Konkurssi

Konkurssipesä: korvausvastuu usean pesänhoitajan kesken ›

Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään jakaa konkurssipesään kuuluvien tehtävien hoitamisen. Tehtävien jako ei kuitenkaan suoraan poista pesänhoitajien vastuuta toistensa virheistä ja laiminlyönneistä. Pesänhoitajien vastuu on jakamatonta ja pesänhoitajien intresseissä on varmistaa Lue lisää ›

Pesänhoitajan kelpoisuus konkurssissa ›

Konkurssilaissa on säädetty konkurssimenettelystä, joka alkaa kun tuomioistuin asettaa maksukyvyttömän velallisen konkurssiin. Samallakonkurssituomioistuimen on määrättävä konkurssipesään pesänhoitaja, jonka tehtävänä on muun muassa huolehtia konkurssivelallisen omaisuuden ja velvoitteiden selvittämisestä. Tuomioistuimen tehtävänä onkin valita pesänhoitaja konkurssin hakijan esityksen mukaisesti tai määrää tehtävään muun, konkurssilain yleiset kelpoisuusehdot täyttävä, esteetön henkilö. Konkurssivelkojien intressien toteuttamiseksi määräysvalta velallisen varallisuudesta siirtyy kokonaan Lue lisää ›

Yleistä konkurssista ›

Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee kaikkia velallisen velkoja, jotka on käytettävä kyseisten velkojen maksuun. Silloin, kun velallinen ei enää pysty vastaamaan veloistaan, voidaan hänet asettaa konkurssiin. Velallisella voidaan tarkoittaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää, yritystä tai yhteisöä. Tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta, velallisen tai velkojen kirjallisen konkurssi hakemuksen perusteella. Konkurssi hakemus on toimitettava kirjallisesti ja se tulee sisältää Lue lisää ›

Konkurssipesä: Maksujen peräyttäminen konkurssipesään ›

Suomen laki sisältää määräykset takaisinsaannista konkurssipesään. Jos velkojia suositaan sopimattomasti toisten velkojien kustannuksella, omaisuutta siirretään velkojien ulottumattomiin tai lisätään velkoja velkojien vahingoksi, oikeustoimi peräytyy. Takaisinsaannin tarkoituksena on tavoitella konkurssipesän velkojien tasa-arvoa ja samalla pyritään estämään yksittäisten velkojien suosimista tilanteissa, joissa yhtiö on lähellä maksukyvyttömyyttä. Takaisinsaantitilanteella tarkoitetaan tilannetta, jossa konkurssipesän pesänhoitaja peräyttää maksuja sellaiselta velkojalta, joka Lue lisää ›

Konkurssi: Perinnöstä luopuminen perillisen ollessa konkurssissa tai ulosmittauksen kohteena ›

Tehokas perinnöstä luopuminen oikeaan aikaan saa suojaa luopujan velkojia vastaan. Perintöön liittyvillä seikoilla on niin henkilökohtainen luonne, että perinnöstä luopumisen sääntelyssä on kiinnitetty huomiota perittävän oletetulle tahdolle. Voidaan olettaa, että perittävä ei halua hänen jäämistönsä menevän perillisten velkojien hyväksi. Voinko Luopua perinnöstä, vaikka olen konkurssissa tai ulosmittauksen kohteenA? Sekä konkurssissa että ulosottomenettelyssä on pääsääntönä se, Lue lisää ›

Konkurssipesä: Konkurssipesän omaisuus ›

Konkurssipesään katsotaan kuuluvaksi kaikki se omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa. Lain mukaan pesään kuuluu myös omaisuus, joka sinne saadaan palautettua takaisinsaantisäännösten perusteella. Konkurssipesän varallisuutta on luonnollisesti myös pesän harjoittamasta liiketoiminnasta saatava tuotto. konkurssipesän hoito Konkurssipesän omaisuutta on hoidettava huolellisesti. Konkurssipesällä on varsin laaja harkintavalta omaisuuden myynnin suhteen. Pääasia on, että myynnistä saadaan paras mahdollinen Lue lisää ›

Konkurssipesä: Konkurssipesän hallinto ›

Konkurssia koskevissa asioissa velkojat käyttävät ylintä päätösvaltaa. Tätä päätösvaltaansa he käyttävät velkojainkokouksissa. Mitä suurempi velkoja on, sitä suurempi on hänen käytössään oleva äänimäärä. Näin ollen järjestelmä on suhteellisen demokraattinen. Laissa säädetyillä perusteilla velkojainkokouksissa tehtyjä päätöksiä voidaan moittia käräjäoikeudessa. Miten konkurssipesän hallinto järjestetään? Konkurssin hallinnoinnissa pesänhoitaja on keskeisessä asemassa. Yksityiset asianajajat ja lakimiehet toimivat lähes aina Lue lisää ›

Konkurssi: Omaisuuden määräysvallan menetys konkurssissa ›

Konkurssin alkamisen vuoksi määräysvalta omaisuudesta siirtyy velalliselta konkurssipesälle, näin ollen velallinen menettää määräysvaltansa konkurssipesän hallintoon. Velallisen määräysvalta poistuu välittömästi, kun konkurssi on asetettu alkavaksi tuomioistuimen päätöksellä. Velallisen omaisuutta ei voida enää tämän jälkeen ulosmitata ja jo aloitetut ulosmittaustoimet raukeavat. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin olemassa joitakin poikkeuksia. Konkurssi vaikuttaa velallisen solmimiin sopimuksiin ja muihin varallisuusoikeuksiin huomattavan Lue lisää ›

Konkurssi: Mitä konkurssilla tarkoitetaan? ›

Konkurssilla tarkoitetaan yrityksen maksukyvyttömyysmenettelyä. Konkurssiin ajautunut yritys ei enää kykene selviämään veloistaan. Taloudellisesti huonossa asemassa oleva yritys voi konkurssin vaihtoehtona yrittää päästä yrityssaneeraukseen, jolloin yrityksen toiminta jatkuu. Konkurssimenettely yleensä päättää yrityksen elinkaaren ja yritys lakkaa olemasta. Konkurssia koskeva yleislaki on konkurssilaki. Markkinat synnyttävät jatkuvasti uusia yrityksiä ja sitä mukaa osa yrityksistä taas poistuu. Voidaan puhua Lue lisää ›

Konkurssi: Konkurssiin hakeminen ›

Konkurssiin asettamista koskeva asia laitetaan vireille kirjallisella hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä joko velallinen tai velkoja. Konkurssiin asettamisesta päätöksen tekee tuomioistuin. Konkurssiasioita varten ei ole erityistuomioistuinta, joten toimivaltaisia ovat yleiset alioikeudet eli käräjäoikeudet. Joskus tosin saattaa törmätä termiin ’konkurssituomioistuin’, jolla tarkoitetaan kuitenkin vain sitä käräjäoikeutta, jonka tuomiopiirissä velallisyhteisön hallintoa hoidetaan. Yritysten ja yhteisöjen osalta toimivaltainen on Lue lisää ›