Työoikeus, virkasuhteet

Työsuhde on työntekijän ja työnantajan välillä solmittu suhde. Työsuhde voidaan sopia kirjallisella tai sähköisellä sopimuksella, josta on käytävä ilmi työntekijän sitouminen tekemään työtä tulevan työnantajansa lukuun. Työntekijä puolestaan saa tekemästään työstä työnantajalta vastiketta. Lainsäädännössä on tarkasti määritelty työntekijän ja työnantajan oikeudet sekä velvollisuudet työnteon eri vaiheissa. Virkasuhde erooa työsuhteesta julkisoikeudellisena palvelusuhteena.

Virkauhde muodostuu yksipuolisella virkaan nimittämisellä. Työ- ja virkasuhteiden monimuotoisuuden sekä laajojen normikokonaisuuksien vuoksi ongelmallisia tilanteita voi olla välillä haastavaakin selvittää. Laki24 artikkeleista löydät vastaukset askarruttaviin kysymyksiin.

Hakukuulutus valtion virkaan ›

Hakukuulutus on ilmoitus valtiolla olevasta työpaikasta, virasta. Valtion työpaikat ovat usein virkoja. Virka julistetaan haettavaksi hakukuulutuksella. Virkaan ei tehdä työsopimusta, vaan työntekijä nimitetään hakemuksen tai annetun suostumuksen perusteella virkaan. Virkaan nimitetty on ko. yhteisöön julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Virka sisältää virkavastuun, joka tarkoittaa, että viranhoitoon tulevat sovellettavaksi rikoslain virkorikossäännökset. Tämä asettaa erityisen vastuun toiminnan lainmukaisuudesta. Virka (vakituinen) Lue lisää ›

Esittelijän virkavastuu — virkamies tai viranhaltija ›

Esittelijän virkavastuu on sekä virkaan nimitetyllä virkamiehellä tai virkasuhteessa olevat viranhaltijalla. Yhteistä virkamiehille ja viranhaltijoille on, että molemmat hoitavat virkaansa virkavastuulla. Nimestään huolimatta eroa ei ole sukupuolella, vaan virkamies voi olla mies tai nainen aivan kuten viranhaltijakin. Virkavastuu tarkoittaa, että virkaan liittyvät lait ja asetukset on tunnettava ja kaikessa virkatoiminnassa niitä tarkoin noudatettava. Virkavelvollisuuksien noudattamisen Lue lisää ›

Eduskunnan oikeusasiamies (EOA) ›

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo tuomioistuimia ja muita viranomaisia, virkamiehiä, julkisyhteisöjen työntekijöitä sekä muita julkista tehtävää hoitavia. Laillisuusvalvonta hallinnossa tarkoittaa voimassa olevan oikeusjärjestyksen ja hyvän hallintotavan noudattamisen varmistamista viranomaisten toiminnassa ja päätöksenteossa. Laillisuusvalvonnan piiriin ei kuulu virkatoiminnan tarkoituksenmukaisuuden valvonta eikä siinä puututa hallinnollisen päätösvallan käyttöön yksittäisissä tapauksissa. Valvonnan sisältö ja määrä vaihtelevat eri hallinnonaloilla. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävänä onkin Lue lisää ›

Virkamies: Virkamiehen kansallisuus ›

Valtion virkamieslain (750/1994) 3 luvun 7 §:n nojalla tiettyihin virkoihin voidaan nimittää ainoastaan Suomen kansalainen. Nämä virat ovat: ”1) oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin virka sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön ja esittelijäneuvoksen, osastopäällikkönä virka; 2) valtiosihteerin, valtiosihteerin kansliapäällikkönä, kansliapäällikön, osastopäällikön ja toimistopäällikön virka sekä sitä vastaava tai ylempi virka 3) ulkoasiainhallinnon virka; 4) tuomarin virka; 5) viraston päällikön virka, Lue lisää ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus ›

Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus menee tuloverolain mukaisesti. Kyse ei ole verovapaasta vahingonkorvauksesta. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta maksettavan korvauksen verotus Jotta työntekijä voidaan irtisanoa tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työn täytyy olla vähentynyt pysyvästi. Tämän vuoksi on työnantajalle on säädetty takaisinottovelvollisuus. Työtä on tarjottava, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu Lue lisää ›

