Konkurssi on oikeudellinen menettely, jossa velallisen omaisuus myydään ja saadut varat jaetaan velkojille. Vaikka konkurssi yhdistetään usein yrityksiin, konkurssilain mukaan myös luonnollinen henkilö eli yksityishenkilö voidaan Suomessa asettaa konkurssiin. Käytännössä menettely on kuitenkin harvinainen, sillä se ei yleensä ratkaise velallisen tai velkojan ongelmia. Toisin kuin esimerkiksi yksityishenkilön velkajärjestelyssä, konkurssi ei vapauta velallista jäljelle jäävistä veloista, vaan ne voivat olla edelleen perittävissä konkurssin päätyttyä.
KONKURSSIN EDELLYTYKSET
Konkurssilain mukaan kaikki luonnolliset henkilöt ovat konkurssikelpoisia. Sillä ei ole merkitystä, harjoittaako henkilö yritystoimintaa vai ei. Myös tavallinen palkansaaja tai eläkeläinen voidaan asettaa konkurssiin, jos lain edellytykset täyttyvät. Konkurssin keskeinen edellytys on maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Pelkkä tilapäinen rahapula tai maksuvaikeus ei siis riitä konkurssiin asettamisen perusteeksi.
Konkurssia voi hakea joko velallinen itse tai velkoja. Velallinen voi hakea itseään konkurssiin ilmoittamalla olevansa maksukyvytön. Myös velkojalla on oikeus hakea velallista konkurssiin, jos saatava perustuu esimerkiksi lainvoimaiseen tuomioon, velallisen allekirjoittamaan velkakirjaan tai muuhun riidattomaan saatavaan. Vaikka konkurssihakemus olisi tehty, tuomioistuin tutkii aina viran puolesta, täyttyvätkö konkurssiin asettamisen edellytykset.
Velkojan tekemässä konkurssihakemuksessa maksukyvyttömyyden osoittamista helpottavat konkurssilaissa säädetyt maksukyvyttömyysolettamat eli sellainen näyttö, jonka perusteella voidaan katsoa todennäköiseksi, että velallinen on kyvytön maksamaan velkojaan. Velallisen oletetaan olevan maksukyvytön esimerkiksi silloin, kun hän on lopettanut velkojensa maksamisen tai ulosotossa on viimeisen kuuden kuukauden aikana todettu, ettei velalliselta kerry riittävästi varoja velan suorittamiseen. Velallinen voi kuitenkin esittää selvitystä siitä, ettei hän tosiasiassa ole maksukyvytön.
YKSITYISHENKILÖN KONKURSSIN ERITYISPIIRTEET
Yksityishenkilön konkurssissa konkurssipesään kuuluu lähtökohtaisesti vain se omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa. Konkurssin jälkeen ansaitut palkkatulot, muut tulot tai myöhemmin saatu omaisuus eivät siis lähtökohtaisesti kuulu konkurssipesään. Tämä erottaa yksityishenkilön konkurssin esimerkiksi yrityksen konkurssista, jossa toiminnan aikana syntyvät varat voivat kuulua konkurssipesään.
Konkurssin aikana yksityishenkilön oikeudelliseen asemaan liittyy myös eräitä rajoituksia. Konkurssissa oleva henkilö ei voi toimia esimerkiksi osakeyhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Myöskään yhdistyksen tai säätiön hallitukseen ei voida valita konkurssissa olevaa henkilöä. Lisäksi joidenkin luvanvaraisten elinkeinojen harjoittamista voidaan rajoittaa.
YKSITYISHENKILÖN KONKURSSI EI OLE YLEENSÄ KÄYTÄNNÖLLINEN RATKAISU
Vaikka yksityishenkilö voidaan asettaa konkurssiin, menettely on käytännössä harvoin tarkoituksenmukainen. Merkittävin syy on se, ettei konkurssi vapauta yksityishenkilöä veloistaan. Jos konkurssipesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, velallinen vastaa jäljelle jääneistä veloista edelleen myös konkurssin päättymisen jälkeen, ja velkojat voivat jatkaa niiden perintää esimerkiksi ulosoton kautta.
Lisäksi konkurssi raukeaa usein jo alkuvaiheessa varojen puutteen vuoksi. Konkurssilain mukaan tuomioistuimen on määrättävä konkurssi raukeamaan, jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelyn kustannuksiin eikä kukaan velkojista sitoudu vastaamaan niistä. Konkurssi voidaan määrätä raukeamaan myös silloin, kun velkojille kertyvä jako-osuus olisi niin vähäinen, ettei menettelyn jatkaminen ole tarkoituksenmukaista. Käytännössä juuri tämä on yksityishenkilöiden kohdalla yleisin tilanne. Jos velallisella ei ole merkittävää omaisuutta, konkurssipesään ei synny riittävästi varoja kattamaan edes menettelyn kustannuksia.
Tästä syystä konkurssi soveltuu yksityishenkilölle lähinnä poikkeustilanteisiin. Se voi olla perusteltu esimerkiksi silloin, kun velallisella on huomattavaa omaisuutta, kuten kiinteistöjä tai arvopapereita, tai kun on syytä epäillä omaisuuden piilottamista tai muita väärinkäytöksiä. Sen sijaan pieniin saataviin perustuva konkurssihakemus on yleensä epätarkoituksenmukainen, eikä konkurssia ole tarkoitettu tavanomaiseksi perintäkeinoksi.
Koska konkurssi ei poista velkoja, yksityishenkilön velkajärjestely on useimmiten huomattavasti tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto. Velkajärjestelyssä tuomioistuin vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jonka suorittamisen jälkeen jäljellä olevat velat voidaan antaa anteeksi. Jos konkurssihakemus ja velkajärjestelyhakemus ovat samanaikaisesti vireillä, velkajärjestelyn aloittaminen johtaa yleensä konkurssihakemuksen raukeamiseen.
Voit olla meihin yhteydessä, jos kaipaat apua tai oikeudellista neuvontaa velkaantumiseen liittyen. Meiltä löytyy erityisasiantuntemusta pikavippeihin ja kulutusluottoihin, joten voimme arvioida halutessasi niiden laillisuuden puolestasi. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.
Suomen Juristit
Lakitiimi
1.7.2026
Nopeaa apua lakiasioihin.