Tuottamusvastuu on vahingonkorvausoikeuden keskeisin vastuuperuste. Sen lähtökohtana on, että vahingon aiheuttaja on velvollinen korvaamaan toiselle aiheuttamansa vahingon, jos hän on toiminut tahallisesti tai huolimattomasti. Tuottamusvastuuta sovelletaan erityisesti tilanteissa, joissa osapuolten… Lue lisää »
Kontrollivastuu on sopimusoikeudellinen vastuuperuste, joka sijoittuu tuottamusvastuun ja ankaran vastuun väliin. Kontrollivastuu tarkoittaa, että sopimusrikkomus johtaa lähtökohtaisesti vahingonkorvausvastuuseen ilman, että vahingonkärsineen tarvitsee osoittaa vastapuolen toimineen huolimattomasti. Vahingonkorvausvastuusta vapautuminen on kuitenkin… Lue lisää »
Ekskulpaatiovastuu on sopimusoikeudellinen vastuuperuste, jonka ydinidea on, että sopimusrikkomuksen jälkeen sopimusta rikkoneen osapuolen oletetaan toimineen huolimattomasti. Tämän vuoksi hänen on itse osoitettava toimineensa riittävän huolellisesti tai että sopimusrikkomus johtui hänestä… Lue lisää »
Sopimussuhteisessa vahingonkorvauksessa tehdään jako välittömiin ja välillisiin vahinkoihin. Erottelulla on suuri merkitys, koska vahingon laatu vaikuttaa siihen, millä perusteella vahingon aiheuttaja on vastuussa vahingosta ja kuinka helposti korvausta voidaan vaatia.… Lue lisää »
Konkurssi on oikeudellinen menettely, jossa velallisen omaisuus myydään ja saadut varat jaetaan velkojille. Vaikka konkurssi yhdistetään usein yrityksiin, konkurssilain mukaan myös luonnollinen henkilö eli yksityishenkilö voidaan Suomessa asettaa konkurssiin. Käytännössä… Lue lisää »
Passiivisaatava tarkoittaa ulosotossa olevaa velkaa, jonka aktiivinen perintä on keskeytetty, koska velalliselta ei ole löytynyt ulosmittauskelpoista omaisuutta tai tuloja. Tällöin saatava voidaan merkitä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi. Ulosottoasian vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen,… Lue lisää »
Perusteettoman edun palautus on vakiintunut oikeusperiaate, jonka tarkoituksena on estää tilanteet, joissa joku hyötyy toisen kustannuksella ilman hyväksyttävää oikeudellista perustetta. Sen olemassaolo perustuu oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen sekä myös lainsäädäntöön erityistilanteissa. Käytännössä… Lue lisää »
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaan vuokrasopimus ja sen muutokset on tehtävä kirjallisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suullinen vuokrasopimus olisi automaattisesti mitätön. Myös suullinen vuokrasopimus on lähtökohtaisesti voimassa, mutta jos… Lue lisää »
Vilpitön mieli (latinaksi bona fides) on oikeudellinen termi, joka nousee esiin monilla eri oikeuden aloilla. Se tulee arvioitavaksi esimerkiksi omaisuuden luovutuksissa, sopimussuhteissa, vakuutusoikeudessa ja perusteettoman edun palautusta koskevissa asioissa. Jos… Lue lisää »
Ulosotto voi myydä kotina käytetyn asunnon velkojen maksamiseksi, mutta se on yleensä vasta viimesijainen ulosmittauskohde. Ulosottokaari sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on turvata velallisen asuminen ja toimeentulo. Henkilökohtaisen asunnon myyntiin voidaan… Lue lisää »