Passiivisaatava tarkoittaa ulosotossa olevaa velkaa, jonka aktiivinen perintä on keskeytetty, koska velalliselta ei ole löytynyt ulosmittauskelpoista omaisuutta tai tuloja. Tällöin saatava voidaan merkitä ulosottorekisteriin passiivisaatavaksi. Ulosottoasian vireilläolo on päättynyt varattomuusesteeseen, eikä ulosottomiehellä ole enää velvollisuutta aktiivisesti etsiä velalliselle kuuluvaa omaisuutta tai selvittää tämän olinpaikkaa. Tarkoituksena on turvata velkojan mahdollisuus saada saatavansa myöhemmin, jos velallisen taloudellinen tilanne paranee.
Ulosottokaaren mukaan passiivisaatavaksi merkitseminen edellyttää, että kyse on maksuvelvoitetta koskevasta ulosottoasiasta. Velkojan tulee pyytää passiivisaatavaksi merkitsemistä erikseen joko jo ulosottohakemuksessa tai ulosottoasian ollessa vireillä. Ulosottosaatavan merkitseminen passiivisaatavaksi hyödyttää velkojaa, sillä se on edullisempaa verrattuna aktiiviseen ulosottoon.
Passiivisaatavan rekisteröinti on voimassa kaksi vuotta varattomuusestetodistuksen antamispäivästä. Jos velallisella on useita samanaikaisia ulosottoasioita, määräaika lasketaan viimeisimmän estetodistuksen perusteella. Käytännössä tämä voi johtaa siihen, että yksittäinen saatava säilyy passiivirekisterissä yli kaksi vuotta, jos velallista koskevia ulosottoasioita käsitellään samanaikaisesti. Passiivisaatava ei tarkoita, että velka olisi vanhentunut tai poistunut. Saatava säilyy edelleen voimassa niin kauan kuin ulosottoperuste on voimassa. Jos passiivirekisteröinnin määräaika umpeutuu, ulosotto lakkaa, ja velkojan on haettava saatava uudelleen ulosottoon, jos hän haluaa jatkaa perintää.
JOS VELALLISELTA LÖYTYY OMAISUUTTA
Vaikka aktiivinen perintä on päättynyt, myöhemmin löytyvä ulosmittauskelpoinen omaisuus on ulosmitattava passiivisaatavan suorittamiseksi, jos sille ei ole laissa säädettyä estettä. Kun ulosmittaus tällaisesta omaisuudesta tehdään, passiivisaatavaa koskeva ulosottoasia tulee uudelleen vireille eli omaisuutta aletaan jälleen ulosmitata aktiivisesti. Jos asia päättyy tämän jälkeen uudelleen eikä saatavaa saada kokonaan perittyä, se voidaan merkitä takaisin passiivirekisteriin, mikäli alkuperäistä kahden vuoden rekisteröintiaikaa on vielä jäljellä.
VELKOJAN VELVOLLISUUDET PASSIIVISAATAVASSA
Passiivisaatavaksi merkitseminen asettaa myös velkojalle velvollisuuksia. Velkojan on ilmoitettava ulosottomiehelle saatavan tarkka määrä tämän asettamassa määräajassa silloin, kun ulosmittaus on toimitettu tai ulosottomies sitä pyytää. Jos velkoja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, ulosmittaus voidaan peruuttaa tai saatava voidaan poistaa passiivirekisteristä. Lisäksi velkojan on omasta aloitteestaan ilmoitettava ulosottomiehelle, jos saatava tulee kokonaan maksetuksi muulla tavoin.
PASSIIVISAATAVA JA SUPPEA ULOSOTTO
Passiivisaatavaa koskevaa järjestelmää ei sovelleta suppeaan ulosottoon. Saatavaa ei voida merkitä passiivisaatavaksi, jos ulosotto on toimitettu suppeana ulosottona, jossa ulosmittaus kohdistuu esimerkiksi vain palkkaan tai eläkkeeseen. Suppeassa ulosotossa annetaan tavallisen varattomuusestetodistuksen sijasta erityinen estetodistus, joka osoittaa, ettei velalliselta ole löytynyt riittävästi juuri suppean ulosoton kohteena olevaa omaisuutta. Tämän vuoksi suppean ulosoton jälkeen saatavaa ei voida siirtää passiivirekisteriin myöhempää perintää varten.
Ole meihin yhteydessä, jos kaipaat lisäselvitystä ulosottopäätöksen tai velkojen laillisuuteen liittyen. Meiltä löytyy lisäksi erityisasiantuntemusta pikavippeihin ja kulutusluottoihin, joten voimme arvioida myös niiden laillisuuden sinun puolestasi. Tarjoamme alkuselvityksen ja arvioimme oikeudellisen asemasi tilanteessa veloituksetta.
Suomen Juristit
Lakitiimi
30.6.2026
Nopeaa apua lakiasioihin.