä lähtien tai se on voinut tulla kohtuuttomaksi olosuhteiden muutosten vuoksi. Kohtuuttomuutta arvioidessa huomioidaan sopimusosapuolten asema oikeustoimen aikaan, Lue lisää ›

Työsuhteen päättämissopimus ›

Työsuhteen päättämissopimuksella työnantaja ja työntekijä sopivat työsuhteen päättymisestä. Työsuhteen päättämissopimus on vapaaehtoinen ja se on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsuhteen päättämissopimuksen tekemiselle voi olla monia syitä. Työsuhteen päättämissopimuksen tekeminen voi olla esimerkiksi vaihtoehto taloudellisesta ja tuotannollisesta syystä irtisanomiselle. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsuhteen päättämissopimuksesta vaihtoehtona työsopimuksen irtisanomiselle työntekijästä johtuvasta syystä. Kun sopiminen tapahtuu yhteisymmärryksessä Lue lisää ›