Irtain omaisuus

Irtain omaisuus pitää sisällään kaiken varallisuusomaisuuden, joka ei ole kiinteää. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luetaan arvopaperit, esineet ja jopa rajoitettu esinenoikeus — vuokra-oikeus. Irtainta omaisuutta on myös omistusoikeus irtaimeen esineeseen kuten autoon sekä rajoitetut esineoikeudet kiinteään ja irtaimeen esineeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteisiin esineisiin on mahdollista kohdistua irtaimen esineen tapaisia oikeuksia. Tällainen kiinteä esine, johon kohdistuu irtaimen esineen oikeus voi olla maanvuokraoikeus kiinteistöön. Irtaimeen omaisuuteen lasketaan mukaan myös varallisuusoikeudet, kuten immateriaalioikeudet.

Luontoissuoritusvaatimus ›

Luontoissuoritusvaatimus on vaatimus jolla vaaditaan luontoissuoritusta. Luontoissuoritus tai luontaissuoritus on hyvitys tai maksu, joka suoritetaan rahan asemasta tavarana tai työnä sopimuksen mukaisesti. Luontoissuorituksella siis sopimuspuoli täyttää sopimusvelvoitteensa. Irtaimen kaupassa ostajan päävelvoite on maksaa sovittu kauppahinta. Myyjän päävelvoite taas on luovuttaa sovittu irtain sovitussa kunnossa sovittuun aikaan. Luontoissuoritusvaatimus – sisältö ja merkitys Luontoissuorituksen vaatiminen liittyy irtaimen kaupassa myyjän Lue lisää ›

Hinta voidaan ilmoittaa monella tavalla ›

Hinta tarkoittaa jonkun hyödykkeen, esimerkiksi irtaimen omaisuuden rahallista arvoa. Hinnoittelu tekee tavaroista ja palveluista markkinoilla vertailukelpoisia. Hinnoilla käytävä vaihdanta on vapauttanut hyödykkeiden arvon vertaamisen toisiinsa, koska hinnat ovat hyödykkeestä riippumatta yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Vaihdantaa ei tarvitse käydä oravannahoilla ja suolapusseilla. Merkitystä voi kutenkin joissakin tilanteissa olla sillä, mistä hinnoista on sovittu. Kiinteä hinta Kiinteällä hinnalla Lue lisää ›

Käytetyn tavaran kauppa ›

Käytetyn tavaran kauppa on usein irtaimen kauppaa, johon soveltuu sopimusoikeuden yleiset perusperiaatteet: sopimuksen sitovuuden periaate ja sopimusvapauden periaate. Sopimukseen voi lähtökohtaisesti ryhtyä kuka tahansa, ja koska sopimukseen pätee muotovapaus, voi sopimuksen yleensä solmia sen sisältöisenä kuin itse haluaa. Sopimus syntyy tavaran kaupassa tarjouksella ja sen hyväksyvällä vastauksella. Tarjous ei ole voimassa loputtomasti, vaan se umpeutuu Lue lisää ›

Kaupan purku viivästyksen seuraamuksena ›

Kaupan purku on irtaimen kaupassa myyjän viivästyksen perusteella mahdollinen, jos myyjän  sopimusrikkomusta voidaan pitää olennaisena. Sopimuksen sitovuuden perusperiaate koskee molempia kaupan osapuolia. Ostajan on maksettava sovittu kauppahinta sovitussa ajassa ja myyjän on toimitettava tavara tai palvelu sovitussa määräajassa. Myyhän viivästyessä tavaran toimittamisessa ostaja voi antaa myyjälle lisäajan tavaran luovutusta varten. Mikäli myyjä ei luovuta tavaraa Lue lisää ›

Elinkeinonharjoittajan neuvontavelvollisuus ›

Elinkeinonharjoittajan neuvontavelvollisuus on velvollisuutta, joka elinkeinonharjoittajan on täytettävää toiminnassaan suhteessa kuluttajaan. Velvollisuuden tarkoituksena on varmistaa palveluksen suorittaminen tai toteuttaminen kuluttajan edut huomioiden. Neuvontavelvollisuuden tarkoituksena on poistaa sitä epäsuhtaa osapuolten väliltä, joka on väistämätöntä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Elinkeinonharjoittajalla on lähtökohtaisesti tiedollinen, ammatillinen ja kokemuksellinen neuvotteluetuasema. Tarkoituksenmukaisuus ja hinta Jos sopimusta tehtäessä tai sen Lue lisää ›

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Esineen saantosuoja ›

Saantosuoja esineoikeuden peruskäsitteenä Saantosuojalla tarkoitetaan vilpittömästi toimineen luovutuksensaajan suojaa esineen oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Saantosuoja toteutuu siten, että se tekee mahdolliset saantovirheet tehottomiksi ja luovutuksensaaja saa esineen suojaa oikeaa omistajaa vastaan. Saantosuojaa rasittaa kuitenkin oikean omistajan lunastusoikeus esineeseen. Kuka tahansa luvoutuksensaaja ei automaattisesti saa saantosuojaa. Edellytyksenä on, että luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä Lue lisää ›

Löytötavara: Löytötavaratoimisto voi olla myös yksityinen ›

Saako kuka tahansa pitää löytötavaratoimistoa? Lääninhallitus voi myöntää luvan pitää löytötavaratoimistoa. Luvan voi saada yksityinen ihminen, yhteisö tai kunta. Lääninhallitus arvioi löytötavaratoimiston tarpeellisuuden lupaa harkitessaan. Lupa voidaan peruuttaa, jos siihen on syytä. Lääninhallitus myös valvoo löytötavaratoimistojen toimintaa. Löytötavaratoimistoon tuotu omaisuus, joka vaatii viranomaisen luvan (esim. ase), on toimitettava välittömästi poliisille. Näin pitää tehdä myös tavaralle, Lue lisää ›

Löytöpalkkio: Löytäjällä on oikeus löytöpalkkioon ›

Palkkio löytäjälle löydetystä tavarasta? Löytäjällä on oikeus 10 prosentin löytöpalkkioon. Löytöpalkkion suuruus on aina vähintään neljä euroa. Omistaja saa tavaransa takaisin vasta sitten, kun hän on maksanut tämän palkkion. Omistajan on korvattava myös löytäjälle löydön aiheuttamat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Niitä voi aiheutua mm. tavaran toimittamisesta löytötavaratoimistoon. Löytöpalkkiota ei suoriteta julkisista tiloista löytyneistä löydöistä. Tällaiset Lue lisää ›

Lahjoitus: Vain oikea omistaja voi lahjoittaa ›

Onko joku lahjoittanut pois jotakin sinulle kuuluvaa? Kukaan ei voi lahjoittaa sellaista omaisuutta, joka ei kuulu hänelle. Lahjanantajan on siis oltava lahjoitettavan omaisuuden oikea omistaja. Tästä ei voida poiketa edes sellaisessa tapauksessa, että lahjanantaja kuvitteli omistavansa lahjoitetun esineen. Esimerkiksi lapsen edunvalvoja ei voi luovuttaa alaikäisen lapsen omaisuutta. Myöskään aviopuoliso ei saa luovuttaa toisen puolison omaisuutta Lue lisää ›

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ero

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden erottelulla on merkitystä yleensä esineiden luovutuksen yhteydessä. Luovutuksissa on eroja, sillä irtaimen omaisuuden kauppa tai lahja voidaan toteuttaa ilman määrämuotoa mutta kiinteän omaisuuden luovutus on aina tapahduttava määrämuodossa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua irtaimeen omaisuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Irtain esine

Irtaimia esineitä ovat kaikki esineet, jotka eivät ole kiinteitä. Oikeudellisesti katsottuna myös eläimet luetaan irtaimiin esineisiin. Irtaimet esineet ovat usein tavanomaisia esineitä, kuten arvopapereita.

2

Tavaran virhe ja reklamaatio

Ostajan on tehtävä reklamaatio virheestä välittömästi sen havaittuaan. Mikäli ostaja ei kuitenkaan ilmoita myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa hän voi menettää oikeutensa virheen korjaamiseen.

3

Avoin kauppa

Avoimessa kaupassa ostaja saa tuotteen ensin haltuunsa ja aikaa miettiä haluaako hän pitää tavaran vai ei. Avoimessa kaupassa myyjä on sidottuna kauppaan mutta ostaja ei.

4

Viivästyskorko

Jos ostajan maksu viivästyy, on myyjällä oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle. Viivästyskoron määrästä määritellään korkolaissa.