Käräjäoikeudessa selviä, riidattomia ja tietyn määräistä velkaa koskevia perimisasioita käsitellään ns. summaarisina riita-asioina. Oikeudenkäynti tulee vireille käräjäoikeuden kansliaan jätettävällä haastehakemuksella. Summaarisen asian haastehakemuksessa tulee riittävällä tarkkuudella yksilöidä vaatimukset, sopimus tai velan muu peruste, vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvauksesta ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevat seikat. Velkoja ilmoittaa että asia on riidaton.
Haastehakemuksen perusteella tuomari antaa haasteen ja tuomioistuin antaa sen tiedoksi velalliselle. Jos velallinen pitää vaatimusta oikeana, hän voi valita toisen kahdesta toimintatavasta. Velallinen voi kirjallisesti ilmoittaa tuomioistuimelle, että vaatimus on perusteltu eli myöntää vaatimuksen oikeaksi. Hän voi myös pysyä passiivisena ja pelkästään allekirjoittaa haastehakemuksen tiedoksiannon. Kummassakin tapauksessa tuomari ratkaisee asian kantajan eli velkojan hyväksi ja velvoittaa velallisen maksamaan velan. Edellisessä tapauksessa tuomioistuimen ratkaisu on tuomio, jälkimmäisessä yksipuolinen tuomio.
Jos vaatimus on velallisen mielestä jossakin suhteessa perusteeton, häneltä edellytetään aktiivista toimintaa. Hänen tulee tuomioistuimen asettamassa määräajassa toimittaa käräjäoikeuteen kirjallinen vastikkeensa . Vastikkeessa tulee esittää perusteet kiistämiselle. Jos vetoaa vain sellaiseen perusteeseen, jolla ei selvästi ole vaikutusta asian ratkaisemiseen, niin käräjäoikeus antaa yksipuolisen tuomion velkojan hyväksi. Velallinen voi vastustaa vaatimusta myös osittain, esimerkiksi koron tai oikeudenkäyntikulujen osalta. Jos velallinen vastustaa kantajan vaatimuksia, asiaa pidetään riitaisena ja sen käsittely siirtyy täysimittaiseen oikeudenkäyntiin. Jos asia osoittautuu riitaiseksi, on aina syytä kääntyä juristin puoleen, joka ammatikseen hoitaa oikeudenkäyntejä. Riitaisan asian käsittely päättyy tuomioistuimen antamaan tuomioon.
Vastaajalla, jota vastaan on annettu yksipuolinen tuomio, on oikeus hakea ratkaisuun muutosta 30 päivän kuluessa siitä, kun hän sai ratkaisusta todisteellisesti tiedon esim. ulosottoviranomaisen luona käydessä. Käräjäoikeus ei yleensä lähetä yksipuolisen tuomion päätöstä vastaajalle ja tällöin takaisinsaantikanne on nostettava kun vastaaja on todisteellisesti saanut tiedon ratkaisusta. Tällöin asia menee istuntokäsittelyyn, jossa asia käsitellään perusteellisesti ja otetaan vastaan kaikki todistelu.Tämä mahdollisuus takaisinsaantiin on säädetty nimenomaan sellaisia tilanteita varten, jolloin vastaajalta on jäänyt ilmoittamatta oikeudelle jokin sellainen seikka, jonka johdosta tuomion sisältö olisi muuttunut, jos tuo seikka olisi ollut oikeudella tiedossa ennen ratkaisun antamista.
Nopeaa apua lakiasioihin.