Työnantajan velvollisuudet: Lisätyön tarjoamisvelvollisuus ›

Mikä on työnantajan velvollisuus tarjota lisätyötunteja? Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille. Työnantajalla on myös velvollisuus antaa kyseisiin töihin työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestettävissä olevaa koulutusta, jos työn vastaanottaminen sitä edellyttää. Työnantajalla on lisätyön tarjoamisvelvollisuus siitä riippumatta, ovatko työntekijät ilmoittaneet ennalta halukkuutensa lisätyöhön. Lisätyötä Lue lisää ›

Palkka: Palkan yksipuolinen alentaminen ›

Miten työntekijän palkkaa yksipuolisesti alennetaan? Yrityksellä ei ole oikeutta muuttaa yksittäisen työntekijän palkkausta koskevaa ehtoa, ellei sellaisesta ole sovittu tai muutos perustu työehtosopimukseen taikka irtisanomisperusteeseen. Eri alojen työehtosopimuksiin sisältyy usein määräyksiä oikeudesta muuttaa tai velvollisuudesta työtehtävien vaihtuessa olla muuttamatta työntekijän palkkaa koskevaa ehtoa. Palkan yksipuolisen alentamisen lähtökohtana on siis sovellettavan työehtosopimuksen määräykset. Työntekijä ei voi Lue lisää ›

Työsopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomuus ›

Milloin työsopimuksen ehto on kohtuuton? Lähtökohtaisesti työsopimus on sitova ja sen ehtoja on noudatettava. Olosuhteiden olennainen muutos tai kohtuuttomuus voi kuitenkin johtaa sopimusehtojen noudattamisesta vapautumiseen. Näiden lisäksi työoikeuden lainsäädäntö voi olla esteenä työsopimusehdon sitovuuteen. Tällöin työsopimus voi olla esimerkiksi työehtosopimuksen vastainen tai työsopimuslain turvaamia vähimmäisehtoja heikompi. Työsopimuksen pätemättömyys voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa työsopimuksen syntyä Lue lisää ›

Työsuhde: Työntekijän syrjintä raskauden ja vanhemmuuden takia ›

Työntekijän syrjintä raskauden ja vanhemmuuden takia Lain mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai työsuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Raskauteen tai äitiyteen perustuva syrjintä on välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää, jonka toteaminen ei edes Lue lisää ›

Palkka: Palkkaturva ›

Työntekijän palkkaturva Laissa säännellään työntekijän palkkasaatavan turvaamisesta niissä tilanteissa, joissa työnantaja on maksukyvytön. Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen valtion varoista työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Kun työnantaja on maksukyvytön, työntekijä voi myös päättää työsuhteensa. Työntekijällä on oikeus Suomen palkkaturvaan, jos työ on tehty Suomessa, paitsi jos kyse on ulkomaisen työnantajan Suomessa tapahtuneesta Lue lisää ›

Työsuhde

Työsuhteita on erilaisia. Ne voivat olla toistaiseksi voimassa olevia, määräaikaisia tai urakkatöitä. Sopimusten väliset oikeussuhteet eroavat hieman toisistaan ja siksi onkin tärkeää tiedostaa työntekijänä oikeudet työsuhteen eri vaiheissa.

Soita Laki24:n lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työ- ja virkaoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Työsuhteen päättäminen

Työsuhde voidaan päättää työntekijän tai työnantajan päätökselle. Työsuhde päättyy päättämismenettelyllä, joka on erilainen riippuen siitä onko kyseessä määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva työsopimus.

2

Työsuhteen irtisanominen

Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy irtisanomiseen. Tästä seuraa yleensä irtisanomisaika, joka määrittyy työsopimuslain ja työsopimuksen perusteella.

3

Vuosiloma

Vuosilomalaissa on säännelty, että työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lakia sovelletaan työntekijöihin ja virkamiehiin.

4

Lomautus

Lomautuksen aikana työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät väliaikaisesti vaikka työsuhde jää voimaan. Lomautus voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista.