Vilpitön mieli (latinaksi bona fides) on oikeudellinen termi, joka nousee esiin monilla eri oikeuden aloilla. Se tulee arvioitavaksi esimerkiksi omaisuuden luovutuksissa, sopimussuhteissa, vakuutusoikeudessa ja perusteettoman edun palautusta koskevissa asioissa. Jos henkilö toimii vilpittömässä mielessä, hän ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää jostakin oikeudellisesti merkityksellisestä seikasta. Toisin sanoen henkilö toimii virheellisen käsityksen varassa ilman, että häneltä olisi voitu kohtuudella edellyttää asian parempaa selvittämistä.
Kyse ei ole siitä, että henkilö tarkoituksellisesti jättäisi asioita selvittämättä, vaan siitä, että hän on erehtynyt oikeudellisesti merkityksellisestä seikasta eikä hänellä ole ollut perusteltua syytä epäillä asiaa. Esimerkiksi autokaupassa voi tulla arvioitavaksi, tiesikö myyjä tai olisiko hänen pitänyt tietää autossa olevasta viasta. Oikeudessa lähtökohtana on vilpittömän mielen ennakko-olettama. Tämä tarkoittaa, että henkilön oletetaan toimineen vilpittömässä mielessä, ellei joku pysty näyttämään toisin. Käytännössä todistustaakka vilpillisestä mielestä kuuluu sille, joka siihen vetoaa. Tähän olettamaan on olemassa myös poikkeuksia.
VILPILLINEN MIELI
Vilpittömän mielen vastakohta on vilpillinen mieli (latinaksi mala fides). Toimiessaan vilpillisessä mielessä henkilö ei voi saada vilpittömän mielen suojaa. Käytännössä vilpillisessä mielessä toimiminen voi tapahtua kolmella tavalla. Ensimmäinen tilanne on se, että henkilö valehtelee ja antaa tahallisesti väärää tietoa. Tämä on vilpillisen mielen vahvin muoto. Toinen mahdollinen tilanne on se, että henkilö sulkee tietoisesti silmänsä tosiseikoilta. Hän epäilee, että jokin ei ole kunnossa, mutta päättää olla selvittämättä asiaa.
Kolmas tilanne liittyy selonottovelvollisuuteen. Jos henkilöllä on käytettävissään tietoa, jonka perusteella hänen olisi pitänyt ryhtyä selvittämään asiaa tarkemmin, mutta hän jättää sen tekemättä, hänen voidaan katsoa toimineen vilpillisessä mielessä. Tällöin pelkkä tietämättömyys ei enää riitä suojaamaan häntä. Usein ammattimaisilla elinkeinonharjoittajilla esimerkiksi autokaupoilla on tavallista laajempi selonottovelvollisuus myymistään tuotteista. Tämä tarkoittaa, että heidän tulee olla normaalia paremmin selvillä myymistään tuotteista tai muuten selonottovelvollisuuden ei katsota tulleen täytetyksi. Muissa tilanteissa selonottovelvollisuutta arvioidaan objektiivisesti eli sen perusteella, miten huolellinen henkilö vastaavassa tilanteessa toimisi.
Joissakin tilanteissa edellytetään vielä tavallista korkeampaa huolellisuutta. Tällöin puhutaan korostetusta vilpittömästä mielestä. Korostettu vilpitön mieli tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun osapuolten välillä on vahva luottamussuhde tai kun toinen osapuoli joutuu käytännössä luottamaan täysin toisen antamiin tietoihin. Esimerkiksi vakuutusten osalta vakuutuksenmyöntäjä joutuu tekemään ratkaisunsa pitkälti vakuutuksenottajan antamien tietojen perusteella eikä voi aina itse tarkistaa niiden paikkansapitävyyttä. Tämän vuoksi vilpittömän mielen arviointi saa vakuutusoikeudessa korostetun merkityksen ja tietojen antajan on aktiivisesti varmistettava antamiensa tietojen oikeellisuus.
Voit olla meihin yhteydessä, jos kaipaat neuvoja tai oikeudellista apua tilanteissa, joissa epäilet toisen osapuolen toimineen vilpillisessä mielessä ja tästä on koitunut sinulle vahinkoa. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.
Suomen Juristit
Lakitiimi
26.6.2026
Nopeaa apua lakiasioihin.