Kontrollivastuu on sopimusoikeudellinen vastuuperuste, joka sijoittuu tuottamusvastuun ja ankaran vastuun väliin. Kontrollivastuu tarkoittaa, että sopimusrikkomus johtaa lähtökohtaisesti vahingonkorvausvastuuseen ilman, että vahingonkärsineen tarvitsee osoittaa vastapuolen toimineen huolimattomasti. Vahingonkorvausvastuusta vapautuminen on kuitenkin mahdollista, jos sopimusvelallinen pystyy näyttämään, että sopimusrikkomus johtui hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olleesta esteestä. Sopimusvelallinen on se osapuoli, jolla on velvollisuus suorittaa jokin sopimuksessa sovittu suoritus.

Kontrollivastuusta säädetään useissa eri laeissa. Sitä sovelletaan esimerkiksi kauppalain mukaisiin tavaran viivästys- ja virhetilanteisiin, kuluttajansuojalain mukaisiin elinkeinonharjoittajan viivästyksiin sekä uuden asunnon kauppaa koskeviin tilanteisiin asuntokauppalain perusteella.

Pelkkä sopimusrikkomus ei aina johda korvausvastuuseen. Sopimusvelallinen voi vapautua kontrollivastuusta, jos hän pystyy osoittamaan kaikkien lain edellyttämien vaatimusten täyttyvän samanaikaisesti. Ensinnäkin sopimusrikkomuksen on johduttava todellisesta esteestä, joka on sopimuksen rikkoneen osapuolen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Tämän esteen on täytynyt olla sellainen, ettei sitä ole voitu kohtuudella ennakoida sopimusta tehtäessä. Sopimuksen rikkoneen osapuolen on pystyttävä myös osoittamaan, että hän ei olisi voinut kohtuudella välttää estettä tai poistaa sen vaikutuksia. Jos yksikin näistä edellytyksistä jää täyttymättä, kontrollivastuu pysyy voimassa. Keskeistä kontrollivastuussa on, että todistustaakka näiden vaatimusten täyttymisestä on sopimusrikkomukseen syyllistyneellä osapuolella.

KONTROLLIPIIRI

Kontrollivastuussa keskeinen käsite on kontrollipiiri. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä olosuhteita, joihin sopimuksen osapuoli voi itse vaikuttaa tai joiden riskistä hänen katsotaan vastaavan. Tämän vuoksi sopimuksen osapuolen kontrollipiiriin kuuluvat asiat eivät vapauta sopimuksen rikkonutta osapuolta kontrollivastuusta. Kontrollipiiriin kuuluvat esimerkiksi yrityksen oma toiminta, työntekijät, organisaatio, tuotanto sekä alihankkijat. Sopimusvelallinen vastaa myös niiden henkilöiden toiminnasta, joita hän käyttää sopimuksen täyttämisessä.

Kontrollipiirin ulkopuolelle voivat sen sijaan jäädä esimerkiksi poikkeukselliset luonnonilmiöt, laajat sähkö- tai liikennekatkokset, viranomaisten toimenpiteet sekä yleislakot. Pelkästään se, että este kuuluu lähtökohtaisesti kontrollipiirin ulkopuolelle, ei kuitenkaan riitä vastuusta vapautumiseen, vaan myös ennakoimattomuuden ja voittamattomuuden edellytysten on täytyttävä.

MITKÄ VAHINGOT TULEVAT KORVATTAVIKSI

Suomalaisessa sopimusoikeudessa kontrollivastuu koskee lähtökohtaisesti vain välittömiä vahinkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi virheen selvittämisestä aiheutuneet kustannukset, ylimääräiset kuljetuskulut tai muut sopimusrikkomuksesta välittömästi aiheutuneet menot. Sen sijaan välillisten vahinkojen korvaaminen edellyttää yleensä sitä, että sopimusrikkomus on johtunut sopimusvelallisen huolimattomuudesta tai tahallisuudesta. Tällöin on kyse kontrollivastuun sijasta tuottamusvastuusta.

Voit olla meihin yhteydessä, jos sinulle on aiheutunut vahinkoa sopimusrikkomuksen seurauksena, niin autamme sinua selvittämään asian. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.

Suomen Juristit
Lakitiimi
8.7.2026