Yritykset

Avoin yhtiö ja prokura ›

Jokaisella avoimen yhtiön yhtiömiehellä on lähtökohtaisesti oikeus edustaa yhtiötä itsenäisesti, ja kirjoittaa yhtiön toiminimi asioissa, jotka kuuluvat sen toimialan piiriin. Nimenkirjoittamisella tarkoitetaan siis sitä, että yhtiömies tai muu nimenkirjoittamiseen oikeutettu allekirjoittaa jonkin yhtiötä koskevan sitoumuksen niin, että tämä tulee yhtiötä velvoittavaksi. Nimenkirjoittamiseen oikeutettu voi näin ollen allekirjoittaa yhtiön puolesta esimerkiksi liikesopimuksia, tahdonilmaisuja tai työsopimuksia pätevästi. Yhtiömiesten lisäksi myös muille henkilöille voidaan antaa erillinen oikeus nimenkirjoittamiseen. Prokuralla Lue lisää ›

Avoimen yhtiön selvitysmiesten tehtävät ›

Mikäli avoimeen yhtiöön liittyen ilmenee purkamisperusteita, voidaan yhtiö purkaa selvitystilan kautta, jossa yhtiön varallisuusasema selvitetään, omaisuutta muutetaan rahaksi, yhtiön velat maksetaan, ja ylijäämä tilitetään osakkeenomistajille. Mikäli päätös selvitystilan aloittamisesta tehdään, tulee yhtiön valita yksi tai useampi täysivaltainen henkilö selvitysmieheksi hoitamaan prosessiin liittyviä tehtäviä. Ensitöikseen selvitysmies ilmoittaa viipymättä yhtiön selvitystilaan asettamisesta, ja myöhemmin selvitystilan lopettamisesta ja Lue lisää ›

Osakeyhtiön hallituksen jäsenen esteellisyys päätöksenteossa ›

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiöllä on oltava hallitus, joka on ainoa pakollinen toimielin osakeyhtiössä. Hallituksen lisäksi osakeyhtiö voi halutessaan perustaa myös muita johdon toimielimiä. Osakeyhtiön hallituksella on yleistoimivalta, eli valta päättää kaikista asioista, joita ei ole erikseen uskottu muille yhtiön toimielimille. Tästä syytä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että hallituksen fokuksena on nimenomaisesti yhtiön etu, eikä henkilökohtaiset tarkoitusperät. Tätä päämäärää tukee Lue lisää ›

Osakeyhtiö yritysmuotona ›

Osakeyhtiö on rekisteröinnin seurauksena syntyvä, osakkeenomistajistaan erillinen itsenäinen oikeushenkilö. Osakeyhtiöllä on täydellinen oikeushenkilöllisyys, mikä tarkoittaa yhtiön kelpoisuutta tehdä oikeustoimia yksin omissa nimissään. Myös vastuu näin tehdyistä oikeustoimista kuuluu osakeyhtiölle. Toisin sanoen osakkeenomistaja voi menettää enimmillään vain sen summan varallisuutta, jonka hän on osakeyhtiöön sijoittanut.   Osakeyhtiön mennessä vararikkoon, sen velat maksetaan yhtiön omista varoista ja loppuosa Lue lisää ›

Pörssiyhtiö ›

Pörssiyhtiöitä (tai niin kutsuttuja listayhtiöitä) ovat yritykset, joiden osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssin pörssilistalla. Kaikki suomalaiset pörssiyhtiöt ja Helsingin pörssin pörssilistoilla noteerattavat yritykset ovat siis yhtiömuodoltaan julkisia osakeyhtiöitä (oyj), jolloin yrityksellä tulee olla toimitusjohtaja ja vähintään kolme hallituksen jäsentä, sekä sen osakepääoman tulee olla minimissään 80 000 euroa. Kotimaisen julkisen osakeyhtiön lisäksi pörssiyhtiö voi Lue lisää ›

Yhtiökokous: Yhtiökokouksen virheellinen päätös ja moiteoikeus ›

Oikeus osakeyhtiön moitekanteen ajamiseen on osakkeenomistajalla, yhtiön hallituksella, hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla. Hallintoneuvostolla tai tilintarkastajilla ei ole kanneoikeutta. Yhtiökokouksen virheellinen päätös, kenellä on moiteoikeus? Osakkeenomistajan moiteoikeuden edellytyksenä on, että hänet on merkitty osakeluetteloon. Merkitystä ei ole sillä, onko hän osallistunut yhtiökokoukseen, jossa virheellinen päätös on tehty. Edellytyksenä ei myöskään ole, että osakkeenomistajan oikeutta olisi loukattu Lue lisää ›

Yhtiökokouksen virheellinen päätös: Moitekanne ja moiteaika ›

Moitekanne on nostettava yleensä kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos näin ei tehdä, päätöstä pidetään pätevänä. Tämän kolmen kuukauden aikana yhtiökokouksen virheellistä päätöstä ei saa panna täytäntöön. Hallituksen on siis aina tarkastettava yhtiökokouksen päätösten pätevyys ennen niiden täytäntöönpanoa. Yhtiökokouksen virheellinen päätös – Moitekanteen moiteaika? Jos päätöksen virheellisyys on epäselvä, päätös voidaan panna täytäntöön jo moiteajan Lue lisää ›

Asianomistajan oikeudet ›

Asianomistajan määritelmää ei ole yksilöity Suomen laissa, vaan termi on määritelty oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä tarkoittamaan henkilöä, johon rikos on välittömästi kohdistunut ja jolla on tämän perusteella oikeus vaatia rikoksesta rangaistusta ja vahingonkorvausta. Asianomistajan asema rikosprosessissa, sekä oikeudet ja velvollisuudet on kuitenkin turvattu useilla eri tavoilla lainsäädännössä. Asianomistajan tulee ottaa huomioon myös erinäiset tähän asemaan liittyvät Lue lisää ›

Asianomistajan korvausvaatimukset ja velvollisuudet ›

Asianomistajan korvausvaatimus tarkoittaa yleensä vahingonkorvausvaatimusta. Mikäli syyttäjä ajaa asianomistajan vaatimuksia syyteasian yhteydessä, ei asianomistajan tarvitse edes saapua oikeudenkäyntiin esittämään vaatimuksiaan, ellei hänen henkilökohtainen paikallaolonsa ole välttämätöntä asian selvittämiseksi.  Syyttäjä ei kuitenkaan ota asianomistajan korvausvaatimuksia ajaakseen kaikissa tilanteissa, kuten esimerkiksi silloin, kun  asianomistaja on vastaajana saman rikosasian yhteydessä, jolloin oikeudenkäynnissä on vähintään kaksi vastaajaa kohdistamassa korvausvaatimuksia Lue lisää ›

Yleistä konkurssista ›

Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä, joka koskee kaikkia velallisen velkoja, jotka on käytettävä kyseisten velkojen maksuun. Silloin, kun velallinen ei enää pysty vastaamaan veloistaan, voidaan hänet asettaa konkurssiin. Velallisella voidaan tarkoittaa luonnollista henkilöä, kuolinpesää, yritystä tai yhteisöä. Tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta, velallisen tai velkojen kirjallisen konkurssi hakemuksen perusteella. Konkurssi hakemus on toimitettava kirjallisesti ja se tulee sisältää Lue lisää ›