Yritykset

Euroopan parlamentti ›

Parlamentin tehtävät Parlamentin tehtävät jakaantuu kolmeen osa-alueeseen. Parlamentin tärkein tehtävä on osallistua EU-lainsäädäntöön hyväksymällä yhteisesti EU:n neuvoston kanssa Euroopan komission lakiehdotuksia. Lisäksi parlamentti päättää kansainvälisistä sopimuksista, EU:n mahdollisesta laajentumisesta ja arvioi Euroopan komission työohjelmaa. Toisena tärkeänä tehtävänä parlamentti toimii kaikkien toimielinten demokraattisena valvojana. Lisäksi parlamentti valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy uuden komission kokonaisuudessaan. Parlamentilla Lue lisää ›

Euroopan unionin neuvosto ›

EU neuvosto Euroopan unionin neuvosto toimii EU:n tärkeimpänä lakisäätävänä elimenä, joka koostuu jäsenmaiden hallituksen edustajista. Neuvosto on luotu 1957 perussopimuksilla. Neuvosto koostuu jäsenmaiden ministereistä. Neuvoston esityslistan aiheet ratkaisevat, ketkä jäsenmaiden ministereistä osallistuvat neuvoston kokoukseen. Kullakin neuvoston ministerillä on jäsenvaltionsa hallitusta sitovat valtuudet. Neuvoston puheenjohtajamaa vaihtuu puolen vuoden välein. Kukin jäsenvaltio toimii puheenjohtajamaan vuorollaan. Puheenjohtajana toimii Lue lisää ›

Euroopan unionin perusoikeuskirja ›

Euroopan unionin perusoikeuskirja määrittää ja vahvistaa perusoikeudet, jotka ovat turvattava sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön toimin. Nämä perusoikeudet koskevat EU:n kansallisten ja EU:n alueella asuvien henkilöiden yksilö- ja kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Perusoikeuskirja julkaistettiin vuonna 2000 Nizzassa, jolloin Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat ensimmäisen julistuksen persuoikeuskirjasta. Vuonna 2000 perusoikeuskirjasta ei tullut Lue lisää ›

Euroopan Unionin tuomioistuin ›

EU tuomioistuin varmistaa ja valvoa, että EU:n lainsäädäntö tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla ja samoilla ehdoilla kaikissa EU:n jäsenmaissa. Tämän lisäksi EU:n tuomioistuin valvoo lisäksi, että jäsenmaat ja unionin toimielimet noudattavat unionin lainsäädäntöä. EU-lainsäädännön tulkitseminen EU tuomioistuimen tehtäviin kuuluu EU- lainsäädännön tulkinta ennakkoratkaisumuodossa. EU tuomioistuin valvoo ja varmistaa, että jäsenmaiden tuomioistuimet soveltavat EU-lainssäädäntöä asianmukaisesti. Kansallinen Lue lisää ›

Laillisuusperiaate rikosoikeudessa ›

Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on Lue lisää ›

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus ›

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus perustuu siihen, että vuokralainen ei noudata lakia tai vuokrasopimusta ja jättää esimerkiksi vuokrat maksatta. Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus Huoneenvuokralaissa on luetteloitu tilanteet, joissa vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus: 1) jos vuokralainen laiminlyö suorittaa vuokran säädetyssä tai sovitussa ajassa; 2) jos vuokraoikeus siirretään taikka huoneisto tai sen Lue lisää ›

Vuokrasopimuksen irtisanominen ›

Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, joka yleisemmin tunnetaan huoneenvuokralakina, 54 §:n 1 momentin mukaan vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen, on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, josta käy ilmi päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Saman pykälän 2 momentin mukaan myös vuokralaisen on irtisanoessaan vuokrasopimuksen, toimitettava kirjallinen irtisanomisilmoitus vuokranantajalle tai sille, jolle vuokranantaja on antanut tehtäväksi Lue lisää ›

Sopimuksen pätemättömyys ›

Sopimuksen pätemättömyys voi johtua oikeustoimilain pätemättömyysperusteista (3 L). Näin ollen esim. pakolla tai petollisella viettelyllä aikaansaatu sopimus ei sido. Pätemättömyydessä on kysymys sopimuksen oikeusvaikutuksista. Oikeustoimi on pätemätön, jos molempiin alla mainittuihin kysymyksiin vastataan kielteisesti. Velvoittaako sopimus luontoissuoritukseen? Velvoittaako sopimus positiivisen sopimusedun mukaiseen vahingonkorvaukseen? Sopimus on kaksipuolinen, sitä ei siis pidetä pätemättömänä, jos jompikumpi osapuolista on Lue lisää ›

Ehto sopimuksessa ›

Ehto on sopimuksen sivumääräys. Ehdon mukaan koko sopimuksen syntyminen voi riippua jostakin tulevaisuuden tapahtumasta. Mikäli tämä tapahtuma on epävarma, kutsutaan sivumääräystä ehdoksi. vrt. vakuutusehdot. Ehto  voi olla varsinainen tai epävarsinainen Varsinaiset ehdot on erotettava epävarsinaisista ehdoista, joita ovat: 1.Sopimusehto, joka kuuluu sopimukseen jo lain määräyksen johdosta. 2. Sopimusehto, jonka mukaan sopimuksen oikeusvaikutukset riippuvat nykyisyyteen tai menneisyyteen Lue lisää ›

Sopimuksen synty ›

Sopimuksen synty tarkoittaa sitä hetkeä sopimuksentekoprosessissa, jolloin sopimuksen katsotaan tulleen voimaan. Kysymys on merkityksellinen esim. sen kannalta missä vaiheessa neuvotteluja sopimuksista voi vielä vetäytyä. Sopimuksen syntyminen on usein prosessi ja yhden syntyhetken määritteleminen voi olla perinteistä tarjous-vastaus mekanismia huomattavasti vaikeampi määritellä. Sopimuksen synty eroaa sopimustyypeittäin 1.konsensuaalisopimukset. Sopimus tulee voimaan asianosaisten ollessa yksimielisiä tahdonilmaisujen muodosta riippumatta. Lue lisää ›