Velka

Lupa velallisen vaihdokseen on edellytys velallisen vaihtumiselle ›

Lupa velallisen vaihdokseen tarvitaan yleensä silloin, kun velkoja vaihtuu. Pääsääntöisesti velallinen vastaa itse suorituksen täyttämisestä velkojalle, eli velan maksamisesta. Lupa velallisen vaihdokseen saadaan velkojalta Velallisen vaihdokseen on saatava velkojan lupa tai suostumus. Ilman velkojan suostumusta ei velallinen voi pätevästi luovuttaa velvollisuutta suorituksen täyttämiseen kolmannelle. Joissakin tilanteissa velallisen vaihdos on mahdollinen ilman suostumustakin. Lain määräys voi mahdollistaa Lue lisää ›

Kestosuoritussuhde sitoo kertasuoritusta pidempään ›

Kestosuoritussuhde -termi liittyy velvoitteen täyttämiseen. Velvoitteet voidaan jakaa kerta- ja kestosuorituksiin. Velvoite on velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus johonkin suoritukseen velkojalle. Suoritukseen johon saajalla on esim. sopimukseen perustuva saamisoikeus. Sidonnaisuus (velkasuhde) alkaa velvoitteen syntyessä ja lakkaa täytettäessä velvoite tai esim. saatavan vanhentuessa. Kertasuoritus on kyseessä, kun velallinen täyttää velvoitteensa yhdellä suoritustoimella. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi, kun ostaja Lue lisää ›

Kanssavelallinen on yhteisvastuussa velasta ›

Kanssavelallinen on se, joka on velallisen kanssa yhteisvastuussa velasta. Yleensä tämä taho on merkitty velkasitoumukseen kanssavelalliseksi, vaikka luotto olisikin myönnetty toiselle velallisista. Tämä tarkoittaakin käytännössä sitä, että sekin taho, joka ei luottoa ole saanut voi joutua vastaamaan velasta täysimääräisesti. Yhteisvelkasuhteessa kaksi tai useampi taho voi ottaa vastuun velasta solidaarisesti (yhteisvastuu) tai ositellusti. Ositellussa yhteisvelkasuhteessa vastuu Lue lisää ›

Jaolliset ja jaottomat suoritukset ›

Jaolliset ja jaottomat suoritukset tarkoittavat eri suorituslajeja suorituksessa. Suorituksella tarkoitetaan jonkin velvollisuuden täyttämistä. Velvoite voi olla esim. velkasuhteessa olevan velallisen velvollisuus tehdä suoritus velkojalle. Velkojalla on saatavaan laillinen oikeus, saamisoikeus. Jos suoritus jää täyttymättä on velallinen oikeudellisessa vastuussa velkojaa kohtaan. Velvoiteoikeudellinen sidonnaisuus (velkasuhde) alkaa velvoitteen syntyessä ja lakkaa täytettäessä velvoite. Velvoite voi myös lakata esim. Lue lisää ›

Hyvä perintätapa on määritelty laissa ›

Hyvä perintätapa on erilainen erilainen kuluttajiin ja elinkeinonharjoittajiin kohdistuvassa perinnässä. Perinnällä tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on saada velallinen maksamaan erääntyneet velkansa. Perintätoimilla on myös merkitystä velan vanhentumisen kannalta. Saatavien perinnästä annetuista säännöksistä ei yleensä saa poiketa velallisen vahingoksi. Velallisella on aina oltava todellinen mahdollisuus reagoida perintään. Tämä tarkoittaa sitä, että velalliselle on varattava maksamiseen tai Lue lisää ›

Saatavalle maksettava korko ›

Maksettava korko, tarkoittaa pääomalle maksettavaa korvausta pääoman käytöstä tai mahdollisuudesta sen käyttämiseen. Koron käsite on määrittelemätön. Korko on siis rahan hintaa. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Mitä enemmän lainalle annettavaa rahaa on tarjottava, sitä pienemmät korot. Toisaalta mitä enemmän rahan tarvitsijoita, sen vapaammin rahan lainaaja voi määrittää koron. Useimmiten on enemmänkin niin, että Lue lisää ›

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Yksityishenkilön velkajärjestely käytännössä ›

Maksuohjelmaan pääseminen ja lisäsuoritus Yksityishenkilön velkajärjestely on mahdollisuus saada ylivelkainen talous tasapainoon. Velkajärjestelyyn voi päästä, jos ylivelkainen ei ole tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut taloudellista umpikujaa. Velkajärjestelystä päättää yleinen alioikeus eli alueellisesti toimivaltainen käräjäoikeus ensiasteena. Hakemuksen tekemisessä voi saada apua esimerkiksi velkaneuvojalta. Ennen velkajärjestelyhakemuksen tekemistä on velallisen kuitenkin pyrittävä ensisijaisesti sopimaan velkansa ja tekemään esimerkiksi maksujärjestely Lue lisää ›

Yksipuolinen tuomio riidattomiin velkoihin ›

Käräjäoikeudessa selviä, riidattomia ja tietyn määräistä velkaa koskevia perimisasioita käsitellään ns. summaarisina riita-asioina. Oikeudenkäynti tulee vireille käräjäoikeuden kansliaan jätettävällä haastehakemuksella. Summaarisen asian haastehakemuksessa tulee riittävällä tarkkuudella yksilöidä vaatimukset, sopimus tai velan muu peruste, vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvauksesta ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevat seikat. Velkoja ilmoittaa että asia on riidaton. Haastehakemuksen perusteella tuomari antaa haasteen ja tuomioistuin antaa Lue lisää ›

Viivästyskorkojen sovittelu ›

Velan korkojen sovittelu on mahdollista silloin, kun viivästys on ollut pitkäaikaista ja viivästyskorkojen määrä on ehtinyt kasvaa niin suureksi, ettei velallinen enää kykene kohtuudella suoriutumaan vastuistaan. Sovittelun seurauksena voi viivästyskoron maksamisen alkaminen siirtyä korkolaissa säädettyä myöhempään ajankohtaan, velallinen voi saada vapautuksen viivästyskoron maksamisesta joko kokonaan tai osittain tai viivästyskoron korkokantaa voidaan alentaa. Sovittelu voidaan suorittaa Lue lisää ›