Irtain omaisuus

Irtain omaisuus pitää sisällään kaiken varallisuusomaisuuden, joka ei ole kiinteää. Tällöin irtaimeksi omaisuudeksi luetaan arvopaperit, esineet ja jopa rajoitettu esinenoikeus — vuokra-oikeus. Irtainta omaisuutta on myös omistusoikeus irtaimeen esineeseen kuten autoon sekä rajoitetut esineoikeudet kiinteään ja irtaimeen esineeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että myös kiinteisiin esineisiin on mahdollista kohdistua irtaimen esineen tapaisia oikeuksia. Tällainen kiinteä esine, johon kohdistuu irtaimen esineen oikeus voi olla maanvuokraoikeus kiinteistöön. Irtaimeen omaisuuteen lasketaan mukaan myös varallisuusoikeudet, kuten immateriaalioikeudet.

Lahjoitus: Pätemätön lahjoitus ›

Onko sinua taivuteltu antamaan lahja? Lahjoitukset tehdään usein läheisten ihmisten kesken ja lahjoittamistilannetta leimaa molemminpuolinen luottamus. Siitä huolimatta lahjoitustilanteisiin saattaa liittyä pakottamista tai taivuttelua. Jos jälkeenpäin ilmenee, että lahjanantaja ei olekaan vapaaehtoisesti luovuttanut omaisuuttaan, lahja voidaan julistaa pätemättömäksi. Lakimies kannattaa ottaa avuksi. Lahjan julistaminen pätemättömäksi on itse asiassa tavallisempaa kuin kaupan pätemättömäksi julistaminen. Se johtuu Lue lisää ›

Lahjoitus: Lahjoituksen muotovaatimukset ›

Vaaditaanko lahjoitukselta määrämuotoa? Kiinteän omaisuuden luovutus, perustuu se sitten kauppaan, vaihtoon tai lahjaan, on maakaaren säännösten alainen. Kiinteän lahjoitus on täten tehtävä maakaaren säätämässä muodossa kirjallisesti kaupanvahvistajan vahvistuksin. Irtaimen lahja on vapaamuotoinen oikeustoimi. Lahjan antaminen ollakseen pätevä ei edellytä minkään erityisen muodon noudattamista. Riittävää on lahjoitustahdon ja vastaanottotahdon olemassa olo. Tahdot voivat ilmetä esim. asiakirjasta, Lue lisää ›

Lahja: Lahjanlupaus ›

Oletko antanut sitovia lahjanlupauksia? Lahjanlupaus on oikeudellinen toimi, joka edellyttää sekä sen antajalta että vastaanottajalta oikeustoimikelpoisuutta eli oikeudellista toimintakykyä. Lupaus on tietenkin vapaaehtoinen toimi, mutta se synnyttää tiettyjä velvollisuuksia. Jos lahjanlupauksen saaja ei torju lupausta, hänellä on oikeus myöhemmin vaatia lupauksen täyttämistä. Lupauksen antajan on pidettävä sanansa. Jos hän ei näin tee, kyseessä on sopimusrikkomus. Lue lisää ›

Lahja: Lahjanlupauksen sitovuus ›

Sitooko lahjanlupaus antajaansa? Lahjanlupaus on lupaus lahjan antamisesta. Lupauksen kirjaamista asiakirjaan voidaan pitää osoituksena lopullisesti muotoutuneesta tahdosta. Irtaimen omaisuuden lahjoittamista koskeva lupaus ei ole sitova niin kauan kuin lahjoitusta ei ole täytetty. Lahjoitusta ei katsota täytetyksi ennen kuin lahjan saaja on saanut haltuunsa sen, mitä on luvattu. Velkakirjassa tai muussa asiakirjassa annettu lupaus sitoo antajaansa Lue lisää ›

Lahja: Lahja oikeudellisena käsitteenä ›

Mitä lahja oikeudellisena käsitteenä tarkoittaa? Lahjan sisältö vaihtelee eri yhteyksissä. Käsitteen yhtenäisyyttä ylläpitävät vain tietyt oikeuskirjallisuudessa esitetyt tunnusmerkit, jotka yleensä esiintyvät lahjoiksi kutsutuissa oikeudellisissa ilmiöissä. Lahjasta voidaan puhua, jos varallisuutta siirtyy vastikkeetta henkilöltä toiselle, minkä seurauksena antajan varallisuus vähenee ja vastaanottajan lisääntyy, luovutustoimi on vapaaehtoinen ja luovutukseen sisältyy lahjoittamistahto. Lahjaoikeustoimen kohteena voi periaatteessa olla mikä Lue lisää ›

Irtain omaisuus: Irtaimen omaisuuden lahjoittaminen ›

Oletko aikeissa lahjoittaa jotakin jollekin? Onko lahjan käsite tuttu? Irtaimen omaisuuden lahjoittaminen on oikeustoimi, jolla lahjanantaja siirtää vapaaehtoisesti varallisuuttaan lahjansaajalle. Luovutus on yleensä kokonaan vastikkeeton, eli saaja saa lahjan ilmaiseksi. Joskus lahjanantaja voi periä saajalta ns. nimellisen hinnan. Tällöin luovutus on kuitenkin lahja, koska summa on niin pieni lahjan arvoon nähden. Lahjaksi katsotaan mm. raha, Lue lisää ›

Irtain omaisuus: Irtaimen lahjoitus ja lahjanlupauslaki ›

Sitooko irtaimen lahjoitus lahjanantajan velkojia? Irtaimen lahjoitusta koskeva yleislaki on lahjanlupauslaki. Siinä on säädetty mm. siitä, milloin lahjanlupaus tulee velkojia sitovaksi. Lain mukaan oikeinkin annettu lahjanlupaus on pätemätön antajan velkojia kohtaan, jos lahjoitusta ei ole täytetty. Lahjoitus on täytetty, kun lahjan saaja on saanut haltuunsa sen mitä on luvattu. Velkojia kohtaan hallinnansiirto on siis välttämätön, Lue lisää ›

Irtaimen lahjoitus: Kuolemanvaraislahja ›

Mikä on kuolemanvaraislahja? Onko se sallittu? Kuolemanvaraislahjalla tarkoitetaan sellaista lahjanlupausta, jossa lahjan täyttäminen on tavalla tai toisella kytketty lupauksen antajan kuolemaan. Lahjanlupaus, joka on tarkoitettu täytettäväksi antajan eläessä, ei ole kuolemanvaraislahja, vaikka lahjanlupaaja sattuisi kuolemaan ennen lahjoituksen täyttämistä. Kuolemanvaraislahja ei perintöoikeudellisten sääntöjemme mukaan ole sallittu oikeustoimi. Testamentti on ainoa tehokas tapa tehdä kuolemanvaraismääräyksiä omaisuudestaan eli Lue lisää ›

Virheellinen tavara: Uusi toimitus virheellisen tilalle ›

Jos tavarassa on virhe, myyjä voi virheen korjaamisen sijasta toimittaa ostajalle uuden tavaran virheellisen tilalle. Uusi toimitus on ostajalle varmasti tarkoituksenmukaisin keino, koska hän haluaa saada sopimuksen mukaisen tavaran. Tavaran korjaamisessa on aina se riski, että tavarasta ei tule uudenveroista. Yleensä ostajalla ei olekaan mitään sitä vastaan, että hän saa uuden tuotteen virheellisen tilalle. Näin Lue lisää ›

Virheellinen tavara: Tavaran virheen korjaaminen ›

Onko tavaran virhe korjattavissa? Jos tavarassa on virhe, ostaja voi vaatia virheen korjaamista. Virheen korjaaminen tapahtuu myyjän kustannuksella. Virheen korjaaminen on vaadittava välittömästi sen jälkeen, kun vika ilmeni. Jos ostaja ei toimi kohtuullisen ajan kuluessa virheen huomattuaan, hän menettää oikeutensa vaatia sen korjaamista. Myyjältä ei voida vaatia vuosia vanhojen virheiden korjaamista. Jos myyjä ei ala Lue lisää ›

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden ero

Irtaimen ja kiinteän omaisuuden erottelulla on merkitystä yleensä esineiden luovutuksen yhteydessä. Luovutuksissa on eroja, sillä irtaimen omaisuuden kauppa tai lahja voidaan toteuttaa ilman määrämuotoa mutta kiinteän omaisuuden luovutus on aina tapahduttava määrämuodossa.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua irtaimeen omaisuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Irtain esine

Irtaimia esineitä ovat kaikki esineet, jotka eivät ole kiinteitä. Oikeudellisesti katsottuna myös eläimet luetaan irtaimiin esineisiin. Irtaimet esineet ovat usein tavanomaisia esineitä, kuten arvopapereita.

2

Tavaran virhe ja reklamaatio

Ostajan on tehtävä reklamaatio virheestä välittömästi sen havaittuaan. Mikäli ostaja ei kuitenkaan ilmoita myyjälle virheestä kohtuullisessa ajassa hän voi menettää oikeutensa virheen korjaamiseen.

3

Avoin kauppa

Avoimessa kaupassa ostaja saa tuotteen ensin haltuunsa ja aikaa miettiä haluaako hän pitää tavaran vai ei. Avoimessa kaupassa myyjä on sidottuna kauppaan mutta ostaja ei.

4

Viivästyskorko

Jos ostajan maksu viivästyy, on myyjällä oikeus vaatia viivästyskorkoa kauppahinnalle. Viivästyskoron määrästä määritellään korkolaissa.