Irtain omaisuus

Irtain omaisuus pitää sisällään kaiken varallisuusomaisuuden, joka ei ole kiinteää. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luetaan arvopaperit, esineet ja jopa rajoitettu esinenoikeus — vuokra-oikeus. Irtainta omaisuutta on myös omistusoikeus irtaimeen esineeseen kuten autoon sekä rajoitetut esineoikeudet kiinteään ja irtaimeen esineeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteisiin esineisiin on mahdollista kohdistua irtaimen esineen tapaisia oikeuksia. Tällainen kiinteä esine, johon kohdistuu irtaimen esineen oikeus voi olla maanvuokraoikeus kiinteistöön. Irtaimeen omaisuuteen lasketaan mukaan myös varallisuusoikeudet, kuten immateriaalioikeudet.

Irtaimen kauppa: myyjä myöhässä ›

Vahingonkorvaus myyjän viivästyksestä Ostajalla on oikeus saada korvausta vahingosta, joka aiheutuu myyjän viivästyksen vuoksi. Viivästys voi johtua myös henkilöstä, jota myyjä on käyttänyt apunaan sopimuksen tai sen osa täyttämisessä, sekä myyjän tavarantoimittajasta tai muusta aiemmasta myyntiportaasta. Myyjä vastaa siis myös näiden tahojen aiheuttamasta viivästyksestä.Jos tavara on luovutettu liian myöhään, ostaja ostajan on kohtuullisessa ajassa ilmoitettava Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: maksu myöhässä ›

Viivästyskorko kauppahinnalle Ostajan maksun viivästyessä myyjällä on oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle. Ostajalla on velvollisuus maksaa kauppahinnalle korkoa riippumatta siitä, miksi hänen maksunsa on viivästynyt.Ostaja ei joudu kuitenkaan suorittamaan viivästyskorkoa, jos maksun viivästyminen johtuu lain säännöksestä tai yleisen maksuliikenteen keskeytymisestä tai muusta sen kaltaisesta ylivoimaisesta esteestä. Myöskään siinä tapauksessa, että ostaja ei ole voinut maksaa kauppahintaa myyjästä Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: korvaus sopimuksen rikkomisesta ›

Vahingonkorvaus sopimusrikkomuksen perusteella irtaimen kaupassa Lähtökohtana vahingon korvaamisessa on täyden korvauksen periaate. Vahinkoa kärsinyt osapuoli on saatettava taloudellisesti samaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, mikäli sopimus olisi täytetty sovitusti. Vahingonkorvausta määritettäessä verrataan tosiasiallista ja hypoteettista (oletettua) tapahtumakulkua toisin sanoen sitä, mitä on tapahtunut ja mitä olisi pitänyt tapahtua.Vahingonkorvauksen edellytyksinä on aina syntynyt vahinko (euromäärä), Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: kohteen tarkistaminen ›

Mistä ostajan pitää tietää kaupan kohteesta? Ostajalla ei ole oikeutta virheenä vedota seikkoihin, joista hänen täytyy olettaa tienneen kauppaa tehtäessä. Tämän mukaisesti ostajan katsotaan hyväksyneen tavara puutteineen, jos hän on sopimusta tehtäessä selvillä tavarassa ilmenevistä puutteista. Poikkeuksena tästä on tietenkin tilanne, jossa viat ja puutteet on havaittu, mutta on sovittu, että myyjä korjaa kyseiset viat Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: Kauppalaki sääntelee irtaimen kauppaa, miten sopiminen tapahtuu? ›

Saako irtaimen kaupasta vapaasti osapuolten kesken sopia? Irtaimen kauppaa sääntelee kauppalaki. Lain säännöksistä voidaan kuitenkin sopimuksin poiketa. Poikkeamiseen ei tarvita nimenomaista sopimusta, vaan osapuolten toiminnasta voidaan päätellä, että kauppalaki ei tule sovellettavaksi. Varsinkin kuluttajakaupan parissa käytetään hyvin yleisesti ns. vakiosopimuksia, koska samanlaisia tuotteitta myydään useille eri kuluttajille. Tällöin ei ole mielekästä sopia kaupan ehdoista erikseen Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: Kaupan purkaminen ›

