Työntekijöille on laissa turvattu järjestäytymisvapaus. Järjestäytymisvapaus kuuluu työntekijän yhdistymisvapauteen. Lain mukaan työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan, tai perustaa luvallinen yhdistys. Työntekijällä on niin ikään… Lue lisää »
Lakiin on kirjattu eräitä määritelmiä työrikoksiin liittyen. Työnantajalla tarkoitetaan sitä, joka työsuhteessa taikka virka- tai siihen rinnastettavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa teettää työtä, sekä sitä, joka tosiasiallisesti käyttää työnantajalle kuuluvaa päätösvaltaa. Työnantajan edustajalla… Lue lisää »
Lain mukaan yksityisiä työvoimapalveluja tarjoavat eivät saa periä maksua henkilöasiakkaalta tarjoamistaan palveluista, jotka vastaavat työnvälityspalveluja, avoimia työpaikkoja ja työnhakua koskevaa tiedon välittämistä ja neuvontaa tai työnhakijaksi rekisteröimistä. Maksua ei saa… Lue lisää »
Työturvallisuusrikokseen voi syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja, joka rikkoo tai laiminlyö työturvallisuusmääräyksiä. Kyseessä on työturvallisuusrikos, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai huolimattomuudesta: rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden… Lue lisää »
Työntekijöiden syrjinnästä on laajalti lainsäädäntöä. Esimerkiksi työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Mikäli työnantaja tai tämän edustaja kuitenkin syrjii työnhakijaa tai työntekijää, hän voi syyllistyä rikokseen. Työsyrjinnästä tuomitaan sakkoa… Lue lisää »
Vahingontekorikoksia ovat vahingonteko, datavahingonteko sekä näiden rikosten lievät ja törkeät tekomuodot. Vahingontekorikoksia koskee tietty erityissääntely yhteisen omaisuuden, syyteoikeuden ja toimenpiteistä luopumisen osalta. Ensinnäkin laissa on säädelty, että vahingontekorikoksiin syyllistyy myös… Lue lisää »
Vahingonteko voidaan tuomita myös lievänä tai törkeänä. Arvioinnin pohjana on vahingonteon tunnusmerkistö. Vahingontekoon syyllistyy henkilö, joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta. Myös törkeä ja lievä vahingonteko edellyttää tekijän tahallisuutta.… Lue lisää »
Mikäli henkilö oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, katsotaan hänen syyllistyvän vahingontekoon. Kyseessä on vahingonteko myös silloin, kun teko kohdistuu yhteiseen omaisuuteen, johon tekijällä on osuus. Vahingonteko kohdistuu konkreettiseen omaisuuteen,… Lue lisää »
Valtiopetos on erittäin vakava rikos, ja se voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä tuomita myös törkeänä. Arvioinnin pohjana on valtiopetoksen tunnusmerkistö. Teko katsotaan törkeäksi, mikäli kyseessä on tilanne, jossa valtiopetoksessa rikoksentekijänä on… Lue lisää »
Valtiopetos on rikos, jonka tavoitteena on kumota Suomen valtiosääntö tai muuttaa sitä taikka, muuttaa Suomen valtiojärjestystä, syrjäyttää tasavallan presidentin, valtioneuvoston tai eduskunnan taikka kokonaan tai osaksi estää niitä käyttämästä toimivaltaansa.… Lue lisää »