Yritykset

Arvonlisävero: Vähennysoikeus ›

Verovelvollisen vähennysoikeus tavoitteena on estää veron kertaantuminen poistamalla tavaran tai palvelun hinnasta aikaisemman myyntiportaan maksama vero. Vähennysoikeus on myönnetty vain verovelvollisille ja vähennysoikeus koskee vain ostoja, joista myyjä tilittää veron. Vähennysoikeus toteutetaan käytännössä siten, että verovelvollinen yritys tilittäessään arvonlisäveroa myynneistä vähentää myynnin verosta ostohintoihin sisältyneen veron. Arvonlisäverolain (AVL 10 luku) pääsääntönä on, että kaikki verollista Lue lisää ›

Aggressiivinen verosuunnittelu ›

Mikä on aggressiivinen verosuunnittelu? ”Kyse on siis siitä, että lain puitteissa tapahtuva verosuunnittelu käytännössä johtaa lopputulokseen, jota käsitteen käyttäjä ei pidä hyväksyttävänä esimerkiksi lain tarkoitus huomioon ottaen tai moraalisista näkökulmista arvioituna.” (T. Viitala) Aggressiivinen verosuunnittelu tapahtuu usein monikansallisissa yrityksissä. Aggressiivinen verosuunnittelu voi tapahtua hyödyntämällä veroparatiiseja tai muita maita hyväksikäyttämällä varsin monimutkaisia yritysrakenteita.

Rekrytointikieltoehto työsopimuksissa ›

Milloin rekrytointikieltoehto voidaan käyttää työsopimuksissa? Rekrytointikieltosopimus voidaan solmia yrityksen työntekijöiden sekä kilpailevien yritysten kanssa. Tässä artikkelissa käsitellään rekrytointikieltoehto työsopimuksessa, eli yrityksen sopiessa ehdosta työntekijöidensä kanssa. Työsuhteissa, joissa työntekijällä on laajalle ulottuvat oikeudet, paljon vastuuta sekä pääsy työnantajan kannalta suojattaviin tietoihin ja tiedostoihin, kirjataan usein jo työsopimukseen erityislausekkeita. Vaikka työsopimus päättyisi, osa sopimusehdoista voi pysyä voimassa Lue lisää ›

Tulovero: Osakesijoittajan vero-opitimointia ›

Tulovero on Suomen verotuksessa tuloista perittävä vero. Tulovero jakautuu yksityishenkilön osalta ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Pääomatulot ovat tuloja, joita varallisuus kerryttää ja ansiotulot ovat muut tulot kuin pääomatulot. Ansiotulot ovat esimerkiksi palkkatulot ja muut tulot, jotka on hankittu ansiotarkoituksessa. Myyntivoiton laskeminen Pääomatuloista maksetaan vuonna 2017 pääomatuloveroa 20 prosenttia ja 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttia. Lue lisää ›

Tulovero: Mitkä kulut voi vähentää asunto-osakkeen vuokratuloista? ›

Asunto-osakkeen vuokratulo on pääomatuloa. Näin ollen vuokranantaja maksaa vuokratuloista veroa 30 prosenttia ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 prosenttia. Vuokratuloista vähennettävät kulut ovat esimerkiksi asunto-osakkeen hoitovastike, vesimaksut ja vuosikorjauskulut. Nämä kulut vähennetään sinä vuonna, kuin vuokranantaja on nämä maksanut. Osakehuoneiston hankintamenoa, joka on yleensä omistajan sijoitusasunnostaan maksama kauppahinta, ei kuitenkaan voi vähentää vuokratuloista. Pääomavastikkeen vähentäminen Lue lisää ›

Pääomatulovero: Korkotulon verotus ›

Pääomatulo on tulo, joka kertyy pääomasta eli varallisuudesta. Pääomatuloa on muun muassa: voitto, vuokratulo, osinkotulo, korkotulo, rojalti ja myyntivoitto Pääomatuloa verotetaan lähes tasaverolla. Vuonna 2017 verokanta on 30 % ja 34% yli 30 000 euron osalta. Korkotulo Korkotulo, josta on peritty lähdevero, ei ole yleisesti verovelvollisen luonnollisenhenkilön eikä kotimaisenkuolinpesän veronalaista tuloa. Lähdeveron alaisen talletuksen tai Lue lisää ›

Henkilöyhtiön verotus: Kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö ›

Henkilöyhtiö on Suomen lainsäädännössä avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt. Nämä kutsutaan myös elinkeinoyhtymiksi. Elinkeinoyhtymä ei ole verotuksessa erillinen verovelvollinen (TVL 15.1 §) mutta näille vahvistetaan kuitenkin veronalainen tulo ja vähennyskelpoiset tappiot. Henkilöyhtiön vahvistettu veronalainen tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona yhtiömiesten osuuksien mukaisesti. Yhtiönmiesten tulosta ei sen sijaan vähennetä henkilöyhtiön tappioita. Tappio vähennetään avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön seuraavien tilikausien Lue lisää ›

EU lainsäädäntö: Asetukset, direktiivit ja muut säädökset ›

Asetus Asetus on Euroopan unionin antama määräys, jolla unioni ohjaa ja säätää jäsenmaiden lainsäädäntöä. Asetus on unionin antamista määräyksistä vahvin. Asetus tulee jokaisessa jäsenmaassa voimaan sellaisenaan ja jota sovelletaan kaikilta osin kaikkialla unionissa. Direktiivi Direktiivi on toinen unionin antama määräys, joka ei tule voimaan sellaisenaan jokaisessa jäsenmaassa. Direktiivi ohjaa jäsenmaiden sisäistä lainsäädäntöä, sillä jokainen valtio Lue lisää ›

Euroopan keskuspankki EU:n toimielimenä ›

Euroopan keskuspankki on yksi Euroopan unionin toimielimistä, jonka päämaja on Frankfurtissa. Euroopan keskuspankki hallinnoi EU:n yhteistä euroa sekä hallinnoi EU:n talous- ja rahapolitiikkaa. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja eurojärjestelmän tehtävät on määritelty sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta. Lähtökohtana on, että kaikki jäsenvaltiot ottavat ajan myötä euron käyttöön. Keskuspankin toiminta Euroopan keskuspankin tärkeimpiin tehtäviin kuuluu asettaa ohjauskorot, joilla keskuspankki Lue lisää ›

Euroopan komissio EU lainsäädännön toimielimenä ›

Euroopan komissio on EU:n toimielin, joka valmistaa lainsäädäntö ehdotuksia ja vastaa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa päätösten täytäntöönpanosta. Euroopan komissio esittää uutta EU lainsäädäntöä Komissio on ainoa Euroopan unionin toimielin, joka voi esittää lainsäädäntöä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Komission tehtävään kuuluu lainsäädäntöä valmistaessan kuulla asiantuntijoita ja EU:n kansalaisia. Komission tehtävään kuuluu myös varmista yhdessä EU:n Lue lisää ›