Saako kaupan purkaa milloin vain? Kaupan purkaminen on ostajan viimesijainen keino korjata tilanne, kun hänen ostamassaan tavarassa on virhe. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppa voidaan purkaa vain jos virheen korjaaminen, uusi toimitus tai hinnanalennus eivät tule kysymykseen. Kaupan purkaminen vaikuttaa niin paljon myyjän asemaan, että virheellä tulee olla olennainen merkitys ostajalle, jotta purku voi tulla Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: Kaupan osapuolien vastuu ›

Kuka on vastuussa kaupan kohteesta tapaturman sattuessa? Kaupan osapuolille on usein epäselvää se, kumpi joutuu kantamaan taloudelliset seuraukset tavaralle aiheutuneesta tapaturmasta kaupanteon jälkeen. Tavara voi vahingoittua tai hävitä kuljetusketjun eri vaiheissa. Kauppalaissa, kuluttajansuojalaissa ja osamaksukauppalaissa säädetään vaaranvastuusta. On huomattava, että vaaranvastuussa on kysymys nimenomaan tavaran tapaturmaisesta vahingoittumisesta, jolloin syy ei ole myyjässä tai ostajassa, vaan Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: Hinnanalennus ›

Milloin olen oikeutettu hinnanalennukseen? Hinnanalennuksella pyritään palauttamaan tavaran tosiasiallisen arvon ja hinnan oikea suhde. Hintaa määriteltäessä lähtökohtana on ollut virheetön tavara. Kun ilmenee, että se onkin viallinen, ostajan ei voida olettaa maksavan siitä täyttä hintaa. Ostaja voi vaatia hinnanalennusta, jos hän on ilmoittanut myyjälle tavarassa olevasta virheestä, mutta myyjä ei ole korjannut sitä eikä toimittanut Lue lisää ›

Irtaimen kauppa: Avoin kauppa ›

Mitä tarkoitetaan avoimella kaupalla? Avoimella kaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa myyjä on sidottu tehtyyn kauppaan, mutta ostajalla on oikeus harkita hyväksyykö hän kaupan vai ei. Ostaja saa siten tavaran ensin hallintaansa ja saa sitten vielä miettimisaikaa haluaako hän tavaraa, vai ei. Esimerkiksi kuluttajakaupassa myyjä haluaa usein miellyttää asiakasta, jotta hän saisi omat tavaransa mahdollisimman hyvin kaupattua. Lue lisää ›

Puhelinosake: Puhelinosakkeen myynti ja luovutusvoittovero ›

Ajattelitko luopua lankapuhelimesta ja myydä puhelinosakkeesi? Puhelinyhtiön osaketta tai osuutta pidetään tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvana, jos osake oikeuttaa kotipuhelimen puhelinliittymään ja osaketta ei voida luovuttaa puhelinliittymästä erillään. Jos puhelinosake voidaan luovuttaa puhelinliittymästä erillään, osaketta ei pidetä tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvana ja osakekaupasta syntyvä luovutusvoitto on siinä tapauksessa kokonaan veronalaista tuloa.

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ero

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden erottelulla on merkitystä yleensä esineiden luovutuksen yhteydessä. Luovutuksissa on eroja, sillä irtaimen omaisuuden kauppa tai lahja voidaan toteuttaa ilman määrämuotoa mutta kiinteän omaisuuden luovutus on aina tapahduttava määrämuodossa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua irtaimeen omaisuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Irtain esine

Irtaimia esineitä ovat kaikki esineet, jotka eivät ole kiinteitä. Oikeudellisesti katsottuna myös elävät eläimet luetaan irtaimiin esineisiin. Irtaimet esineet ovat usein tavanomaisia esineitä, kuten arvopapereita.

2.

Tavaran virhe ja reklamaatio

Jos tavarassa ilmenee virhe voi ostaja vaatia virheen korjausta. Ostajan on tehtävä reklamaatio virheestä välittömästi sen havaittuaan, mikäli ostaja ei kuitenkaan ilmoita myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa voi hän menettää oikeutensa virheen korjaamiseen.

3.

Avoin kauppa

Avoimessa kaupassa ostaja saa tuotteen ensin haltuunsa ja aikaa miettiä haluaako hän pitää tavaran vai ei. Avoimessa kaupassa myyjä on sidottuna kauppaan mutta ostaja ei.

4.

Viivästyskorko

Jos ostajan maksu viivästyy, on myyjällä oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle.