Irtain omaisuus

Irtain omaisuus pitää sisällään kaiken varallisuusomaisuuden, joka ei ole kiinteää. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luetaan arvopaperit, esineet ja jopa rajoitettu esinenoikeus — vuokra-oikeus. Irtainta omaisuutta on myös omistusoikeus irtaimeen esineeseen kuten autoon sekä rajoitetut esineoikeudet kiinteään ja irtaimeen esineeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteisiin esineisiin on mahdollista kohdistua irtaimen esineen tapaisia oikeuksia. Tällainen kiinteä esine, johon kohdistuu irtaimen esineen oikeus voi olla maanvuokraoikeus kiinteistöön. Irtaimeen omaisuuteen lasketaan mukaan myös varallisuusoikeudet, kuten immateriaalioikeudet.

Hinnanalennus voi johtua virheellisyydestä ›

Hinnanalennus voi tulla kysymykseen tuotteen tai palvelun virheellisyyden perusteella. Tavaran ja palvelun on vastattava sitä mitä voidaan katsoa sovitun. Jos tavarassa on virhe ostaja saa vaatia virheen korjaamista, uutta toimitusta tai hinnanalennusta taikka purkaa kaupan sekä lisäksi vaatia vahingonkorvausta. Virheellisyys ei saa johtua ostajasta tai ostajan puolella olevasta seikasta. Ostajan on tarkastettava tuote tai palvelu ja Lue lisää ›

Esineen luovutus ›

Esineen luovutus tapahtuu pääsääntöisesti myyjän luona tai tavaran sijaintipaikalla. Lähtökohtaisesti myyjän tehtävänä ei näin ollen ole huolehtia esineen siirrosta ostajan luokse. Myyjä ja ostaja voivat luonnollisestikin vapaasti sopia luovutuspaikasta. Toisin sanoen luovuttamista koskeva lainsäädäntö ei ole pakottavaa. Tavara on pidettävä ostajan noudettavissa siellä, missä myyjällä kaupantekohetkellä oli liikepaikkansa tai, jollei myyjällä ollut sellaista liikepaikkaa, jolla Lue lisää ›

Elinkeinonharjoittajan neuvontavelvollisuus ›

Elinkeinonharjoittajan neuvontavelvollisuus on velvollisuutta, joka elinkeinonharjoittajan on täytettävää toiminnassaan suhteessa kuluttajaan. Velvollisuuden tarkoituksena on varmistaa palveluksen suorittaminen tai toteuttaminen kuluttajan edut huomioiden. Neuvontavelvollisuuden tarkoituksena on poistaa sitä epäsuhtaa osapuolten väliltä, joka on väistämätöntä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Elinkeinonharjoittajalla on lähtökohtaisesti tiedollinen, ammatillinen ja kokemuksellinen neuvotteluetuasema. Tarkoituksenmukaisuus ja hinta Jos sopimusta tehtäessä tai sen Lue lisää ›

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Esineen saantosuoja ›

Saantosuoja esineoikeuden peruskäsitteenä Saantosuojalla tarkoitetaan vilpittömästi toimineen luovutuksensaajan suojaa esineen oikeaa omistajaa tai vastaavassa asemassa olevaa sivullista vastaan. Saantosuoja toteutuu siten, että se tekee mahdolliset saantovirheet tehottomiksi ja luovutuksensaaja saa esineen suojaa oikeaa omistajaa vastaan. Saantosuojaa rasittaa kuitenkin oikean omistajan lunastusoikeus esineeseen. Kuka tahansa luvoutuksensaaja ei automaattisesti saa saantosuojaa. Edellytyksenä on, että luovutuksensaaja on ollut vilpittömässä mielessä Lue lisää ›

Löytötavara: Löytötavaratoimisto voi olla myös yksityinen ›

Saako kuka tahansa pitää löytötavaratoimistoa? Lääninhallitus voi myöntää luvan pitää löytötavaratoimistoa. Luvan voi saada yksityinen ihminen, yhteisö tai kunta. Lääninhallitus arvioi löytötavaratoimiston tarpeellisuuden lupaa harkitessaan. Lupa voidaan peruuttaa, jos siihen on syytä. Lääninhallitus myös valvoo löytötavaratoimistojen toimintaa. Löytötavaratoimistoon tuotu omaisuus, joka vaatii viranomaisen luvan (esim. ase), on toimitettava välittömästi poliisille. Näin pitää tehdä myös tavaralle, Lue lisää ›

Löytöpalkkio: Löytäjällä on oikeus löytöpalkkioon ›

Palkkio löytäjälle löydetystä tavarasta? Löytäjällä on oikeus 10 prosentin löytöpalkkioon. Löytöpalkkion suuruus on aina vähintään neljä euroa. Omistaja saa tavaransa takaisin vasta sitten, kun hän on maksanut tämän palkkion. Omistajan on korvattava myös löytäjälle löydön aiheuttamat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Niitä voi aiheutua mm. tavaran toimittamisesta löytötavaratoimistoon. Löytöpalkkiota ei suoriteta julkisista tiloista löytyneistä löydöistä. Tällaiset Lue lisää ›

Lahjoitus: Vain oikea omistaja voi lahjoittaa ›

Onko joku lahjoittanut pois jotakin sinulle kuuluvaa? Kukaan ei voi lahjoittaa sellaista omaisuutta, joka ei kuulu hänelle. Lahjanantajan on siis oltava lahjoitettavan omaisuuden oikea omistaja. Tästä ei voida poiketa edes sellaisessa tapauksessa, että lahjanantaja kuvitteli omistavansa lahjoitetun esineen. Esimerkiksi lapsen edunvalvoja ei voi luovuttaa alaikäisen lapsen omaisuutta. Myöskään aviopuoliso ei saa luovuttaa toisen puolison omaisuutta Lue lisää ›

Lahjoitus: Pätemätön lahjoitus ›

Onko sinua taivuteltu antamaan lahja? Lahjoitukset tehdään usein läheisten ihmisten kesken ja lahjoittamistilannetta leimaa molemminpuolinen luottamus. Siitä huolimatta lahjoitustilanteisiin saattaa liittyä pakottamista tai taivuttelua. Jos jälkeenpäin ilmenee, että lahjanantaja ei olekaan vapaaehtoisesti luovuttanut omaisuuttaan, lahja voidaan julistaa pätemättömäksi. Lakimies kannattaa ottaa avuksi. Lahjan julistaminen pätemättömäksi on itse asiassa tavallisempaa kuin kaupan pätemättömäksi julistaminen. Se johtuu Lue lisää ›

Lahjoitus: Lahjoituksen muotovaatimukset ›

Vaaditaanko lahjoitukselta määrämuotoa? Kiinteän omaisuuden luovutus, perustuu se sitten kauppaan, vaihtoon tai lahjaan, on maakaaren säännösten alainen. Kiinteän lahjoitus on täten tehtävä maakaaren säätämässä muodossa kirjallisesti kaupanvahvistajan vahvistuksin. Irtaimen lahja on vapaamuotoinen oikeustoimi. Lahjan antaminen ollakseen pätevä ei edellytä minkään erityisen muodon noudattamista. Riittävää on lahjoitustahdon ja vastaanottotahdon olemassa olo. Tahdot voivat ilmetä esim. asiakirjasta, Lue lisää ›

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ero

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden erottelulla on merkitystä yleensä esineiden luovutuksen yhteydessä. Luovutuksissa on eroja, sillä irtaimen omaisuuden kauppa tai lahja voidaan toteuttaa ilman määrämuotoa mutta kiinteän omaisuuden luovutus on aina tapahduttava määrämuodossa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua irtaimeen omaisuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Irtain esine

Irtaimia esineitä ovat kaikki esineet, jotka eivät ole kiinteitä. Oikeudellisesti katsottuna myös elävät eläimet luetaan irtaimiin esineisiin. Irtaimet esineet ovat usein tavanomaisia esineitä, kuten arvopapereita.

2.

Tavaran virhe ja reklamaatio

Jos tavarassa ilmenee virhe voi ostaja vaatia virheen korjausta. Ostajan on tehtävä reklamaatio virheestä välittömästi sen havaittuaan, mikäli ostaja ei kuitenkaan ilmoita myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa voi hän menettää oikeutensa virheen korjaamiseen.

3.

Avoin kauppa

Avoimessa kaupassa ostaja saa tuotteen ensin haltuunsa ja aikaa miettiä haluaako hän pitää tavaran vai ei. Avoimessa kaupassa myyjä on sidottuna kauppaan mutta ostaja ei.

4.

Viivästyskorko

Jos ostajan maksu viivästyy, on myyjällä oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle.